Aikuisten oppimisvaikeudet

Aikuisten yleisimmät oppimisvaikeudet

Oppimisen erityisvaikeuksista puhutaan silloin kun vaikeudet ovat suuria henkilön lahjakkuuteen ja koulutustasoon nähden eikä niiden taustalla ole muita sairauksia. Vaikeudet eivät myöskään selity koulutuksen puutteella. Oppimisvaikeuksille on tyypillistä että ne ovat perinnöllisiä mutta voivat toisaalta ilmetä samassa perheessäkin monella tavalla. Tässä on avattu muutamia yleisimpiä oppimisen vaikeuksia, joita esim. rikostaustaisten kanssa työskennellessä kohtaa. Opiskeluun täälä kohderyhmällä tuo lisää haasteita pitkän päihdehistorian vaikutus, repalainen kouluhistoria sekä erilaiset käyttäytymisen ongelmat. Näistä juuri käyttäytymisen ongelmat ovat olleet viime aikoina se suurin haaste.

Yleisimpiä oppimisvaikeuksia ovat lukivaikeus, matematiikan vaikeus sekä kielellinen vaikeus. Oppimisvaikeus voi olla kapea-alainen tai samalla henkilöllä voi esiintyä monenlaisia oppimisen erityisvaikeuksia. Oppimisvaikeuksista on kansainvälinen tautiluokitus ja niiden taustalla voi olla myös esimerkiksi joku neurologinen sairaus tai vaurio, myös mielenterveydelliset syyt voivat vaikeuttaa oppimista (<http://www.kuntoutussaatio.fi/> 22.4.2018).

Lukivaikeus

Arvion mukaan n. 3-10 prosentilla suomalaisista on jonkin asteinen lukivaikeus. Keskeisenä piirteenä lukivaikeudelle on vaikeus hahmottaa ja lukea sekä käsitellä äänteisiin liittyvää tietoa. Lukivaikeuden ilmenemismuodot ovat vaihtelevia, mutta lukemisen hitaus ja virheellisyys ovat sen ydinpiirteitä. Usein lukivaikeudesta kärsivillä on myös kirjoittamisvaikeuksia. Myöhemmällä iällä, kun oikeinkirjoitustaito on harjaantunut, ongelmana saattavat olla ajatusten kirjallisen ilmaisun työläys ja sujuvien lauserakenteiden muodostamisen hankaluus. Aikuisuudessa lukivaikeus voi ilmetä myös vieraiden kielten oppimisen vaikeutena. Joskus lukivaikeus voi ilmetä myös lukemisen ymmärtämisen vaikeutena (<http://www.kuntoutussaatio.fi/> 22.4.2018.)

Lukivaikeudet muiden oppimisvaikeuksien kanssa ovat tavallisia. Lukivaikeus liittyy usein myös muistin ongelmiin koska kielellinen lyhytkestoinen muisti toimii yleensä tavanomaista heikommin. Lukivaikeus voi näkyä myös vaikeuksissa ongelmanratkaisutaidoissa, luetun ymmärtämisessä ja vieraiden kielten oppimisessa. Lukivaikeus on neurobiologinen ja se voi ilmetä jo pienillä vauvoilla äänteiden erottelun epätarkkuutena ja sitä kautta vaikuttaa puheen ja kielen kehitykseen (<http://www.kuntotutussaatio.fi/> 22.4.2018).

Matemaattiset vaikeudet

Matemaattisen vaikeuden taustalla voi olla monia tekijöitä; kielelliset vaikeudet aiheuttavat matemaattisten käsitteiden ja symbolien ymmärtämiseen sekä muistamiseen liittyviä ongelmia, kun taas hahmottamiseen liittyvät pulmat vaikeuttavat visuaalisen tiedon käsittelyä. Matematiikka edellyttää avaruudellisen hahmottamisen kykyä jota tarvitaan mm numeroiden ja symbolien hahmottamisessa. Havaintopohjaiset ja tarkkaavaisuuteen liittyvät vaikeudet saattavat aiheuttaa puolestaan virheitä numeroiden ja laskumerkkien havaitsemisessa ja lukemisessa. Muistiin liittyvät ongelmat hankaloittavat laskusääntöjen, kertotaulun ja peruslaskutoimitusten ulkoa oppimista. Matemaattisen ongelmien ratkaisu tapahtuu puolestaan työmuistissa jolloin työmuistin heikentynyt kapasiteetti asettaa omat rajoituksensa. Matematiikan vaikeus voi näkyä myös kykynä ymmärtää ja muodostaa lukujonoja ja siten suuruuskäsitteitä ja lukujen välisiä suhteita. (<http://www.kuntotutussaatio.fi/> 22.4.2018).

