Maatiaisviljoja lisäysviljellään saadakseen luomutuotantoon sopivia lajikkeita. Luomussa tarvitaan lajikkeita jotka pärjäävät paremmin ravinneköyhässä maassa, joilla on korkeammat korret ja näin pystyvät paremmin kilpailemaan rikkaruohojen kanssa. Maatiaisviljoilla on myös isompi juuristo, joka näyttää auttavan kasvia pärjäämään paremmin muuttuvassa ilmastossa. Maatiaisviljojen viljely lisää peltojen viljelykasvien monimuotoisuutta. Pohjoismaisessa geenipankissa, joka sijaitsee Alnarpissa Ruotsissa, on paljon suomalaisia maatiaisviljoja. Niitä kerättiin talteen lähinnä 1980-luvulla. Sieltä saa ainoastaan hyvin pieniä määriä jyviä, yleensä 4-10 grammaa. Lisäysviljely ottaa aikansa ja vaatii ‘passaamista’ ja ‘suojelemista’. Tarvitsemme noin 50 kiloa, jotta voisimme kylvää traktorilla puolen hehtaarin peltoon.
Tavoite on saada uusia paikallisia luomutuotteita markkinoille. Hapanjuurileipurit odottavat innolla, että saisivat kokeilla vanhojen maatiaisviljojen leipomisominaisuuksia. Lisäysviljelyohjelmalla ei ole rahoitusta eikä sen ympärillä ole projektia. Toiminta on vapaaehtoinen. Viranomaiset (Ruokavirasto), Suomen kasvigeenivaraohjelma (Luke) ja Maa- ja metsätalousministeriö ovat tietoisia, että lisäysviljelemme vanhoja maatiaisia. Tämä sivusto sisältää tietoa vanhoista lajikkeista ja maatiaiskasveista sekä niiden lisäysviljelyksestä.