Kevätretki Viroon 23.-26.4.2015

Timo Tuomiston kuljettama linja-auto on startannut torstai-aamuna klo 5.30 Ikaalisista ja poiminut matkalaisia kyytiin Tampereelta ja Hämeenlinnasta. Helsingin satamassa iloisten matkalaisten joukkoon liittyy vielä reissaajat Lahdesta ja sitten alkaakin kaikk olla yhes koos ja peräti 49 matkalaista on valmiina Viron kartanokierrokselle.

Runsaan meriaamiaisen siivittämänä matkaamme Tallinnasta n. 100 km itään kohti Rakveren pikkukaupunkia, kunnes yllättäen joudumme keskelle pölymyrskyä. Edellä ajava rekka häviää samantien näkyvistä ja tunnelma on kuin Saharan autiomaassa; ympärillä näkyy pelkkää pölyä. Puuskainen tuuli on nostanut pölymyrskyn ilmaan viereiseltä kuivaakin kuivemmalta pellolta... Onneksi pölymyrsky hälvenee yhtä nopeasti kuin se ilmestyikin ja matkamme pääsee jatkumaan.

Rakveressa majailemme kaksi yötä ehkä Viron parhaassa kylpylähotellissa, Aqva Spassa. Altaat ovat melko perinteisiä erilaisine hierontapisteineen ja porekylpyineen. Mutta ne saunat; erilaisia lämpöhuoneita on peräti 8 kpl, joista ehdottomasti paras on suola-höyrysauna. Suolahieronnan jälkeen iho tuntuu taivaallisen silkkiseltä...

Torstai-ilta vierähtää keskiaikaisessa linnassa ritarinviittaan pukeutuneena. Matkanjohtaja-Markku valmistaa oppaamme avustuksella mustaa ruutia ja käymme myös kauhistelemassa linnan kidutushuonetta. Linnaseikkailu huipentuu keskiaikaiseen juhla-ateriaan. Ajan hengen mukaisesti pukeutuneet tarjoilijat kantavat pöytään toinen toistaan maistuvampia erikoisuuksia kuten kanelilla maustettua hirvipiirakkaa. Jälkiruokana on perinteistä virolaista ”kamaa” eli talkkunamoussea, nam.

Virossa on ollut reilu 1000 kartanoa, joista on jäljellä enää noin kolmannes. Osa kartanoista on jäänyt vaille käyttötarkoitusta ja sen vuoksi rapistuneet ja tuhoutuneet vuosien saatossa. Perjantain kartanokohteet Sagadin ja Palmse ovat aikoinaan toimineet myös kouluna ja luostarina ja siksi ne ovatkin hyvässä kunnossa. Rakennukset on entisöity ja koristeltu upeilla kattomaalauksilla ja veistoksellisilla yksityiskohdilla. Aidosta kartanoromantiikasta kertoo tarina, miten Sagadinin emäntä kaipasi kartanon maille lampea. Kartanon isäntä palkkasi sitten erääksi yöksi 300 miestä töihin ja aamulla vaimo-kulta sai ihastella ikkunasta avautuvaa kaunista maisemaa puutarhalampineen.

Lauantaina matka jatkuu kohti eteläistä Tarttoa ja pidämme kahvitauon Eiveren kartanossa. Kuljettajamme Timo on innokas luontokuvaaja ja pysäyttääkin bussin peräti kahteen eri otteeseen, jotta me kaikki saamme hyvät otokset pesivistä haikaroista. Kattohaikaran pesissä riittääkin ihmeteltävää, sillä risupesiä löytyy tuon tuosta aivan tien vierestä savupiippujen ja sähköpylväiden päähän kyhättyinä. Yksi pesä voi kuulemma painaa peräti 600kg!

Lauantai-iltapäivällä kierrämme suomenkielisen oppaan johdolla Tarton kaupunkia sekä bussilla että kävellen. Viron toiseksi suurin kaupunki vaikuttaa kiehtovalta ja paljon jää vielä nähtävää ja koettavaa seuraavaksikin kerraksi.

Sunnuntaina palaamme Tallinnaan, jossa on vielä noin 4 tuntia aikaa kierrellä ja katsella. Jotkut käyttävät ajan hyödykseen shoppaillen tai museoissa vieraillen. Matkanjohtajamme etsiytyy tuttuun Kompressor pub-lettukahvilaan saamaan ”hieman” vatsantäytettä. Rataskaevu-kadulla sijaitseva Kompressor pub on varsin huomaamaton paikka mutta poiketkaa ihmeessä, jättikokoiset täytetyt letut ovat herkullisia.

Sunnuntai-ilta ehtii pitkälle yöhön ennen kuin väsyneet matkalaiset pääsevät takaisin koteihinsa. Matkanjohtajan seuralainen painaa pään tyynyyn n. klo 2 yöllä. Kiitos mukaville kanssamatkustajille kivasta reissusta.

Raportoi Niina, kuvat Niina ja Markku