Huimaan suosioon noussut Gene. Rummuissa Eski Koivuniemi, Bassossa Japa Murro, Kitarassa Jaska Aalto ja myöhemmin komppikitaristiksi tuli vielä Rapi Härmä.
Bändin nimi juontui Gene Vincentistä ja Gene Krupasta.
Treenikämppä oli Aallon kellarissa Finnepäkintiellä. Se sisustettiin Nahkatehtaalta saadulla valtavalla määrällä skottiruutuista kangasta. Genellä oli oikein fanikerhokin, jonka muutama kylän tyttö perusti.
Eski oli löytänyt halpakaupasta valkoiset tennarit, Jaska osti samanlaiset. Näin syntyi viralliset Gene-tossut, joita myös fanit ryhtyivät käyttämään.
Paljolti mentiin perusrokin kaavalla, tosin oli muutama omakin biisi.
Reggaena mentiin No woman, no cry. Joku kuuli nimen väärin ja yleisö alkoi huutaa "soittakaa Kenkuru!" Muita hittejä olivat Born to be wild, ja Sliippareitten Väinö.
Parhaana iltana oli kaksikin keikkaa. Hamilon Pekan keltaisella peräkärryllä kuskattiin kamat paikasta toiseen. Pekka oli meitä vanhempi, hänellä oli jo ajokortti. Pakarisen Jorkkekin oli joskus keikkakuskina, Jorkkella oli käytössä vanhempiensa farmariauto.