Itsereflektio.

Katso taaksepäin, niin näkymä eteenpäin muuttuu entistä selkeämmäksi.

Itsetuntemuksen puute on myrkkyä. Pohdiskelu ja reflektio ovat vastalääkettä. 

(James Clear)


Itsensä tunteminen on kaiken viisauden alku.

(Aristoteles)

Tulevaisuusorientaatio

Tulevaisuusorientaatio on määritelty ”kyvyksi asettaa tulevaisuuden tavoitteita ja tehdä suunnitelmia” (Johnson, et al., 2014: s.1). Vahva tulevaisuusorientaatio mahdollistaa sen, että henkilö kykenee hahmottelemaan tulevaisuuden opintopolkuja, uratavoitteita ja muita elämän merkittäviä päämääriä. Syvemmällä tasolla tulevaisuusorientaatiota voidaan pitää kykynä visioida tulevaisuuden minää: mikä minusta tulee tulevaisuudessa? Mitä minun tulee tehdä saavuttaakseni tämän?

Koulutuksessa tulevaisuuteen suuntautuminen liittyy olennaisesti siihen, millaisia ​​tavoitteita oppijat asettavat itselleen. Yleisesti ottaen tavoitteet voidaan jakaa kahteen ryhmään: oppimistavoitteisiin ja suoritustavoitteisiin (Snyder, et al., 2002). Oppimistavoitteet viittaavat haluun oppia uusia taitoja tai hallita uusia tehtäviä, kun taas suoritustavoitteet viittaavat pienempiin tavoitteisiin, jotka voidaan saavuttaa helpommin, mutta jotka eivät todennäköisesti johda jatkuviin onnistumisiin tulevaisuudessa.

Tutkimusten mukaan oppimistavoitteisiin pyrkivät oppijat ovat usein sitoutuneempia opintoihinsa ja tekevät suunnitelmia tavoitteidensa eteen, kun taas oppijat, jotka pyrkivät suoritustavoitteisiin, ovat usein avuttomampia kohdatessaan esteitä (Snyder et al., 2002). ) tai eivät näe riittävästi vaivaa niiden selvittämiseksi.

Tulevaisuuden tavoitteita valittaessa on siis tärkeää pohtia, mitkä tavoitteet mahdollistavat uusien taitojen ja osaamisen hankkimisen, sen sijaan, että keskityttäisiin helposti saavutettaviin tavoitteisiin. Ajatusta toivosta voidaan pitää erityisen tärkeänä tulevaisuusorientaation kehittämisen kannalta, sillä se tarjoaa selityksen sille, miksi jotkut oppijat tavoittelevat pidemmän aikavälin tavoitteita, kun taas toiset tyytyvät lyhyemmän aikavälin tai pienempiä ponnistuksia vaativiin tavoitteisiin (Snyder, et al., 2002).

Toivo tarjoaa oppijoille mahdollisuuden hahmotella mielekkäitä tavoitteita ja uskoa, että heidän toiminnallaan on myönteisiä seurauksia. Toivo on ratkaisevan tärkeää siinä, että se antaa oppijoille lähtökohdan pohtia erilaisia ​​tulevaisuuden mahdollisuuksia ja rohkaista heitä saavuttamaan niitä. Toivon tunteen kehittäminen on keskeistä tulevaisuusorientaation vahvistamisessa: kun henkilö uskoo, että hänen toimintansa voi johtaa myönteisiin seurauksiin, hänen on helpompaa tehdö pitkän tähtäimen suunnitelmia sekä pohtia vaihtoehtoisia polkuja tavoitteidensa saavuttamiseksi.

TEHTÄVIÄ

Lämmittelytehtävä: tulevaisuuden minä

Kuvittele itsesi kahdenkymmenen vuoden kuluttua. Mitä toivot tekeväsi tulevaisuudessa? Millaisia ​​asioita et haluaisi tehdä? Voit ajatella kaikkia elämäsi osa-alueita, kuten arvoja, asenteita, elämäntapoja, harrastuksia, ihmissuhteita jne. 

