Musiikki ja vaikuttaminen

Mistä voi tietää, käytetäänkö musiikkia yleisen hyvinvoinnin lisääjänä ja milloin kyseessä on propaganda? Taide voi olla tehokas ase erilaisten ideologioiden ja aatteiden välittämisessä. Esimerkiksi 1934 suomalainen piirustuksenopettaja Enni Runeberg ihaili Hitlerin taidekäsityksiä taideopetuksen oppikirjassaan Viiva, muoto ja väri. Enni Runebergin mielestä taideopetuksen tarkoituksena oli edistää koulujen isänmaaopetusta ja luoda ryhdikäs ja esteettinen kansa:

”Kaikki se mikä on esteettisissä ilmiöissä rytmillistä, lakipohjaista, sanalla sanoen järjestystä, antaa esteettisesti kehittyneelle persoonallisuudelle ryhtiä. Hitlerkin juuri tässä mielessä määrää soittoa opetettavaksi Saksan kouluissa palaten näin Kreikassa ennen Platonin aikoja vallinneeseen vanhaan metodiin.” ¹

Toisen maailmansodan jälkeen kuusikymmenluvulta lähtien ihmiset aktivoituivat parantamaan yhteistä maailmaa taiteen keinoin. Kuuluisia ympäristön tilaan kantaaottavia kappaleita ovat mm. Joni Mitchellin Big Yellow Taxi ja Michael Jacksonin Earth Song. Tasa-arvotaistelun symboleina on käytetty esimerkiksi lauluja We shall overcome ja eteläafrikkalaista Nkosi sikele -laulua. Ihmisoikeusaktivisti Fela Kuti käytti sanoituksissaan vahvaa retoriikkaa jolla vastusti väkivallattomasti korruptoitunutta hallitusta ja armeijaa. Työväenluokan nuorten kapina sai ilmaisumuotonsa 1970–1980-luvulla punk rockissa, ja Egyptin vallankumouksen äänenä on toiminut muusikko Ramy Essam. Suomessa Essam on jatkanut ihmisoikeusaktivistina ja tehnyt yhteistyötä PJ. Harveyn, Njet Njet 9 sekä Palefacen kanssa.

Suomalainen taiteilija Karri ”Paleface” Miettinen vertaa runoilijoiden, taiteilijoiden ja räppärien yhteiskunnallista tehtävää 1800-luvun kaivostöissä apuna käytettyihin kanarialintuihin. Jos kaivoksessa häkeissä pidetyt linnut kuolivat tai taintuivat, olosuhteet olivat liian vaaralliset ja työskentely piti keskeyttää. Paleface pohtii Kiasman taidemuseossa 04.09.2015–30.01.2016 olleessa Jani Leinosen teoksessa Tottelemattomuuskoulu (The School of Disobedience) sanan, äänen ja musiikin muutosvoimaa ja toteaa musiikin muovaavan tehokkaasti kollektiivista tajuntaamme. ³

Muusikot voivat olla faneilleen myös aktiivisen kansalaisen esikuva ja nostaa esim. kestävän kehityksen aihepiiriä esiin. Näin tekevät esimerkiksi Paul McCartney, Katy Perry, Pharrell Williams, Olavi Uusivirta ja Jukka Poika, jotka ovat ottaneet kestävän kehityksen kysymyksiin kantaa haastatteluissa, blogikirjoituksissa ja erilaisissa kampanjoissa.

Musiikkia on käytetty ympäristötietoisuuden lisäämisen apuna myös tiedeviestinnässä. Vuonna 2013 sellisti ja tutkija Daniel Crawford sävelsi selloteoksen A Song of Our Warming Planet, joka perustuu maapallon keskilämpötilan vaihteluihin viimeisen 133 vuoden aikana.

Myös perinteisessä taidemusiikissa on aktivoiduttu ottamaan kantaa yhteiskunnallisesti. Heidi Viksten kirjoittaa Kutu-sivustolla musiikista ja yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta ja toteaa, että aktivistista musiikintutkimusta harjoittavan, vuonna 2017 perustetun Tutkimusyhdistys Suoni ry:n vuonna 2018 julkaisemassa kirjassa Musiikki muutosvoimana – aktivistisen musiikintutkimuksen manifesti (toim. Sini Mononen ja Susanna Välimäki) kannustetaan musiikintutkijoita kantaaottaviksi. Kirja koostuu yhdistyksen jäsenten kirjoittamista artikkeleista aktivistisen musiikintutkimuksen puolesta. Kirjoittajat kannustavat tutkijoita mukaan yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja pohtivat, miten musiikillisia käytäntöjä tutkimalla saadaan tietoa ja ymmärrystä yhteiskunnallisista ongelmista ja samalla niitä voidaan muuttaa yhteiskunnallisesti oikeudenmukaisemmiksi. Musiikki on toimintaa, joka lävistää koko kulttuurin ja yhteiskunnan. On vaikea ajatella kulttuurisia ja yhteiskunnal­lisia käytäntöjä, joihin ei lainkaan liity tai jotka eivät mis­sään muodossa hyödynnä musiikkia. Juuri musiikin kykyyn läpäistä kaikki kulttuurin ja yhteiskunnan kerrokset perustuu sen mahdollisuus toimia muutosvoimana yksilön ja yhteisön jokapäiväisessä elämässä.

Esimerkkejä yhteiskunnallisesta aktiivisuudesta löytyy Turusta ja Lahdesta, kuten Turun Filharmonisen Orkesterin Change-hanke vuodelta 2017. Hankkeen perusteemana oli Taidetta, humanismia ja suvaitsevaisuutta – Voiko musiikilla muuttaa maailmaa?

Kansainvälisestikin merkittävä hanke on Sinfonia Lahti -hanke, joka voitti kansainvälisen Classical: NEXT innovaatiopalkinnon 19.5.2018 Rotterdamissa. Vuonna 2015 käynnistyneen hankkeen tavoitteena on osallistua globaalin ilmastonmuutoksen hidastamiseen muuttamalla orkesterin toiminta asteittain hiilineutraaliksi. Myrskyvaroitus ry laati yhdessä Sinfonia Lahden kanssa toimenpideohjelman, jota noudattamalla orkesteri tavoittelee hiilineutraaliutta. Hanke on herättänyt kansainvälistä huomiota, ja sitä on esitelty syksyllä 2017 mm. nollapäästöseminaarissa New Yorkin ympäristöviikon yhteydessä ja BBC Radio 3:n ohjelmassa Music Matters.

Myrskyvaroitus ry on tehnyt pedagogeille oppaan, jossa eri oppiaineiden kautta opastetaan lapsia ja nuoria kiinnittämään huomiota omaan toimintaansa ja sitä kautta hillitsemään ilmastonmuutosta. Musiikin opiskelussa näkökulmia ovat esimerkiksi:

• musiikki tarjoaa mahdollisuuksia saada nautintoa ja elämyksiä vähäpäästöisesti

• musiikki antaa mahdollisuuksia tehdä itse ja saada sitä kautta kokemuksia itse luoduista ja hallituista tilanteista

• musiikin kautta voi opetella yhdessä toimimisen taitoja

• musiikin taitojen harjoittelu opettaa pitkäjänteisyyttä ja sitkeyttä – myös ilmastoratkaisujen luomisessa ja edistämisessä tarvitaan sitä ajatusmaailmaa, jonka mukaan jaksamme yrittää uudelleen ja uudelleen, vaikka emme heti onnistuisi.

^{ks. https://openilmasto-opas.fi/musiikki/}