Opinto- ja järjestöpäivät 2015 Joensuussa
Herätys kaksi tuntia normaalia aiemmin ja neljä tuntia matkustamista junassa. Vähän panee miettimään onko Opinto- ja Järjestöpäivät kaiken tämän arvoista, mutta monen vuoden kokemuksella voin vakuuttaa, että kyllä se on.
Pelkkä matka oli jo elämys, en ollut koskaan aiemmin matkustanut junalla Riihimäeltä Lahteen päin, puhumattakaan että Lahdesta vielä eteenpäin. Onhan päärataa tullut sahattua useasti, mutta tää oli ihan uusi kokemus.
Juna oli kuin ajoitettu tapahtumaa varten tai sitten toisinpäin. Saapuminen Joensuuhun vartin vaille 12 ja siinä oli puolituntia aikaa siirtyä konservatorioon ja matkalla ehti piipahtaa hotellissa lunastamassa huoneen, jonne sai matkatavarat kätevästi.
Varsinainen ohjelma alkoi taas perinteisesti musiikki esityksellä, olihan konservatorion oppilaat helposti saatavilla ja olivat taitavia. Sitten tervetuliais ja muut puheet. Puheet oli mukaansa tempaavia ja mielenkiintoisia. Maarit Myller Pohjois-Karjalan verovirkailijoista kertoi hienosti yhdistyksen toiminnan historiasta. Pardian Niko Simolan puheenvuorossa tuli esiin viikonlopulle ajankohtaiset eduskuntavaalit.
Viimeisimpänä puhujana oli perinteisesti kaupungin edustaja. Nyt oli ohjelma sen verran väljä, ettei tämä osio jäänyt turhan lyhyeksi puheeksi porukan jo pulistessa valmiina kahvitauolle. Tämäkin esitys oli varsin loistava ja sai ihan kiinnostumaan itse kaupungista. Valitettavasti aikaa kaupungille ei muutoin ollut juurikaan, mutta paluumatkalla luin Joensuun esitettä junassa.
Kahvin jälkeen Arto Pirinen piti esitelmän verohallinnon ajankohtaisista asioista. Kovasti verohallinnon asioihinkin on vaikuttamassa vaalit, muutoinhan esitys oli kooste kaikkia hienoja hankkeita mitä hallinnossa on menossa.
Päivän pääesiintyjänä oli elokuvaohjaaja Dome Karukoski. Esitys ei täysin vastannut aiheeseensa "työyhteisö muuttuu, miten pysyä perässä" mutta ei se haitannut, kun esitys oli muuten varsin mielenkiintoinen. Tietämättäni olenkin suuri Domen ihailija, sillä huomasin katsoneeni puolet hänen elokuvatuotannostaan.
Tämän jälkeen siirryttiin Sokos Hotel Kimmeliin valmistautumaan iltaan. Kello 19 oli illallinen katettu hotellin ravintolassa. Ruokailun ohessa ja sen jälkeen ylipuolen yön toteutettiin Domen suosittelemaa "me-henkeä" ja tutustuttiin verovirkailijoihin yli toimipaikka ja yksikkörajojen.
Herääminen lauantai päivään oli vähän nukutusta yöstä huolimatta miellyttävä, ei pitkää matkustamista ja aamianen odotti hotellin ravintolassa. Kello 9 piti olla jo pirteänä konservatoriolla. Mikäli ei ollut siihen mennessä herännyt, niin siellä viimeistään heräsi, kun Dragon Steel Band aloitti peltipönttöjen paukutuksen. Uskomatonta miten he saivat niillä tynnyreillä soitettua mm. oman karaoke suosikkini Tik Takin Heilutaan.
Sitten Huhtalan Kari piti esityksen töissä oppimisesta ja sen jälkeen kuultiin asiaa toimialoilta. Asiat nosti jonkin verran keskustelua, mutta pääasia lienee, että itseään kannattaa kehittää sillä se on selvää, että työ ei tule pysymään aina samana ja muutostilanteissa osaamisesta on hyötyä.
Niko Simola kertoi vielä ajankohtaista työmarkkinoilta ja taas suuri kysymysmerkki oli, mitä uusi hallitus tuo tullessaan. Lopuksi vielä Kirsi Huhtamäki puhui edunvalvonnasta verohallinnossa. Mutta lähtevät lentokoneet yms väsymys vähän jo häiritsi keskittymistä.
Lopuksi meidän puheenjohtajamme Anja Mattila vielä nousi lavalle kertomaan, että ensi keväänä Opinto- ja Järjestöpäivät pidetään Tampereella uudessa Torni hotellissa. Sitten äkkiä junaan nuokkumaan neljäksi tunniksi. Väsyneenä mutta onnellisena kaikesta oppimastaan ja kokemastaan. Opinto- ja Järjestöpäivät on kokonaisuutena sellainen paketti, että tunnelmaa on vaikea sanoin kuvailla, se pitää itse kokea.
Matkaterveisin Jussi Kulonen
