Historia

Sisä-Suomen Verovirkailijat ry on perustettu 21.12.1946, tosin silloin nimi oli Hämeen Verotusvirkailijat ry. Yhdistyksen tarkoituksena oli tuolloinkin jäsenten ammatillisten etujen ajaminen. Koska suuri osa henkilöstöstä oli tuolloin töissä yksityistyösopimuksilla, työsuhdeturva oli lähes olematon (varsinkin tilapäisillä). Tuolloin ei ollut vielä vakituisia virastoja.

Jo ensimmäisenä kokonaisena toimintavuonna yhdistyksestä levisi hyvin tietoa pitkin läänin valtionverotoimistoja. Tammikuussa 1947 pidetyssä johtokunnan kokouksessa yhdistykseen hyväksyttiin 47 jäsentä. Samassa kuussa yhdistys hyväksyttiin Virkamiesliiton jäseneksi.

Verovirkailijain työolosuhteiden ja arvostuksen parantamiseksi perustettiin vuoden 1947 lokakuussa valtakunnallinen Verovirkailijain liitto ry, jonka tarkoituksena oli koota yhteen jäsenjärjestöjään sekä huolehtia niiden jäsenistön yhteiskunnallisista ja taloudellisista eduista sekä kehittää heidän ammattitaitoaan ja verotuksessa käytettäviä työskentelymenetelmiä. Hämeen Verotusvirkailijat ry:n merkitys uuden, kattavan liiton syntymisessä oli merkittävä.

Jo 40-luvun puolella alkoi yhdistyksen sisällä kuulua ääniä, että virkistystoimintaa olisi saatava mukaan toimintaan. Yksi peruste oli, että tällä houkuteltaisiin uusia jäseniä. Aivan aluksi järjestettiin kielikerhoja, joita ei kuitenkaan voi ihan nimittää virkistystoiminnaksi. Erilaisia kesä- ja kevätretkiä alettiinkin järjestää jo 50-luvun alkupuolella.

Vuosikymmenen vaihtuessa yhdistys oli kuitenkin jo osoittanut tarpeellisuutensa: virkailijoiden palkkaukseen ja työsuhdeturvaan oli tullut parannuksia ja valtakunnallinen liitto saatiin perustettua. Tästä huolimatta palkat olivat edelleen sitkeästi kuopassa. 50-luvun puoliväli oli erilaisten tasokorotusten ja uusien kuoppakorotusten aikaa. Myös tilapäisten toimenhaltijoiden asemaa pyrittiin parantamaan ja ulottamaan kaikki palkankorotukset myös heille. Yhdistyksen aattelinen merkitys korostui ja se näkyi myös jäsenmäärässä.

Vuoden 1960 alusta kunnan- ja valtionverotus yhdistyivät ja samalla päättyi verotusvirkailijoiden "ylimääräisyys", heistä tuli vakituisia virkamiehiä. Hämeen Verotusvirkailjat ry:ssä oltiin tyytyväisiä, nyt oli saavutettu jopa enemmän kuin oli uskottu. Tämä tiesi yhdistykselle myös lisää jäseniä kunnallisverotuksen piiristä. Tampereella kunnanverotusta hoitaneiden virkailijoiden liittymisprosentti oli tasan sata! Tosin kaikki eivät sitten kuitenkaan maksaneet jäsenmaksujaan.

Palkkaratkaisut puhuttivat vuosikymmenestä toiseen. 70-luvulla myös luottamusmiestoiminta vahvistui. Silloin myös työtaakka lisääntyi jatkuvasti verotoimistoissa, joten työantajalta vaadittiin lisähenkilöstön palkkaamista. 70-luvulla yhdistys myös koulutti paljon luottamushenkilöitä ja yhdistykselle laadittiin uudet säännöt.

Merkittävin ammattiyhdistyksellinen asia 80-luvulla oli vuoden 1986 virkamieslakko, joka alkoi 2.4.1986. Lakossa työntekijäpuoli otti iskulauseekseen "Hanska pitää". Hämeen Verotusvirkailijat ry:llä ja sen jäsenillä oli lakossa hyvin vahva rooli. Lakolla haettiin parannusta valtion henkilöstön kehnoon palkkatasoon. Virkamieslakko loppui 17.5.1986. Lakko oli työntekijäpuolelle menestys, sillä lähes kaikki tavoitteet saavutettiin.

Yhdistys hankki Joutsan lomaosakkeen 1980 jäsenten virkistyskäyttöön. Lomaosake saavuttikin suuren suosion jäsenten keskuudessa ja käyttöaste lähti vilkkaaseen nousuun. 80-luvun alkupuolella alettiin tehostaa myös tiedotusta perustamalla Veroväen Viesti-tiedotuslehti.

90-luvulla tuli tyypilliseksi jatkuvat muutokset ja myös atk-ohjelmien aiheuttamat ongelmat. 90-luvulla yhdistettiin myös useita veropiirejä. Henkilökunta oli kovien paineiden ja työmäärän alla. 90-luvun alussa Verovirkailijain liitto liittyi STTK-J:n jäsenenksi TVK:n kaaduttua.

Lisää tulossa piakkoin..