Yllä esitellyt prosessit koostuvat useista eri motiiveista. Nämä kuvaavat haluja ja tarpeita, jotka ohjaavat meitä kohti päämääriämme. Jotta voisimme saavuttaa päämäärämme, on myös tärkeää, että meillä on riittävästi tahtoa ja sinnikkyyttä.

Tahto ja sinnikkyys riippuvat osittain siitä, minkälainen motivaatio meitä ohjaa, sisäinen vai ulkoinen. Sisäinen motivaatio muodostuu motiiveista, jotka ovat peräisin meistä itsestämme. Tällaisissa tapauksissa toimintamme on oman itsensä syy. Toisin sanoen olemme sisäisesti motivoituneita silloin, kun nautimme jostakin toiminnasta itsestään, ja koemme sen tilaisuutena tehdä jotain uutta, emmekä siksi, että odottaisimme siitä ulkoisia palkintoja. Miellyttävät tunteet ja tyytyväisyys ovat itsessään riittäviä.

Motivaatio on ulkoista silloin, kun toimimme saavuttaaksemme jonkin muun päämäärän. Tällaisissa tapauksissa tärkeää ei ole niinkään toiminta itsessään, vaan lopputulos, jota odotamme sen seurauksena. Ulkoinen motivaatio on tärkeää, ja siihen liittyy usein ajatus palkinnoista, kuten palkasta, mitaleista, kehuista tai rahasta. Ulkoista motivaatiota ei usein ole mahdollista ylläpitää yhtäjaksoisesti.

Vahvinta motivaatio on silloin, kun molemmat eri motivaation lajit voidaan sovittaa yhteen. Mikäli näin ei ole, sisäistä motivaatiota voidaan yleensä ylläpitää pidempään kuin ulkoista.

Motivaatio liittyy myös arvoihimme. Asetamme päämääriä omien arvojemme mukaisesti.

SMART (englannin sanoista specific, measurable, attainable, realistic, time-bound):

SMART-malli on järjestelmällinen tapa kuvantaa omia tavoitteita, ja sitä voidaan soveltaa sekä henkilökohtaisiin että yritysmaailman tarpeisiin. SMART-mallia voidaan käyttää yhdessä ”Tavoitekehys”-mallin (eng. Goal Framework model) kanssa.

SMART-kuvantaminen Tavoitekehyksen mukaisesti on hyvä tapa asettaa ja pyrkiä kohti omia tavoitteita.

Kun olet muotoillut tavoitteen yllä kuvatun mallin mukaisesti, se voidaan tarkastaa Tavoitekehyksen mukaisesti. Tavoitekehys on tapa tutkailla tavoitetta eri asiayhteyksissä. Sen avulla pohditaan tavoitteen kontekstia, välitöntä ympäristöä, siihen liittyviä uhrauksia sekä hintaa. Tarkastamattomat tavoitteet voivat olla epärealistisia, ja voimme lakata tavoittelemasta niitä tai sabotoida itseämme niiden tavoittelussa. 

Olosuhteet

Milloin kyllä? Missä olosuhteissa pyrkisin saavuttamaan tavoitteeni?

Milloin ei? Onko sellaisia olosuhteita, joissa lakkaisin tavoittelemasta nykyistä tavoitettani? Tällainen voi olla esimerkiksi suotuisampi elämäntilanne.

Hinta

Suurilla tavoitteilla voi olla kova hinta. Ajatus hinnasta sisältää rahan, ajan, henkilökohtaisen sitoutumisen ja energian. On tärkeää olla etukäteen selvillä hinnasta sekä siitä, joudummeko maksamaan sen.

Onko hyöty suurempi kuin hinta?

Olenko valmis maksamaan hinnan? 

Ympäristö

Ovatko tavoitteeni seuraukset positiivisia minulle ja välittömälle ympäristölleni (myös esim. läheisilleni)? On tärkeää huomioida, että jos läheiseni eivät tue minua, he saattavat jollain tapaa ehkäistä minua saavuttamasta tavoitettani. Tällaisissa tapauksissa voidaan pohtia, onko tavoitteen saavuttaminen tärkeämpää kuin suhteeni läheisteni kanssa.

Uhraukset, joita minun on tehtävä tavoitteeni saavuttamiseksi. Miten kompensoin näitä? Tässä kohtaa tulee tunnistaa aika ja rahallinen panos, jotka tekevät tavoitteen saavuttamisesta mahdollista. Joissain tapauksissa tavoitteen voi saavuttaa vain, mikäli luopuu ajasta ja resursseista, joita muuten olisi käyttänyt hauskanpitoon, ystävien kanssa olemiseen tai harrastuksiin. Olenko valmis tähän?

Kun olemme muotoilleet SMART-tavoitteen ja tarkastaneet sen tavoitekehyksen avulla, voimme arvioida seuraavilla kysymyksillä, haluammeko todella saavuttaa tavoitteen.

• Mitä tapahtuisi, jos saavuttaisin tavoitteeni?

• Mitä tapahtuisi, jos en saavuttaisi tavoitetta?

• Mitä ei tapahtuisi, jos saavuttaisin tavoitteen?

• Mitä ei tapahtuisi, jos en saavuttaisi tavoitetta?

Tämä menetelmä auttaa meitä muotoilemaan tavoitteen, reflektoimaan sitä ja tiedostamaan sen paremmin.

Jokainen kohtaa elämässään esteitä ja selviytyy niistä. Holiday ehdottaa, että kun kohtaamme esteen, josta tuntuu olevan vaikea selvitytyä, voimme kokeilla seuraavia keinoja:

Ole objektiivinen (Meidän on helpompaa keksiä, mitä meidän kannattaisi tehdä, mikäli pyrimme tarkastelemaan tilannetta siten, kuin se tapahtuisi jollekin muulle, tai kuin emme pitäisi sitä tärkeänä.)

Pidä tunteet hallinnassa ja pyri tasapainoon (Kun tunnemme olomme ahdistuneeksi, voimme toistaa itsellemme: "En aio tulla tunteelliseksi tästä". On täysin normaalia tulla tunteelliseksi, kun kohtaa esteitä, mutta usein ainoa tapa voittaa ne on pitää tunteet kurissa ja pysyä rauhallisena).

Näe tilanteessa myös hyvää (Olemme vastuussa siitä, miten tarkastelemme asioita - keho seuraa mieltä.)

Pysy rauhallisena (Kun tähtäämme korkealle, koemme painetta ja stressiä. Tällöin voi tapahtua yllättäviä ja pelottavia asioita. Tällaisissa tilanteissa lahjakkuus ei välttämättä ole tärkein ominaisuus, vaan meidän tulee pitää mielemme rauhallisena. Kuten Voltaire sanoi: "Myllerryksen ja vaaran keskellä meillä on oltava sitä rauhallista rohkeutta, sitä sielun tyyneyttä, jota englantilaiset kutsuvat cool headiksi."

Keskity käsillä olevaan hetkeen

Keskity siihen, mitä voit kontrolloida (Mitä voin itse kontrolloida? Tunteitani, arvostelukykyäni, luovuuttani, asenteitani, näkökulmaani, toiveitani, päätöksiäni).