Embedded Files
Rekrytointi ulkomailta
Rekrytointi ulkomailta
Ulkomaista työvoimaa tarvitaan suomalaisen työvoiman täydentämiseksi. Työikäisten suomalaisten määrä vähenee ja väestönkasvua tapahtuu yksinomaan maahanmuuton myötä. Ilman riittävää maahanmuuttoa myös työvoiman tarjonta ja pidemmällä aikavälillä työllisyys vähenevät merkittävästi, mikä vaikuttaa talouteen, huoltosuhteeseen ja työllisyysasteeseen.
Suomi tarvitsee ammattitaitoista henkilöstöä kaikilla koulutustasoilla, jotta työmarkkinat toimivat ja kilpailukyky säilyy. Työvoiman maahanmuutto on tärkeää paitsi työvoiman saatavuuden varmistamiseksi, myös työelämän rikastuttamiseksi ja innovoinnin edistämiseksi.
Tämä edellyttää eettisesti kestävää rekrytointia sekä EU-maista että EU:n ulkopuolisista maista.
Mitä meidän tulee huomioida ulkomaista työvoimaa rekrytoidessamme?
Mitä meidän tulee huomioida ulkomaista työvoimaa rekrytoidessamme?
Kun yrityksesi haluaa rekrytoida ulkomaista työvoimaa, kannattaa valmistelut tehdä huolella ja hyvissä ajoin. Jokainen kansainvälinen rekrytointiprosessi on ainutlaatuinen. Useimpiin rekrytointiprosesseihin kuitenkin kuuluu tietyt vaiheet ja kysymykset, joita työantajan tulee käydä läpi.
Tässä esityksessä esitellään, mitä työnantajan tulee ajatella ulkomailta rekrytoidessaan.
Lisätietoa oleskeluluvasta ja rekisteröinnoistä löytyy seuraavilta sivuilta:
Maahanmuuttovirasto,
https://migri.fi/hakijan-tyonteko-oikeusTE-palvelut,
https://www.te-palvelut.fi/tyonantajalle/loyda-tyontekija/rekrytoi-ulkomailtasuomi.fi, https://www.suomi.fi/yritykselle/tyonantajuus/tyontekijan-palkkaaminen/opas/tyontekija-ulkomailta
EURES,
https://ec.europa.eu/eures/public/sv/homepage?lang=sv&app=0.19.0-brexit-build-0
Eettinen ja kestävä rekrytointi
Eettinen ja kestävä rekrytointi
Jotta rekrytointi onnistuisi kaikkia osapuolia tyydyttävällä tavalla, seuraavat asiat on hyvä pitää mielessä kun työntekijä aloittaa työskentelyn yrityksessä:
Muista, että ulkomaalaista työntekijää koskee samat työehdot kuin suomalaisia työntekijöitä. Varmista, että myös ulkomaalaisen työntekijän vakuutukset, sairausvakuutusmaksut ja työterveyshuolto ovat kunnossa.
Kerro työntekijälle yrityksen pelisäännöistä ja menettelytavoista. Varmista myös, että työntekijä saa riittävän koulutuksen ja selkeän perehdytyksen tehtäviinsä kielellä, jota hän ymmärtää.
Muista, että työntekijän on helpompi sopeutua työyhteisöön ja työn tulos on parempi, kun panostat perehdytykseen ja koulutukseen.
Kerro työntekijälle tärkeimmät seikat suomalaisesta työelämästä. Huomaa, että Suomen työlainsäädäntö sekä työturvallisuus- ja työterveysvaatimukset voivat poiketa merkittävästi työntekijän kotimaassa voimassa olevasta käytännöstä. Ota myös huomioon kulttuurierot, esimerkiksi kun on kyse kokousajoista, esihenkilön ja alaisen välisestä suhteesta ja siitä, mitä odotuksia työntekijää kohtaan on.
Kannusta muita yrityksen työntekijöitä tukemaan ja auttamaan ulkomaalaista työntekijää sekä työssä että vapaa-ajan asioissa.
Osana Business Finlandin kansallista Talent Boost -toimenpideohjelmaa, on Kokka kohti Suomea -hankkeessa koottu kansainvälinen rekrytointiopas ja lyhyt yhteenveto kansainvälisestä rekrytoinnista. Oppaat ovat saatavilla suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi .
Oppaat löydät täältä!
Työvoiman hyväksikäyttö ja ihmiskauppa
Chung aloitti työskentelyn setänsä omistamassa ravintolassa Suomessa. Chung ja hänen setänsä sopivat, että Chung työskentelisi vuoden ajan joka päivä aamuyhdeksästä iltakuuteen. Hänellä olisi kaksi vapaapäivää kuukaudessa. Vapaa-ajallaan Chung voisi auttaa setänsä perhettä siivoamalla heidän kotinsa. Ensimmäisen vuoden aikana Chung ei saisi palkkaa, vaan vain 100 euron kuukausittaisen korvauksen. Setä lupasi Chungille, että kun hän on työskennellyt setänsä luona kaksi vuotta, hän saa pysyvän oleskeluluvan Suomeen ja saa käyttää kaikkia Suomessa tarjottavia palveluja.
Chung aloitti työnsä, mutta huomasi nopeasti, että työtahti oli liian kova. Työpäivät olivat usein sovittua pidempiä. Edes sairaana Chung ei saanut olla poissa töistä. Setä sai Chungille oleskeluluvan, mutta piti sen itsellään sanoen, että Chung vain hukkaisi sen. Chungin pyytäessä palkankorotusta, setä uhkasi lähettää hänet takaisin Kiinaan ja vannoi, että hän pilaisi Chungin maineen ja että Chung ei koskaan saisi työtä kotikylässään. Mikäli Chung lähtisi maasta ennen vuoden loppua, hänen olisi maksettava velkansa sedälleen.
