Nia Kennelliiton jalostustietojärjestelmässä ja sukutaulu kokonaisuudessaan. Nian vanhempiin voi tutustua tästä linkistä.  

Nia, Melin äiti,  on aktiivinen, herkkä ja leikkisä koira. Se on avoin ja ystävällinen niin ihmisille kuin koirille. Haukkuherkkyyttä sillä on niin pelottavan näköisille koirille kävelyllä kuin pihamme ohi kulkeville nelijalkaisille, tämä taipumus on lisääntynyt selkeästi kun kotiin jäi jälkikasvua.  Laumassa se on pehmeä ja varovainen, mutta ei vetäydy.  Nia vaatii liikuntaa ja aktiviteettia runsaasti, kaikki temputtaminen, etsintähommat ja leikit ovat sille loputon riemun lähde. Off-vaihdekin löytyy, ja silloin ollaan mieluiten emännän kainalossa, päällä tai ainakin ihan lähellä. Luonteeseen on toki nyt iän ja pennutuksen myötä tullut vähän muutoksia. Leikkiminen vieraitten koirien kanssa on jäänyt, etenkin narttukoirien. Ihmiset ja uroskoirat ovat edelleen kaikki kivoja, eikä Nia kodin ulkopuolella isossakaan koiralaumassa osoita minkäänlaisia pomottelun merkkejä, tosin saattaa minulle haukkumalla huomautella vallitsevasta epäjärjestyksestä. Nyt vanhemmiten Nia voi suhtautua varauksellisesti joihinkin omalla reviirillä oleviin narttukoiriin, mutta ei  haasta. Nian toisten koirien lukutaito ei lakkaa hämmästyttämästä minua, useamman kerran olen joutunut toteamaan omat pikaiset analyysini vääriksi.  Koirista sanotaan, että ne harvoin tuijottavat ihmisiä suoraan silmiin (paitsi kerjätessään).   Näin ei ole Nian kanssa, jonka intensiivinen katse saa monet ihmiset kummeksumaan, alkuun myös minut.  Jos kävelyllä vastaantulijoita tulee harvakseen,  Nia analysoi kaikki katsomalla suoraan silmiin.  Aggressiota tässä ei ole, ei vaikka se istuisi sohvalla katse porautuneena ja vieras tulee viereen. Nia myös kyllä "skannaa" vastaantulijoiden vaatetuksen, kävelytyylin ja kumarassa olevan kännykänkäytön ;).  Resurssiaggressiota Nialla ei juuri ole, ihmisiltä se ei vartioi mitään. Kerran olen kuullut sen ärähtävän kun vieras koira lähestyi kassiani, joka oli etäällä minusta.  Pihaa se kyllä vartioi, eli voi haukkua ohi meneville koirille ja ilmoittaa pihaan saapuvista vieraista, mutta haukku loppuu tervehtimiseen.  Viime kesänä kävin Nian kanssa MH-kuvauksessa, Nian osalta kuvaus näkyy jalostustietojärjestelmässä. 

Nian kanssa on harrastettu jonkin verran agilitya, jossa se oli äärimmäisen nopea, ketterä ja innokas. Rauniokoiratoiminassa (henkilöetsintä) oltiin vuoden verran täysillä mukana. Se oli peloton kaikilla pinnoilla ja vauhtia riitti sielläkin yllin kyllin.  Irtoaa hyvin, henkilöetsinnöissä turhankin hyvin - mikään ei vedä vertoja palkkapurkille.  Nameille se on siis todella ahne,  mutta myös lelu toimii hyvin palkkana.  Vailla vertaa olevasta ahneudesta huolimatta se ei mene edes yksin ollessaan koiranruokasäkeille, nameille ja puruluille, jotka meillä täysin ulottuvissa. Ääniarkuutta sillä ei ole, koneet, räminät, ilotulitukset ja ukkoset ok, samoin starttipistooli, mutta MH-kuvauksen ysimillinen pamaus kyllä säväytti ja sai sen  lopettamaan leikin - palasi siihen kyllä ja oli valmis kävelemään ääntä kohti.  Näyttelyssä ollaan käyty muutaman kerran, ensin rodun tultua viralliseksi  2018 Nian ollessa viisivuotias, tuloksena AVO ERI näyttelyn ainoana pampaina, ja sitten vasta veteraaneissa 2022 Nian ollessa yhdeksän;  erikoisnäyttelyssä  (VET ROP, VET-SERT, VARA-SERT) ja  sitten kolmessa muussa (EH / VET SERT, VET ROP, SERT, ROP /  VET SERT, VET ROP, VARA-SERT, VMVA). Ohessa muutama kuva erikoisnäyttelystä ja muita kuvia vuosien varrelta.