LEIKKEITÄ SUOMEN HISTORIASTA - Terhi Suominen
Muita historia-aiheita luettavaksi ja katsottavaksi
Suomessa sukututkimuksen varhaisvaihetta edustava kirjallisuus syntyi 1600-luvulla jo ennen Turun Akatemian perustamista. Vuonna 1616 Johannes Messenius julkaisi teoksen Theatrum nobilitalis suecanae. Seuraavaksi ilmestyi 1650 professori Mikael Wexionius-Gyldenstolpen teos Epitome descriptionis Sueciae, Gothiae, Fenningiae et subjectorum provinciarum. Nykyisen mittapuun mukaan ensimmäinen tieteellinen teos oli 1823 ilmestynyt A. E. Frosteruksen julkaisu Anteckningar om Frosteriska Slägten. Siinä keskityttiin Frosterus-suvun selvittelyyn.
Eräänlainen sukututkimuksen monumentti ja samalla myös koko suomalaisen sukututkimuksen perusteos on Genealogia Sursilliana. Sen tutkimukset aloitti jo 1600-luvulla piispa Johannes Terserus. Vuonna 1850 A. E. Alcenius julkaisi tämän Sursillien suvun tutkimuksen laajennettuna. Teos on uudistettu myös nykyaikana ja 1971 se ilmestyi Eero Kojosen työstämänä nimellä Sursillin suku. Teoksessa käydään läpi Ruotsin Ångermanlandista kotoisin olevan kantaperheen jälkipolvet pohjalaisiin säätyläissukuihin.
Sukututkija Jaakko Hirvonen pystyi 1970-luvulla osoittamaan, että kymmenet tuhannet Rautalammin, Laukaan ja Saarijärven asukkaat kuuluvat Storckovius-sukuun. Suvun kantaisä on 1620-luvulla syntynyt pappi.
Eritoten hallitsijoilla ja muilla merkkihenkilöillä on kautta historian ollut tarvetta selvitellä sukulaisuussuhteitaan. Asia oli erityisen tärkeä periytyvien omaisuuksien ja arvonimien johdosta. Hallitsijoille oli myös tarve todistaa sukututkimuksella polveutuvansa merkittävistä, jopa jumalallisista esi-isistä ja oikeuttaa näin oma valta-asemansa. Sukututkimuksen tekijältä saatettiin tällöin edellyttää jo valmiiksi määritetyn polveutumisen todistelua. Tällaisilla vääristellyillä sukupuilla on historiallinen arvonsa, mutta tieteellisen sukututkimuksen kannalta niillä ei ole käyttöä.
Kuninkaiden ja yleensä hallitsijoiden sukupuut ovat tavallaan sukututkimuksen esiaste. Sukututkimusta kirjallisessa muodossa edustaa perimätietoon perustuva Raamattu. Länsimaissa merkittävä sukututkimuksen perusta on antiikin Kreikan jumaltarusto, jonka moninaisten sukulaissuhteiden verkko edellytti laajaa sukutukimusta.
Uudemman ajan sukututkimuksen edelläkävijänä voidaan pitää englantilaista historioitsija William Camdenia (1551–1623), joka tuotannossaan otti esille nykyaikaiseen sukututkimukseen liittyviä kysymyksiä. Varsinaisen tieteelliseksi katsottavan sukututkimuksen alullepanija oli saksalainen professori Johann Cristoph Gatter (1727–1799). Hän julkaisi 1788 teoksen Abriß der Genealogie. Gatterin tavoitteena oli tieteellisesti selvittää maanomistukseen ja perimiseen liittyviä seikkoja.
Merkittävä apu vähitellen kehittyvälle sukututkimukselle oli erilaisten rekisterien syntyminen. Rekisterit olivat perinteisesti sisältäneet lakien, etuoikeuksien ja omaisuuserien listauksia, mutta vähitellen ne laajenivat koskemaan myös syntymiä, kuolemia ja vihkimisiä. (Katso väestörekisteri, kirkonkirjat)
Euroopassa Espanjan vanhimmat sukututkimuksen lähteet alkavat 1300-luvun loppuvuosilta. Englannissa seurakunnalliset lähteet alkavat vuodesta 1538, tosin syntymisen, vihkimisen ja kuoleman rekisteröinti tuli maassa pakolliseksi vasta 1800-luvun alkupuolella. Protestanttisten kirkkojen synnyllä on merkittävä osuus rekisteröinnin laajenemisessa, joka näkyy esimerkiksi Pohjoismaiden varhain alkaneissa sekä kirkon että valtion tarpeita palvelevissa rekistereissä.
