Robotit

Kuva:Pixabay

Mitä ovat robotit ja robotiikka?

Robotit ovat koneita, jotka pystyvät suorittamaan erilaisia tehtäväsarjoja automaattisesti, itsenäisesti tai puoli-itsenäisesti. Ne ovat mekaanisia tai virtuaalisia keinotekoisia toimijoita, joita ohjaa tietokoneohjelma tai virtapiiri. (Hiltunen 2014, 138.) Robotti-sanaa käytetään myös ohjelmistoista, jotka tekevät automaattisesti tiettyjä tehtäviä. Tällöin ei kuitenkaan puhuta varsinaisesta robottitekniikasta, sillä robotin määritelmä sisältää fyysis-mekaanisen rakenteen. (Salmi 2014.)

Robotit koostuvat mekaanisesta rungosta ja älystä eli algoritmeista. Teknologian kehitys on avittanut robottien kehitystä, mutta haasteita alalla riittää. Miten saada akuista kestävämpiä ja roboteista älykkäämpiä sekä mekaanisesti parempia. Yhtenä robottien haasteista pidetään ymmärryksen puutetta. Robotit tunnistavat hahmoja, mutta eivät välttämättä ymmärrä niitä. Roboteilta puuttuu niin sanottu maalaisjärki. (Hiltunen 2014, 138-139.)

Robotti on siis kone, jolla on usein alkeellista älykkyyttä. Esimerkiksi robotti-imuri ymmärtää juuri sen verran, että se osaa väistellä talon seiniä ja imuroida talon nurkkia myöten. Robotit voivat olla monessa asiassa, kuten esimerkiksi suurien lastien nostamisessa, parempia kuin ihmiset. Jotta robotti omaa tällaisen taidon, on se itsessään jo kovan tutkimustyön tulosta. Ihmistä robotit eivät vielä peittoa, mutta ihmisen elämän avustamisessa on robotteja alettu toden teolla kehittämään tutkimuslaitoksissa. (Hiltunen 2014, 138.)

Mitä ovat robotit ja robotiikka?

Robotit ovat koneita, jotka pystyvät suorittamaan erilaisia tehtäväsarjoja automaattisesti, itsenäisesti tai puoli-itsenäisesti. Ne ovat mekaanisia tai virtuaalisia keinotekoisia toimijoita, joita ohjaa tietokoneohjelma tai virtapiiri. (Hiltunen 2014, 138.) Robotti-sanaa käytetään myös ohjelmistoista, jotka tekevät automaattisesti tiettyjä tehtäviä. Tällöin ei kuitenkaan puhuta varsinaisesta robottitekniikasta, sillä robotin määritelmä sisältää fyysis-mekaanisen rakenteen. (Salmi 2014.)

Robotit koostuvat mekaanisesta rungosta ja älystä eli algoritmeista. Teknologian kehitys on avittanut robottien kehitystä, mutta haasteita alalla riittää. Miten saada akuista kestävämpiä ja roboteista älykkäämpiä sekä mekaanisesti parempia. Yhtenä robottien haasteista pidetään ymmärryksen puutetta. Robotit tunnistavat hahmoja, mutta eivät välttämättä ymmärrä niitä. Roboteilta puuttuu niin sanottu maalaisjärki. (Hiltunen 2014, 138-139.)

Robotti on siis kone, jolla on usein alkeellista älykkyyttä. Esimerkiksi robotti-imuri ymmärtää juuri sen verran, että se osaa väistellä talon seiniä ja imuroida talon nurkkia myöten. Robotit voivat olla monessa asiassa, kuten esimerkiksi suurien lastien nostamisessa, parempia kuin ihmiset. Jotta robotti omaa tällaisen taidon, on se itsessään jo kovan tutkimustyön tulosta. Ihmistä robotit eivät vielä peittoa, mutta ihmisen elämän avustamisessa on robotteja alettu toden teolla kehittämään tutkimuslaitoksissa. (Hiltunen 2014, 138.)

Missä robotteja hyödynnetään?

Roboteilla on olennainen osa yhteiskunnassamme työn muodossa. Teollisuudessa robotit on omaksuttu hyvin ja palvelu- sekä viihdealoilla niitä alkaa näkemään enemmän ja enemmän. Robotiikka voidaan jakaa erilaisiin osa-alueisiin, joita ovat teollisuusrobotiikka, palvelurobotiikka ja hoivarobotiikka.

Vähitellen erilaiset älykkäät koneet ovat hiipineet kotitalouksiin robotti-imurien ja -ruohonleikkurien muodossa ja ovat osa tätä päivää ja yhä useamman ihmisen saatavilla kaupoissa. (Hiltunen 2014, 138.) Toistaiseksi robotit toimivat ihmisten kanssa rinnakkain. Robotit voivat tarjota esitäytettyjä lomakepohjia ja usein asiakkaita osallistetaan sähköisten lomakkeiden täyttöön, jolloin tieto on helpommin robotin luettavissa sekä siirrettävissä.

Robotteja hyödynnetään monipuolisesti teollisuudessa, mutta kasvavasti myös palvelu- ja hoiva-aloilla. Ohjelmistorobotteja käytetään yhä enemmän esimerkiksi taloushallinnossa. Ohjelmistorobotti on sovellus, joka toimii kuin ihminen toistaen eri tehtävät eri ohjelmissa olevien käyttöliittymien kautta. Ohjelmistorobotin avulla voidaan automatisoida rutiineja, kuten tiedon syöttöä. Robotille eli järjestelmälle, näytetään miten tehtäviä suoritetaan, jonka jälkeen robotti oppii ja toistaa tehtävät kysyen tarvittaessa neuvoa asiantuntijalta. Se kerää tietoja eri lähteistä ja työstää sitä käyttäjän tarvitsemaan muotoon. Työt, jotka robotti pystyy tekemään nopeammin, virheettömämmin ja halvemmalla, kannattaa antaa koneen tehtäväksi. Tällöin ihmiset voivat keskittyä enemmän asiantuntijatyöhön, kuuntelemiseen, ymmärtämiseen ja asiakaspalveluun. Ohjelmistorobotit auttavat esimerkiksi rekrytointitilanteessa, jolloin tiedot uudesta henkilöstä saadaan automaattisesti, sekä niiden avulla esimerkiksi palkkatiedot kerätään ja lasketaan automaattisesti. (Haaslahti 2019).

Lähteet

Cavén, Tina 2018. Miksi robotti ei voi ymmärtää taidetta? Yle, kulttuuri. Viitattu 17.5.2019. https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/12/01/miksi-robotti-ei-voi-ymmartaa-taidetta

Haaslahti, Kreeta. Robotiikka mullistaa myös toimistotyön. Satakunnan menestystarinat -sarja. Viitattu 13.5.2019. http://www.satakunta.fi/robotiikka-mullistaa-myös-toimistotyön

Hiltunen, Kari; Hiltunen, Elina 2014. Teknoelämää 2035 : miten teknologia muuttaa tulevaisuuttamme? Talentum. Helsinki.

Salmi, Timo 2014. Robotiikka - monien mahdollisuuksien tekniikkaa. Julkaisu tieteestä, teknologiasta ja liiketoiminnasta. VTT. Viitattu 17.5.2019. https://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Robotiikka-–-monien-mahdollisuuksien-tekniikkaa.aspx