Rodusta

Shiba

- pieni alkukantainen koirarotu Japanista

Nimi shiba tarkoittaa pensaikkoa/pusikkoa japaniksi.

On olemassa useita teorioita siitä miksi tätä pientä koiraa nimettiin alunperin näin.

Yksi ajatus on että shiba alunperin käytettiin metsästykseen sen tyyppisessä maastossa, jossa oli paljon pensaikkoa.

Toinen teoria on että pensaikon syysväriset lehdet muistuttavat shiban turkin väriä.

Kolmas teoria on että sana shiba tarkoitti aikoinaan jotain pientä (Naganon murteella),

mutta tämä ajatus on kaikkein vähiten uskottava.

Japanin alkuperäisiä koirarotuja on kolmea eri kokoa:

suurin (Akita), keskikokoiset (Kai, Hokkaido, Kishu ja Shikoku) sekä pienin (eli Shiba).

Shiba nartun säkäkorkeus on 37 cm ( + 1,5cm) ja uroksen 40 cm ( + 1,5cm).

Sen normaalipaino on noin 8 - 12 kg.

Shiboilla on 3 hyväksyttyä värimuunnelmaa: punainen, seesami ja black & tan.

Monet Shibat elävät jopa 12-15 vuotiaiksi.


Shiban luonne on ikään kuin sekoitus pystykorvan ja terrierin luonnetta, johon on yhdistetty hiukan jopa kissamaisia piirteitä. Shibat ovat yleensä erittäin ylpeitä, uskollisisa, itsepäisiä, älykkäitä, siistejä, rohkeita ja energisiä koiria. Ne sietävät usein hyvin oman perheensä halit ja hellyydenosoitukset. (Kuitenkaan mitään koiraa ei saa milloinkaan jättää valvomatta lasten kanssa yksin!)

Vaikka toiset shibat ovat äänekkäitä "rupattelijoita" jotka ilmaisevat itsensä erilaisin mouruavin ja maukuvin äänin, niin monet shibat eivät kuitenkaan normaalisti hauku ylenmäärin tai turhan takia. Joskus kuitenkin syntyy yksilöitä jotka toimivat pieniä vahtikoiria, jonka haukku yleensä kertoo siitä että joku ihminen tai toinen koira on lähestymässä kotianne.

Shiba on uskomattoman kaunis koira, kettumaisine ilmeineen, tuuhealla turkillaan ja puuhkamaisella hännällään ja se on juuri sopivan kokoinen koira myös pienempään asuntoon.

Shiban turkki on helppohoitoinen, koska sitä tarvitsee todella harvoin pestä (vain 1-2 krt vuodessa) ja harjausta vaaditaan vain karvanlähdön aikaan. Vaikuttaa siltä että sen paksu turkki suorastaan hylkii vettä ja likaa ja sateen jälkeen ei tarvitse kuin pyyhkeellä vähän kuivata sitä niin on turkki jälleen loistokunnossa. Shiballa on tupla-turkki (pehmeä alusvilla ja suorat karkeat peitinkarvat) ja se luo karvansa 1-2 kertaa vuodessa. Silloin kun ne luovat karvansa niitä irtoaa todella paljon ja tällöin joutuu lähes päivittäin imuroimaan kodin. Myöskin vaateharja saa olla ahkerassa käytössä tänä aikana. Koiran peseminen ja harjaaminen voi tällöin huomattavasti nopeuttaa sen karvan vaihtumista.

Shibat ovat luonnostaan puhtaita eläimiä. Ne kaipaavat todella harvoin kylvyn eivätkä haise "koiralle". Monet shibat nuolevat itsensä usein ja pyrkivät näin pitämään itsensä puhtaina. Koska shiballa tuntuu olevan suuri tarve pitää itsensä ja asuinympäristönsä puhtaana, se on todella helppo opettaa sisäsiistiksi. Suurin osa shibapennuista oppivat sisäsiisteiksi jo 10 viikon ikään mennessä. Joskus shibat voivat jopa käyttää ärsyttävän paljon aikaa etsiessään juuri "sitä sopivinta paikkaa" missä voisi tehdä tarpeensa. Tämä johtaa joskus koiran kiivaisiin pyrkimyksiin päästä mahdollisimman kauas kotoa, mahdollisimman syvälle pusikkoon/ruohikkoon/lumeen - tekemään vasta rauhassa siellä tarpeitaan.