Huomattavan työn sukututkimuksen leviämisen edistämiseksi ovat tehneet mormonit, jotka uskonnollisista syistä ovat laatineet valtaisat henkilörekisterit. He ovat myös tallentaneet usein vaikeasti saatavissa olevaa tietoa helpommin käytettävään muotoon ja kehittäneet ilmaisia tietokoneohjelmia sukututkimuskäyttöön.
Keisarit ja Suomi https://areena.yle.fi/1-2990861 ad 2025 elokuu
Sotalasten kokemukset heijastuvat seuraavaan sukupolveen https://areena.yle.fi/1-50453570 toistaiseksi
Dokumentti huutolaislapsista https://areena.yle.fi/1-50179632 toistaiseksi
Maaseudun käsityöläiset https://areena.yle.fi/audio/1-3289340 toistaiseksi
Ruotsalaiset ruotusotilaat Hämeessä https://areena.yle.fi/audio/1-3274885 toistaiseksi
Merimiesten muijat https://areena.yle.fi/audio/1-3260019 toistaiseksi
Sydämeni laulu https://areena.yle.fi/1-98814 toistaiseksi
Suomi on suomalainen - sarja https://areena.yle.fi/1-3965964 toistaiseksi
Suomi on ruotsalainen - sarja https://areena.yle.fi/1-3826480 toistaiseksi
Häjyt https://areena.yle.fi/1-618808 toistaiseksi
Nätti ja Matti https://areena.yle.fi/1-50780202 toistaiseksi
Suur-Suomen toiset kasvot https://areena.yle.fi/1-1111746 toistaiseksi
Pimeä historia 1 Viimeisellä rannalla https://areena.yle.fi/1-2654518 toistaiseksi
Pimeä historia 2 Verinen Viipuri https://areena.yle.fi/1-2654516 toistaiseksi
Pimeä historia 3 Suomalaiset terroristit https://areena.yle.fi/1-2654514 toistaiseksi
Pimeä historia 4 Ihmiset Raatteen tiellä https://areena.yle.fi/1-2654519 toistaiseksi
Julma maa - dokumentti 1918 sisällissodasta https://areena.yle.fi/1-4460977 toistaiseksi
Isänmaan nuoret puolustajat https://areena.yle.fi/1-4574099 toistaiseksi
Suomalaiset sotavankileirien saaristossa https://areena.yle.fi/1-437410 toistaiseksi
Talvisota - ensimmäinen torjuntavoitto https://areena.yle.fi/1-668466 toistaiseksi
Suomen tie jatkosotaan https://areena.yle.fi/1-403848 toistaiseksi
Taistelu Laatokan Karjalassa https://areena.yle.fi/1-743441 toistaiseksi
Ihantalan ihme https://areena.yle.fi/1-727203 toistaiseksi
Korpisodan suurvoitto https://areena.yle.fi/1-750382 toistaiseksi
Sodasta rauhaan https://areena.yle.fi/1-2272140 toistaiseksi
Helsingin kaduilla 1800- ja 1900-luvun vaihteessa https://www.youtube.com/watch?v=qdNYxZ65Mso
1600-luvun suomea ääneen luettuna https://www.youtube.com/watch?v=AOhODZg70qs
Suomen historiaa lapsen silmin https://www.youtube.com/watch?v=TvVflkhQ4Zk
Kansainvälisten muuttoliikkeiden historiaa Suomessa https://www.youtube.com/watch?v=Be2N7nrRy0M
Suomalaista arkielämää 1600- ja 1700-luvuilla https://www.youtube.com/watch?v=FLKjC55_Z_k
Suomen historia https://www.youtube.com/watch?v=vJDp_1Pfjp8
Suomen ja Ruotsin historia 1100-luvulta 2000-luvulle - sarja https://www.youtube.com/watch?v=mV_rTjDrnOw&list=PLdcnMJU2pJihJbvHZ_Q1XSn-JIy3grggP
Otsikkokentän kuva: 🖼️ Helsingin vanha rautatieasema, asemalaituri, vuonna 1907. Kuvaaja Signe Brander HKM. Helsingin kaupunginmuseo. CC BY 4.0
Kuvat artikkelivalikossa (yksityiskohtia maalauksista ja valokuvista):
Turun akatemian vihkiäiset 1640. Albert Edelfelt 1902. Public Domain, Wikipedia.org.
Rippikirjan sivu. Peda.net.
Porilaisten marssi. Albert Edelfelt 1892. Public Domain, Wikipedia.org.
Poltettu kylä. Albert Edelfelt 1879. Public Domain, Wikipedia.org.
Raatajat rahanalaiset eli Kaski. Eerro Järnefelt 1893. Public Domain, Wikipedia org