Sukututkimusjuhla Porissa

Porin seurakunnan lähetyssaarnaajasisaret Spear ja Brown järjestivät syyskuun 16. päivänä yhdessä seurakuntalaisten kanssa mukavan illan, jolloin keskityttiin sukuhistorioihin ja perheiden perinteisiin. Mukaan kutsuttiin tietysti myös ystäviä kirkon ulkopuolelta. Heitä tulikin paikalle useita, mm. perhe Kazakstanista, kaksi nuorta miestä Bangladeshistä sekä muutamia suomalaisia. Yhteensä pienessä seurakunnassamme tämä ilta kokosi yhteen noin 20 henkilöä.

Tulijoille oli kerrottu, että he voisivat tuoda mukanaan tarjoilua varten jotain perheelleen perinteistä ruokaa tai muuta syötävää. Näitä kaikkia herkkuja sitten nautimme yhdessä iltamme aluksi. Saimme tutustua mm. kazakstanilaisiin leivonnaisiin ja erikoisiin pieniin valkoisiin kurt-nimisiin ”papanoihin”, joilla oli oma tarinansa. Ne olivat vähän valkoisen kiven näköisiä palasia, joita oli heitetty aidan yli vankeudessa olleille kansalaisille nälkää helpottamaan. Saimme myös nauttia amerikkalaista banaanileipää, pioneerien makeisia Utahista, Italialais-peräistä valkosipulileipää, kiinalaisia ”dumplingseja” ja kana-nuudeli-keittoa perunamuusin kera! Ja tietysti suomalaisia karjalanpiirakoita. Oli hienoa kokea uusia makuja ja samalla seurustella iloisissa merkeissä.

Seurakuntakeskuksen tuloaulaan olimme koonneet pienen sukututkimukseen liittyvän näyttelyn. Siellä oli muutamien jäsenten tuomia sukukirjoja omista suvuistaan ja joitakin henkilöhistorioita. Toivottavasti joku aineistoon tutustuneista sai kipinän tutkia omaa sukuaan ja kirjoittaa muistiin perinnetietoa perheestään!

Ruokailun jälkeen istuimme koko joukko pitkän pöydän ympärillä ja jatkoimme toisiimme ja perheisiimme tutustumista. Sisaret olivat monistaneet pieniä lappuja, joissa oli kysymyksiä vastattavaksemme. Tähän tapaan: Mistä esivanhempasi tulivat? Missä synnyit? Kuinka monta sisarusta sinulla on? Mikä on sinun lempiperhetarinasi? Minkälaisia joulu- tai muita perinteitä sinun perheelläsi on? Oletko tehnyt sukututkimusta aikaisemmin?

Oli hyvin mielenkiintoista kuulla tarinoita eri puolilta maailmaa. Ja osa oli tietysti niin hauskoja, että nauru raikui. Lopuksi annoimme aplodit jokaiselle, joka osallistui tähän tarinatuokioon.

Ilta oli hyvin onnistunut ja uskon, että myös vieraamme nauttivat tästä yhdessäolosta. Koska joukossa oli useita ulkomaalaisia, kävimme suurimman osan keskustelusta englannin kielellä. Tarvittaessa sitten käännettiin suomeksi tai päinvastoin. Onnistunut ilta sukututkimuksen ja perinnehistorian parissa! Ja tietysti uutta tapaamista suunnitellaan.