Älykkään Shiban kanssa voi harrastaa esimerkiksi tottelevaisuutta tai vaikkapa agilityä, ja monet Shibat pärjäävät hyvin myös jäljestämisessä. Suurin osa shiboista eivät ole menettäneet metsästysvaistonsa. Shiba vaanii ja hyppii kissamaisesti ruohikossa kun se pyydystää jyrsijöitä ja se voi loikata korkealle ilmaan kun se lennosta yrittää pyydystää linnun tai hyönteisen. Japanissa shibaa käytettiin etupäässä pienriistan ja lintujen metsästykseen, mutta nykyäänkin (esim. Ruotsissa ja Norjassa) käytetään shiboja jopa villisian, peuran ja hirven metsästyksessä ja ihan hyvällä menestykselläkin. Shibat ovat todella kestäviä kulkijoita ja voivat hyvinkin vaeltaa useita tunteja luonnossa omistajansa seurassa.

Vaikka shiballa on paljon myönteisiä piirteitä on siinä myös haittapuolensakin. Jotkut shibat voivat kiljua vertahyytävällä tavalla, varsinkin jos jokin asia ei niitä miellytä (kuten esim. kynsienleikkuu, pyyhkeellä kuivaaminen, hihnassa käveleminen pentuna, eläinlääkärissä vierailut jne).

Kaikki koirat ja varsinkin pennut rakastavat pureskelua ja shibatkin tarvitsevat paljon hyviä puruluita ja kestäviä leluja. Shiballa on erittäin vahvat leuat ja terävät hampaat, joten se voi hyvinkin nopeasti tuhota kodin irtaimistoa ellei sillä muuten ole tarpeeksi luvallista purtavaa.

Shibaa ei pitäisi päästää vapaaksi, ellei se ole hyvin oppinut luoksetulon. Jos käy niin että pieni shiba pääsee vapaaksi ja saa vainun vaikkapa jäniksestä, niin sitä on lähes mahdotonta saada kiinni. Shiballa on metsästysvietti joten siksi niiden kuono voi viedä niitä luvattoman kauas kotoa. Vapauden saaneena pikkuinen itsenäinen shiba voi hyvinkin lähteä juoksemaan itsepäisen, määrätietoisen ja vapauteensa hyvinkin tyytväisen näköisenä sinusta poispäin - ja kauas.

Jotkut shibat ovat myös erittäin taitava kiipeämään ja kaivamaan. Jotkut shibat kaivavat intohimoisesti kuoppia usein ja moneen paikkaan. Tiedossa on myös tapauksia että shiba on kiivennyt yli 1,8 metrisen aidan hyvinkin ketterästi, tai kaivautunut sen alta erittäin nopeasti. Joten jos suunnittelet pitäväsi shibaa ulkona valvomatta, sinun täytyy huomioida nämä seikat kun suunnittelet koiralle sopivaa aitausta. Jos shibasi tulee viettämään pitkiä jaksoja päivästä ulkosalla, niin voi siis olla aiheellsita rakentaa sille koiratarha jossa on hyvä pohja sekä kate. Tietenkään eivät kaikki shibat ole karkurikuninkaita, mutta on silti parempi tehdä vähän turhankin turvallinen aitaus, kuin katua myöhemmin.