Chungin setä käytti hyväkseen sitä, ettei Chung puhunut suomea tai englantia eikä voinut selvittää, mitä oikeuksia hänellä Suomessa oli. Chung uskoi, että kaikki muut työskentelevät samoissa olosuhteissa, ja nämä olosuhteet olivat hänelle tuttuja jo Kiinasta. Hänen setänsä hoiti Chungin viranomaisasioita ja oli mukana jokaisella käynnillä. Setä toimi tulkkina Chungin ja viranomaisten välillä ja saattoi siten vaikuttaa viranomaisten käsitykseen Chungin tilanteesta. Setä näytti viranomaisille työsopimuksen, jossa oli tavanomaiset suomalaiset työehdot ja joka ei vastannut Chungin todellisia työoloja.
Tarina ja sen hahmot ovat fiktiivisiä, mutta perustuvat todellisiin tapahtumiin.
Työvoiman hyväksikäyttö
Työvoiman hyväksikäyttö
Työperäistä hyväksikäyttöä esiintyy myös Suomessa, ja usein ulkomaalaistaustaiset työntekijät joutuvat hyväksikäytön uhreiksi. Käytännössä taustana voi olla esimerkiksi se, että työntekijä ei tunne suomalaisen työelämän sääntöjä tai pelkää esimerkiksi oleskelulupansa puolesta. Työvoiman hyväksikäyttöä esiintyy monilla teollisuuden aloilla Suomessa. Tätä esiintyy useammin ravintola-, siivous- ja rakennus-teollisuudessa sekä maataloudessa.
Hyväksikäyttö ilmenee usein siten, että
työntekijälle maksetaan alle työehtosopimuksen mukaista palkkaa
työntekijältä evätään vapaapäivät
työntekijällä on pitkiä työpäiviä ilman asianmukaista korvausta
Hyväksikäyttö voi myös ilmetä sitten, että
työpaikan saamisesta pyydetään maksu
sairausloma evätään
työterveyshuoltoa ei tarjota
henkilöllisyys varastetaan
asuinolot ovat epäinhimilliset
Ihmiskauppa
Ihmiskauppa
Jos hyväksikäyttö sisältää myös todellista vapaudenriistoa, pakottamista, painostusta, uhkailua, velkaantumista, petosta tai väkivaltaa, ihmiskaupan edellytykset voivat täyttyä.
Suomessa työhön liittyvän ihmiskaupan kohteeksi joutuneet ovat useimmiten olleet ulkomaalaisia ja alun perin ottaneet työn vastaan vapaaehtoisesti. Useimmiten ystävä, sukulainen tai muu tuttava uhrin kotimaassa on suostutellut uhrin tulemaan Suomeen ja luvannut uhrille paremman elämän ja hyvän palkan. Tällöin todelliset työolot paljastuvat vasta, kun uhri on tullut Suomeen ja aloittanut työnteon.
Työvoiman hyväksikäyttö tarkoittaa sitä, että uhri joutuu työskentelemään ilman todellisia mahdollisuuksia kieltäytyä työstä tai lopettaa työnteon ilman vakavia seuraamuksia. Vakavat seuraamukset voivat tarkoittaa esimerkiksi konkreettista uhkaa uhrille tai uhrin omaisille. Lisäksi uhrit voivat kokea, ettivät voi vapaasti irtisanoutua työstään, koska pelkäävät joutuvansa poistumaan maasta jos toimeentulo menetetään. Uhri ei usein tiedä, miten suomalainen yhteiskunta toimii, ja on siksi monin tavoin riippuvainen työnantajasta. Työnantajan on näistä syistä helpompi hallita uhriaan.
Työhön liittyvässä ihmiskaupassa hyvin yleistä kaikilla aloilla on, että uhri tekee liian pitkiä päiviä liian pienellä palkalla tai jopa ilman palkkaa. Monet uhrit joutuvat työskentelemään pitkiä päiviä ilman asianmukaisia taukoja.
Uhri voi olla riippuvainen työnantajasta majoitus- ja oleskeluluvan vuoksi, mutta myös esimerkiksi matkan ja oleskeluluvan järjestämisestä aiheutuvien velkojen takia. Lisäksi uhri tai hänen sukulaisensa voivat joutua uhkausten, kiristyksen tai väkivallan kohteeksi ja joutuvat näin työnantajan valtaan. Työnantaja voi rajoittaa uhrin toimintavapautta monin tavoin, esimerkiksi ottamalla uhrin pankkikortin ja muut tärkeät asiakirjat, kuten passin ja oleskeluluvan.
Työnantaja voi kohdistaa henkistä ja joskus myös fyysistä väkivaltaa uhrejaan kohtaan. Pitkien työpäivien vuoksi uhreilla on usein hyvin vähän vapaa-aikaa ja joissakin tapauksissa uhrit ovat joutuneet asumaan työpaikallaan.
Tyypillinen piirre Suomessa havaituista työvoiman hyväksikäyttötapauksista on, että työsuhde näyttää paperilla täysin lailliselta. Työsopimuksessa määrätty palkka ja työaika voivat olla työehtosopimuksen mukaisia, mutta todellisuudessa näitä ehtoja ei noudateta. Työntekijä voi jopa saada sopimuspalkan tililleen, mutta sitten työnantaja voi takavarikoida uhrin pankkikortin tai vaatia uhria nostamaan rahat tililtä ja palauttamaan ne työnantajalle käteisenä.
Page updated
Google Sites
Report abuse