Haasteet hahmottamisessa

Hahmotusvaikeudessa kyse voi olla esimerkiksi avaruudellisten suhteiden tai suuntien arvioinnin hankaluudesta tai vaikeuksista hahmottaa osista kokonaisuutta. Hahmotusvaikeuksilla tarkoitetaan yleensä näönvaraisen havainnoinnin ongelmia, jotka voivat olla hyvinkin erilaisia. Ongelmia voi olla yksityiskohtien havaitsemisessa tai kuvallisessa muistamisessa. Hahmotusvaikeuteen voi liittyä myös vaikeutta kuvallisessa ajattelussa ja mielikuvitusta vaativissa tehtävissä. Esimerkiksi karttojen lukeminen, reittien löytäminen ja laitteiden toimintamekanismien ymmärtäminen voi olla hahmotusvaikeudesta kärsivälle hankalaa. Samoin rakennuspiirustuksen tai geometria. Joskus hahmotusongelma voi ilmetä aikajatkumoiden tai syy- seuraussuhteiden mieltämisen vaikeutena ja kokonaisuuksien jäsentämisen vaikeutena vaikka kielellisiä vaikeuksia ei olisikaan (<http://www.kuntotutussaatio.fi/> 22.4.2018).

Tarkkaavuuden vaikeus

Kun kyseessä ovat hyvin suuret vaikeudet voidaan puhua aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöstä eli ADHD :sta (attention deficit hyperactivity disorder). ADHD:ssa voi häiriön nimenmukaisesti esiintyä ylivilkkautta. Usein aikuisuuteen mennessä ylivilkkaus kuitenkin vähenee. ADHD:n rinnalla esiintyy usein myös oppimisvaikeuksia (www.kuntoutussaatio.fi).

Tarkkaavuuden vaikeudesta kärsivällä ongelmia voi ilmetä tarkkaavuuden säätelyn ja toiminnan ohjauksen eri osa-alueilla kuten tarkkaavuuden kohdentamisessa ja ylläpitämisessä sekä esimerkiksi toiminnan suunnittelun tavoitteellisuuden ja vireystilan sääntelyssä. Keskittyminen voi olla herkästi häiriintyvää, eikä henkilö jaksa paneutua yhteen asiaan pitkäksi aikaa kerrallaan. Tehtävien loppuun saattaminen voi olla hankalaa ja tehtävien viimeistely voi tuntua ylivoimaiselta. Tarkkaavuuden häiriöiden taustalla on biologisia tekijöitä jotka voivat olla perinnöllisiä tai liittyä raskauden tai synnytyksen aikaisiin ongelmiin (<http://www.kuntotutussaatio.fi/> 22.4.2018).

Aikuisten oppimisvaikeuksista sanottua

Aikuisten oppimisvaikeuksista on olemassa vähän tutkimustietoa, vaikka nykytiedon mukaan kehitykselliset oppimisvaikeudet jatkuvat aikuisuuteen. Huomionarvoista on, että kehitykselliset oppimisvaikeudet määritellään nykyisin koko elämänkaaren mittaisiksi, joskin niiden ilmenemismuodot vaihtelevat ajan mittaan. Oppimisvaikeuksien historia ulottuu 1800-luvun loppuun, jolloin odottamatonta alisuoriutumista alettiin kuvata syleksian ja sanasokeuden termeillä. Varsinaisesti aikuisten oppimisvaikeudet nousivat kiinnostuksen kohteeksi 1980-luvulla, sitä ennen oppimisvaikeuksien ajateltiin häviävän itsestään. (Korkeamäki 2010, 15.)

