🍂
Leikkeitä historiasta 2
Leikkeitä historiasta 2
Kulkutaudit esivanhempiemme vastuksena
Terhi Suominen
Ennen teollisen ajan alkua terveydenhoito sekä sairaiden ja vaivaisten hoito oli Suomessa suurimmaksi osaksi henkilön itsensä sekä hänen perheensä ja sukunsa varassa.Â
Spitaali eli lepra on ensimmäinen sairaus, jonka esiintymisestä Suomessa on kirjallisia lähteitä, ja 1600-luku näyttää olleen lepran huippuaikaa. Jo 1300-luvulla Aasiasta levisi Eurooppaan pelottava paiserutto eli musta surma, ja muutamassa vuodessa tauti oli Suomessakin. Sen kerrotaan tappaneen noin kolmanneksen Euroopan väestöstä. Talvisin ihmisten yskiessä levisi pisaratartuntana keuhkorutto, johon sairastuneista kuolivat melkein kaikki. Viimeisen kerran Suomessa koettiin ruttoepidemia vuosina 1710–1711. Silloinkin siihen kuoli lähes 10 000 ihmistä.
Täällä pohjoisessa maatalouden harjoittamisen edellytykset ovat olleet heikonlaiset, ja sen vuoksi nälkä ja siitä aiheutuneet vaikeudet uhkasivat terveyttä. Vastustuskyvyltään heikentyneet ihmiset eivät niinkään kuolleet suoraan nälkään vaan kulkutauteihin, jotka levisivät valtoimenaan. Nälänhätä aiheutti tuhoisimmat seuraukset 1690-luvun puolivälissä, ja tästä ajasta puhutaan suurina kuolovuosina. Kahden vuoden aikana vuosina 1696–1697 kuoli noin 30 prosenttia väestöstä.
Suotuisat ilmasto-olosuhteet ja rauhan aika 1700-luvulla lisäsivät väestönkasvua. Isorokkoon kuoli vielä 1700-luvulla erityisesti pieniä lapsia. Englannissa vuonna 1796 kehitetty turvallinen rokotusmuoto isorokkoon sai suuren suosion Suomessa ja muuallakin Euroopassa. Ihmisiä alettiin järjestelmällisesti rokottaa, ja pitäjien lukkareilta alettiin vaatia vuodesta 1803 lähtien rokotustaitoa. Tämä on oiva osoitus siitä, kuinka rokote on muuttanut ihmisten elämää.
Jo 1800-luvulla Suomi oli maailman pohjoisin maa, missä ”frossaa” eli ”horkkaa” eli ”vilutautia” esiintyi jatkuvasti. Tiedätkö, millä nimellä tämä tauti tunnetaan nykyään? Malaria aiheutti vuosisadan puoliväliin asti merkittävää sairastuvuutta ja alentunutta työkykyä, mutta se ei kuitenkaan ollut mikään suuri tappaja.
1800-luvun puolivälissä tuberkuloosia eli keuhkotautia oli hyvin laajalti Euroopassa, ja tauti näkyi selvästi myös maamme kuolleisuustilastoissa.
Lääkäri Törngrenin instrumenttikukkaro rokotusveitsineen. Kuva on Helsingin Yliopistomuseon näyttelystä "Pelätty pelastaja - rokotuksen historiaa", kuvaaja Timo Huvilinna. Kuvaa napsauttamalla pääset tutustumaan museon näyttelyyn.
- - - - - - - - - -
Kuolinsyyntietojen perusteella tiedetään, että tuberkuloosi riehui kaupungeissa jo 1700-luvun lopussa ja 1800-luvun alussa.
Tuberkuloosikuolleisuuden huippu Suomessa oli vuoden 1870 paikkeilla, mutta vasta 1800–1900-luvun vaihteessa maassa alettiin todella taistella tuberkuloosia vastaan.
Vastasyntyneellä oli 1800-luvulla odotettavissa varsin lyhyt elämä, sillä imeväis- ja lapsikuolleisuus olivat korkeita. Olet varmaankin kiinnittänyt huomiota tähän tutkiessasi tuon ajan perheitä. Jos lapsi kuitenkin selvisi ensimmäisistä elinvuosista, niin elämä päättyi aikanaan todennäköisesti johonkin kulkutautiin.
Suomalaisten terveydessä tapahtui selvä murros 1900-luvun alussa. Se näkyy muun muassa elinajanodotteen kasvuna, kuolleisuuden painopisteen siirtymisenä vanhempiin ikäluokkiin sekä kuolemansyiden muuttumisena. Kun vuonna 1900 vastasyntyneen odotettavissa oleva keskimääräinen elinikä jäi alle 50 vuoden, niin vuonna 2020 poikavauvojen lasketaan saavuttavan 79 vuoden ja tyttövauvojen 84,6 vuoden iän.
🦠🦠đź¦
Tekstilähteet
Haapala, Pertti ja Toivo, Raisa Maria (toim.), 2007: Suomen historian kartasto. Karttakeskus.
Zetterberg, Seppo ja Tiitta, Allan (toim.), 1992: Suomi kautta aikojen. Otava. Elinajanodote | Findikaattori.fi; https://findikaattori.fi/fi/46
Liitteet:
Alla olevan lisätietoa-sarjan ohje: Kutakin kuvaa napsauttamalla avaat videon 📽️ tai artikkelin 📰. Jos linkkikuvan lähde on muu kuin siihen upotetun linkin kohde tai tekijästä on lisätietoa, linkkikuvan lähde- tai lisätietolinkki on liitetty kuvan alla olevaan alleviivattuun tekstiin.
Otsikkokentän kuva: 🖼️ Helsingin vanha rautatieasema, asemalaituri, vuonna 1907. Kuvaaja Signe Brander HKM. Helsingin kaupunginmuseo. CC BY 4.0
Artikkelin otsikkokuva: Musta surma, Hugo Simberg, 1906. Wikipedia.org, public domain.