Kansalaisaloitteissa on omituinen piirre, että uusien aloitteiden läpi pääsemistä pyritään vaikeuttamaan. Ensinnäkään niitä ei kansalaisaloite.fi-sivustolla näytetä, ellei keksi painaa oikeaa nappulaa. Toiseksi, jos 50 kannatusta ei tule kuukauden kuluessa, kannatusten keräys verkossa lopetetaan. Onko se tarkoituksenmukaista, kun kirjallisten kannatusten keräys kuitenkin saa jatkua vielä 5 kuukautta? Asian opetus on, että ensin kannattaa varmistaa 50 kannatusta keräämällä ne kirjallisina kannatusilmoituksina, jolloin jää 6 kk aikaa julkisuuden ja kannatuksen hakemiseen. Silloin puolen vuoden määräaika on mielekäs, kun taas 50 kannatuksen alkukarsinta ei ole tasapuolinen, jos aloite ei pääse mediassa esille .
Kansalaisaloitteen tosiasiallinen raukeaminen ei kuitenkaan merkitse, että pelkistetty terveydenhuoltojärjestelmä olisi ajanut karille. Aloite on joka tapauksessa tuonut julkisuutta ja on nyt tavallaan virallinen dokumentti. Muutenkaan se ei olisi ehtinyt eduskuntaan ennen hallituksen sote-uudistuksen mahdollista käsittelyä. Edelleenkin julkisuuden laajempi saavuttaminen on siis avainasemassa, jotta pelkistetyn terveydenhuoltojärjestelmän ratkaisut saataisiin hallituksen esityksen vertailukohteeksi. Nyt hallitus vielä toimii kuin ei olisi ikinä moista vaihtoehtoa kuullutkaan. (21.11.2018 Kalevi Salonen)
Hallituksen esityksessä valinnanvapaus tarkoittaa mahdollisuutta valita palvelujen tuottaja kuuden kuukauden välein, mitä tuskin missään muussa yhteydessä kukaan ilkeäisi kutsua valinnanvapaudeksi. Sen sijaan pelkistetyssä terveydenhuoltojärjestelmässä valinnan voi tehdä vaikkapa joka toimenpiteelle erikseen ja missä tahansa Suomessa. (3.11.2018 Kalevi Salonen)
Poliittisella retoriikalla kovin monen mieleen on saatu iskostettua ajatus, että veroista pitäisi päästä eroon, koska kerättyjä varoja ei käytetä tehokkaasti. Epäilemättä valtionhallinnossa on tehottomuutta, joka on pitkälti seurausta poliittisten päätösten luonteesta - ratkaisuja ei tehdä yhteiseksi parhaaksi vaan vallassa olevien puolueiden etujen ajamiseksi. Silti, kuten tässä aloitteessa osoitetaan, valtionhallinnossa tehottomuus ei ole väistämätöntä ja siinä voidaan saavuttaa myös suuria etuja, joista yksityinen puoli ei voi edes uneksia. Kun ne kaikki huomioidaan, terveydenhuolto on ilmiselvä luonnollinen monopoli, eli kustannustehokkain tapa järjestää palvelut. Hallitus ei ole sote-kaavailuissaan arvioinut uudistuksen kansantaloudellisia kokonaisvaikutuksia. Vaikka yksityiset yritykset voivat olla omalta kannaltaan hyvin tehokkaita, kansalaisille on olennaisempaa, etteivät he joudu verojen sijaan maksamaan yksityisistä palveluista vielä enemmän. (23.10.2018 Kalevi Salonen)
Markkinataloudessa kaiken mahdollisen virtaviivaistaminen on todettu yhdeksi parhaista menetelmistä parantaa tehokkuutta. Tätä tuskin kukaan kyseenalaistaa. Kuten aloitteesta ilmenee, rakenteiden yksinkertaistaminen tekee samalla tarpeettomaksi uskomattoman ison joukon muita toimintoja. Hallituksen sote-uudistus johtaisi juuri päinvastaiseen tulokseen. (18.10.2018 Kalevi Salonen)
Hallituksen esityksessä yritysten välinen kilpailu jää hyvin heikoksi (isoissa kaupungeissa) tai se suorastaan puuttuu (maaseudulla) ja pienten yritysten toimintamahdollisuudet jäävät olemattomiksi.
Kun pelkistetynssä terveydenhuoltojärjestelmässä raha kulkee toimenpidekohtaisesti asiakkaan kautta, kilpailu on kokoaikaista ja valtakunnallista, eli kovinta mahdollista. Ainoa rajoitus on, että verotukseen liittyvien syiden takia valinnan julkisen ja yksityisen perusterveydenhuollon välillä voi tehdä vain kalenterivuosittain.
Koska terveyshallituksen kehitys- ja innovaatioyksikkö pystyy tarjoamaan isoja yksityisiä yrityksiä vahvemman panostuksen innovaatioihin ja myös julkisen puolen yksiköiden sisäiset kannustinjärjestelmät tukevat kehittämistä, valmiudet terveydenhuollon tulevaisuuden haasteiden kohtaamiseen olisivat paremmat kuin koskaan aikaisemmin. (18.10.2018 Kalevi Salonen)