Shibat ovat uskollisia ja ne kiintyvät syvästi ihmisperheeseensä. Ne voivat olla myös reviiritietoisia, ja osa niistä eivät siedä että vieras koira (varsinkin samaa sukupuolta oleva) tulee alueellenne tai kotiinne. Suurin osa tulee hyvin toimeen kissojen kanssa, mutta samaa ei aina voida sanoa perheen hamstereista, marsuista, hiiristä, kaneista jne. Niitä nähdessään voi shiban saalistusvietti herätä, joten kannattaa tarkoin varoa ettei shiba pääse vahingossakaan jahtaamaan niitä!

Tappeleva shiba voi saada aikaan paljon vahinkoa terävillä isoilla hampaillaan, ja vaikka shiba ei välttämättä voita tappelua, niin se ei yleensä myöskään anna helpolla periksi. Itse asiassa juuri tämä haluttomuus antautua voi olla shiballe hyvinkin kohtalokasta, varsinkin jos se tappelee paljon suuremman koiran kanssa. Joten tästä syystä ei ehkä ole viisasta hankkia shibaa, jos perheessä on tai tulee olemaan muita suurikokoisia koiria.

Ihmiskontaktit ovat erittäin tärkeitä shiban personallisuuden kehitykselle. Mitään koiranpentua ei saisi koskaan jättää pelkkien koirakontaktien varaan ensimmäisten elinkuukausiensa aikana (varsinkin 1-4 ensimmäistä kk.) Tämä tuntuu olevan vieläkin tärkeämpää shibapennun kohdalla. Pennun tulisi koko ensimmäisen elinvuotensa aikana saada tutustua moniin eri ikäisiin ja eri kokoisiin ihmisiin. Jos shibaa ei hyvin sosiaalisteta pentuna on se usein vanhempana levoton ja arka vieraitten suhteen, kun taas ne shibat jotka kasvavat monien erilaisten ihmisten ja koirien ympäröimänä, ovat yleensä vieraillekin ihan ystävällisiä aikuisenakin. Pentuaikana shiballe tekee hyvää olla paljossa menossa mukana, tutustuen maailmaan ja uusiin ihmisiin ja toisiin koiriin. Vanhempana se ehtii sitten oppia nauttimaan kotona olemisesta ja ihmisperheensä huomionosoituksista sekä hellimisestä. Lämmin ja läheinen suhde shibaan kasvaa ja vahvistuu nimittäin koko ajan yhteisten vuosien varrella.

Loppuyhteenveto: Shiba on monipuolinen koirarotu. Lähes kaikki shibat ovat innokkaita, energisiä, älykkäitä, reippaita, itsenäisiä ja reviiritietoisia. Jotkut ovat äärimmäisen hellyydenkipeitä, jotkut dominoivia ja toiset taas pidättyväisiä. Koska ne voivat olla pakenemistaidon mestareita, ne yleensä tarvitsevat turvallisesti aidatun pihan, ja voi olla vaikea kouluttaa itsepäisestä shibasta luotettavasti irrallaan pidettävän koiran. Shiban suojeluvaistot voivat tehdä siitä pienen ilmoittavan vahtikoiran, kun taas sen innokas leikkisä luonne voi olla iloksi koko perheelle. Shiban itsenäinen ja arvokas olemus tekee siitä hyvin ainutlaatuisen pienen itämaisen koiran, jonka kettumainen pieni naama sekä aristokraatinen olemus ovat todella vangitsevia piirteitä.

Jos vasta suunnittelet shiban hankkimista tai kenties äsken olet hankkinut itsellesi shiban, niin yksi asia on kuitenkin aivan varma:

Sen jälkeen kun ensimmäinen shiba tulee taloon,

kokemuksesi koirista eivät milloinkaan enää tule olemaan samanlaisia kuin ennen!


Katso tästä suloinen filmi

kasvatistani Onnasta jalkapallon kimpussa:

VIDEO PÄTKÄ


Katso samalla

hauska filmi kasvatistani Nanasta:

Shiba life videopätkä



Lisää VIDEOITANI löydät sivujeni viimeisen otsikon YHTEYSTIEDOT / LINKIT alta