Partisaaneja

Talvisodan aikana - helmikuussa - pudotti iivana Nuaselle kymmenkunta miestä lentokoneesta. Menivät majailemaan saaren keskelle Nuasjärveä. Saivat jälkikäteen selville, että tehtävänä oli rautatiesillan räjäyttäminen Petäisenniskassa Kajaani-Kuluntalahden välillä, likellä Kajaania vesistön ylityskohdassa. Suksinipun pudottivat Sotkamon puolelle, aukealle selälle, ei kovin kauas saaresta, kuitenkin niin, että se tuskin näkyi metsäiseen, ei kovin isoon saareen.

Rimpilänniemen suunnan ranta-asukkaat huomasivat päivän valjettua mytyn, suksinipun. Ihmettelivät että mikä se on tuo mytty tuolla järvellä, eihän tuota eilen näyttänyt olevan. Taisi siitä selkää hiihdellä joku kirkoltakin ja huomasi suksipaketin, ja oli näkevinään liikettä saaressa. Koivikon Matti, alikersantti, sattui olemaan lomalla. Oliko haavottunut? Eihän silloin ilman erityisen painavaa syytä: havvoittumisesta toipuminen, kuolemantapaus, yms. saanut lomaa. Veivät sanan Matille. Varmistivat että saaressa on vieraan valtakunnan miehiä. Kokosivat kymmenkunta miestä - Korholanmäen puoleltakin oli ainakin muutama kiväärimies.

Saartivat saaren, nousivat maihin ja pienentivät saartorengasta. Eivät naapurit olleet kovin sotajuonisia. Suomalaiset olisivat siinä tilanteessa järjestäneet puolustuksen, asemat, vartioinnin. Monta sankarivainajaa olisis saareen nousijoista tullut. Suomalaiset kiristivät saartoa, tulittivat ja huutelivat antautumiskehoituksia.Yksi Korholanmäen mies haavoittui reiteen, muille ei mitään. Kun partisaanit huomasivat tilanteensa toivottomaksi, kerääntyivät ison kiven viereen ja räjäyttivät itsensä.

Yksi oli yöllä käynyt Rimpilänniemessä pellolal asti. Joku meni Jäätiöön tai Vuokattiin, antautui siellä. Rimpilästä ja Rönnystä on saareen n. pari kilometriä.

Suomalaiset ihmettelivät että miksi partisaanit eivät heti ryhtyneet tuhotöihin? Niillä oli jo silloin tapana viipyä viikkokausia kohteensa lähellä, tekemättä mitään, ilmaisematta itseään. Esim. Kuhmossa samaan aikaan Tervasalmen siltaa tuhoamaan hiihtäneet, ja Juonnon kylän Kolkon heinänpaalaus- ja kokoomisryhmää vaaneksiva porukka.

Jos tuholaisryhmä olisi pudotettu Rohjan saareen, n. 10 km lähemmäksi kohdetta tai sinne lähemmäksi jonkun niemen suojaan, olisi tuohoamisen mahdollisuus ollut pajon suurempi. Suomalaisilla oli silloinkin paljon onnea tai muuta varjelusta, niinkuin tässäkin tapauksessa.