Kansainvälisen lukutaitotutkimuksen mukaan noin 15 prosentilla suomalaisista aikuisista on lukutaidossaan sellaisia vaikeuksia, jotka vaikeuttavat heidän oppimistaan, työllistymistään ja työntekoaan, rajoittavat heidän arkielämäänsä ja harrastuksiaan sekä vähentävät opiskeluhaluja ja aikuisopiskelua. Itseraportoituja vaikeuksia koulunkäynnissä tai oppimisessa on kokenut noin 16% 18-29-vuotiaista. Toisella asteella seulontakartoitusten perusteella oppimisvaikeuksien lisäselvityksen tarve on jopa yli 30 %. Oppimisvaikeudet näyttäisivät olevan miehillä hieman yleisempiä mutta yhdeksi syyksi on esitetty naisten alidiagnosointia. Suvuittain esiintyvää dysleksiaa on yhtä paljon miehillä ja naisilla. Tarkkaavaisuushäiriötä esiintyy puolestaan enemmän miehillä kuin naisilla, joskin jakauma on kaventunut ADD diagnoosin käyttöön oton myötä. (Korkeamäki 2010, 19-20.)

Oppimisvaikeuksien katsotaan vaikuttavan monella tapaa yksilön henkiseen hyvinvointiin. Oppimisvaikeuksia omaavilla on myös muita enemmän kiusaamiskokemuksia. Oppimisvaikeuksilla on nähty olevan yhteys myös korkeampaan työttömyyteen. Vangeilla oppimisvaikeuksia esiintyy muuta väestöä huomattavasti enemmän. Oppimisvaikeuden merkitystä vankien syrjäytymiskehityksessä on vaikea näyttää toteen, mutta sen arvioidaan alkavan jo peruskoulussa, kun epäonnistumiset vaikuttavat motivaatioon ja koulukielteisyyteen. Tästä syystä etsitään vaihtoehtoisia tapoja saada menestystä. (Korkeamäki 2010,25.)

Aikuisten oppimisen tuen tarve ei aina liity suoranaisesti oppimisvaikeuksiin vaan he kokevat tarvitsevansa tukea opiskelutaitoihin, opiskelijan rooliin ja opiskelijan elämäntilanteeseen tulevaan epävarmuuteen. Oppimisen tukea kaivattiin niin työllistymiseen, terveydentilaan kuin elämänhallintaan ylipäätään. (Selkivuori 2016, 79.)

Selkivuoren väitöstutkimuksen mukaan riittävä tuki ja oikea-aikainen tietoisuus omista oppimisen haasteista ja mahdollisista vaikeuksista, auttoivat selviytymään opinnoista. Tutkimukseen osallistuneet korostivat oppimisvaikeuksien tunnistamisen tärkeyttä ja toisaalta myös oppimista helpottavien menetelmien ja materiaalien merkitystä. Sen lisäksi, että opiskelijat tulivat tietoisiksi omista oppimisen vaikeuksista, he kokivat hyödylliseksi saada yksilöllistä ohjausta ja tukea opiskeluihinsa. Koettiin, että tuki auttaa sietämään epävarmuutta ja muutoksia. (Selkivuori 2016, 83-84.)

Rädyn (2016) väitöstutkimuksesta käy ilmi, että aikuisopiskelijat kokevat lukivaikeuden siten, että sen kanssa tulee kyllä toimeen. Väitöksestä nousi myös esiin se, ettei aikuisten oppimisvaikeuksista ole paljon tutkittua tietoa. Yhteistä nuorten ja aikuisten oppimisvaikeuksissa oli opiskelijoiden mielestä se, ettei oppimisvaikeus tee ihmisestä tyhmää. Toisaalta vanhempi sukupolvi on osaltaan salannut muilta oppimisen haasteensa. (Räty 2016, 71-80.)

Rädyn tutkimuksessa painotettiin myös ohjauksen merkitystä ja sitä, että aikuiskouluttajien tulisi osata ottaa huomioon opiskelijoiden erityinen tuki. Haastateltavien mielestä tässä ei niinkään oleellista ollut raha ja resurssit vaan kouluttajien oma asenne ja kiinnostus selvittää opiskelijoiden erityistä tukea. (Räty 2016, 102-117.)