Pohdi ihanteellista tulevaisuuttasi ja sitä, miten asetat tavoitteesi. 

Kuinka paljon olet tutkinut eri vaihtoehtoja?

1.

Kyky sopeutua ja toivopohjaiset taidot


2.      


Pohdi yhtä tai kahta opiskelu- tai uratavoitetta. Kerää mahdollisimman paljon olennaista tietoa.


Tulevaisuusorientaatio: tavoitteista toimintasuunnitelmaan 

Tulevaisuuden tavoitteiden arviointi

Pohdi kahta tai useampaa tulevaisuuden tavoitettasi.

Arvioi ensin asteikolla 1–5, kuinka tärkeänä pidät kunkin tavoitteen saavuttamista (1 = ei lainkaan tärkeä, 5 = erittäin tärkeä). Luettele syitä sille, miksi pidät juuri näitä tavoitteita tärkeinä.

Toiseksi arvioi asteikolla 1–5, kuinka todennäköisenä pidät tavoitteiden saavuttamista, mikäli teet tämän eteen töitä (1 = erittäin epätodennäköinen, 5 = erittäin todennäköinen). Mitkä asiat vaikuttavat arvioosi todennäköisyydestä? Listaa ne asiat, joihin voit vaikuttaa (kuten opiskeluun käytettämäsi aika) sekä ne asiat, joihin et voi vaikuttaa (kuten hakijoiden määrä valitsemaasi koulutukseen).

Vertaa lopuksi arviointeja (1–5) ja tekemiäsi luetteloita.


Esteiden selvittäminen

Pohdi yhtä tai useampaa tulevaisuuden tavoitettasi. Mitkä ovat mielestäsi yleisimmät esteet näiden tavoitteiden saavuttamiselle? Miksi jotkut eivät selviydy näistä esteistä? Miten yrittäisit itse selviytyä niistä?


Sosiaaliset suhteet

Pohdi ainakin yhtä tulevaisuuden tavoitettasi.

Mieti sosiaalisia suhteita, jotka voisivat auttaa sinua saavuttamaan tavoitteesi. Tee luettelo jo olemassa olevista suhteistasi.

Kuvittele tämän jälkeen uusia sosiaalisia suhteita, joita aiot luoda saavuttaaksesi tavoitteesi. Mitä yhteistä sinulla on näiden ihmisten kanssa? Tee luettelo yhteyksistä, joita haluaisit luoda saavuttaaksesi tavoitteesi.


Toimintasuunnitelman tekeminen

Aloita pohtimalla yhtä tulevaisuuden tavoitettasi. Luo sen saavuttamiselle aikajana. Mihin mennessä haluaisit saavuttaa tavoitteen? Mitä sinun tulee tehdä lähitulevaisuudessa saavuttaaksesi sen? Mitä voit tehdä jo tänään saavuttaaksesi tavoitteen tulevaisuudessa?


Lisätietoa toivopohjaisista taidoista / avustavia kysymyksiä tulevaisuusorientaation vahvistamiseen

Toiveikkuus liittyy mielekkäiden tavoitteiden hahmotteluun sekä uskoon siitä, että omilla teoilla on todennäköisesti myönteisiä seurauksia. Toiveikkuuden tunne auttaa ihmisiä pohtimaan erilaisia mahdollisuuksia ja rohkaisee heitä toimintaan.

Toivopohjainen visiointi on prosessi, joka koostuu seuraavista elementeistä: vapaasta pohdinnasta,  tulevaisuuden vaihtoehtojen listaamisesta, omien tavoitteiden tunnistamisesta sekä tiedon keräämisestä omien käsitysten syventämiseksi (Niles, 2011).

Taulukon ruudut sisältävät kysymyksiä, joiden kautta voit hahmottaa, mitä toivopohjainen visiointi tarkoittaa käytännössä. Ruudut on järjestelty pohdinnan aiheen tai erilaisten taitojen mukaan.

Pohdi seuraavia kysymyksiä. Keskustele opinto-ohjaajasi kanssa.

Lisätietoa ja tukea

References: