Tutkimus voi olla kirjallinen selvitystyö tai kokeellinen tutkimus. 

Kokeellisesti voi tutkia laboratoriossa tai luonnossa.

Labratyöskentely

1.      Lue työohje huolella alusta loppuun ennen työn aloittamista.

2.      Pohdi ennakkotietojasi eli mitä aiheesta jo tiedät. Muodosta tutkimuskysymys. 

3.      Aloita työselostus: kirjaa otsikko, päivämäärä, tutkimuskysymys ja hypoteesi.

4.      Tutki ohjeen mukaisesti.

• • Tiedä mitä teet! Kysy apua reippaasti, jos olet epävarma.

  • Tutkimustöitä tehdään oppimista varten ja oppiminen alkaa kysymyksistä!

  • Muista kirjata havainnot muistiin työn edetessä!

 5.      Laita jätteet oikeisiin jäteastioihin.

Työ on tehty, kun välineet, aineet, pöydät ja lavuaarit ovat siistit & paikoillaan.

6.      Kirjoita työselostus valmiiksi.

• • Työn nimi eli otsikko

  • Tutkimuksen päivämäärä ja ryhmän numero

  • Tutkimuskysymys

  • Hypoteesi

  • Havainnot (taulukossa)

  • Johtopäätös

  • Työturvallisuus (suojavarusteet, varoitusmerkit ja jätteen käsittely)

  • Työn kulku (työvaiheet ja käytetyt välineet): kuva + kuvatekstit

  • Arviointi (itsearviointi, luotettavuus eli virhelähteet)

Työselostuksen voi tehdä

• Vihkoon, konseptipaperille tai työselostus-monisteelle

• Sähköisesti

  • Tekstieditorilla (esim. Word)

    • huom: kannattaa tallentaa pdf-muodossa, jotta asettelu ei muutu, kun tiedosto avataan eri tietokoneella!

  • Esitysohjelmalla (esim. PowerPoint tai iPad:illa KeyNote).

  • Video

    • Sähköinen työselostus palautetaan esim. pilvipalvelun kautta jakamalla linkki työselostukseen (tai open muistitikulle).

• Paperinen tai sähköinen posteri

  • Posteri (eli juliste) tulee olla informatiivinen ja visuaalinen eli 'mainos' tutkimuksestasi, joten pohdi tarkasti sisältöä ja viimeistele ulkoasultaan houkuttelevaksi (jäsentele siistiksi ja informatiiviseksi).

    • Posterin voi tehdä myös PowerPoint-ohjelmalla ja tallentaa pdf-muotoon tai tulostaa.

TUTKIMUSTULOSTEN LUOTETTAVUUS

Virhelähteitä:

• käsien ja astioiden kuivuus ja puhtaus

• tutkimustapavirhe

  • käytetään liian suuria määriä --> ylikylläisyys

  • alkuasetelmassa väärät määrät ja lämpötilat ym.

• mittavirhe

  • väärä mittaväline (A/V-mittari, mitta/keitinlasi)

  • mittalasin oikea ja tarkka käyttö (esim. mittalasi vinossa)

  • mittaustarkkuus (1,0ml vs. 1ml)

  • lämpömittari kiinni vesihauteen pohjassa

• vakiointivirhe (muista: vain yhtä asiaa saa muuttaa kerrallaan)

  • esim. jos titrauksessa happo muuttuu, emäs oltava sama

  • samankokoiset astiat, sama liekin koko, alkulämpötila ja aineiden määrät

• havainnointivirhe

  • indikaattorin väri: vihreä/ sinivihreä

  • pisaran koko (kun lasketaan pisaroiden määrä)

  • liukoisuus: sekoittuminen ei tasaantunut: faasit erillään