Punainen shiba narttu

Synt: 28.10.2007

Kuollut : 17.7.2015

Isä: Kazagoshi No Benikaze Go Yokohama Azumi

Emä: Headstyle Carinae

Kasvattaja: Arja Hakola, Hyvinkää

Näyttelyssä: EH (erittäin hyvä)

Alusta alkaen Suisho eli "Kide" hurmasi meidät erikoisella pikku persoonallaan.

Tultuaan uuteen kotiinsa se oli jo ensihetkistä alkaen rauhallinen, tyytyväinen ja helppo koira.

Ruoka maistui ja heti löytyi mieluisa nukkumapaikka. Olihan se välillä leikkisä ja riehakaskin, mutta jotenkin aina sopivassa määrin.

Ja yllättävän pitkiä jaksoja se viihtyi yksin ulkona aidatulla pihallamme, eikä se palellut yhtään vaikka tulikin meille keskellä talvea.

Muutama päivä meni siihen että se totutteli pantaan ja hihnaan, mutta sen jälkeen ulkoilu sujui tosi mukavasti.

Se oli kuin pieni reipas "tutkimusmatkailja", joka tutustui innolla uusiin paikkoihin ja uusiin koira- sekä ihmistuttaviin.

Koirapuistoista se ei koskaan pitänyt. Siellä se hakeutuu mahdollisimman korkealle kivelle tai kannolle, istuen sitten siinä kunnes lähdimme jatkamaan matkaa.

Sisäsiisteys ei tuottanut Kidelle minkäänlaisia ongelmia.

Se oli periaatteessa sisäsiisti heti alusta alkaen, kunhan vaan huomattiin ajoissa että se istui ulkooven vieressä tahtoen ulos.

Pari kolme kertaa sattui pikkuvahinko ensimmäisten päivien aikana, juuri sen takia ettei Kide ääneen osannut pyytää ulos,

eikä me siksi huomattu mitään ennen kun oli jo liian myöhäistä.

Sanomalehtiä meidän ei kuitenkaan milloinkaan tarvinnut levittää lattioille, koska niitä Kide ei koskaan käyttänyt.

Tuskinpa tämä prosessi kuitenkaan olisi ollut ihan näin helppo, jollei meillä olisi ollut mahdollisuus olla kotona koko ajan pikkupentumme kanssa

ja siten valppaasti mahdollisuus panna merkille sen aikataulut ja tarpeet.

Tiesimme jo hankintavaiheessa että shiban luonne voi olla pidättyväinen, varsinkin vieraille, mutta itse asiassa juuri tämä piirre viehätti minua jotenkin.

En ole koskaan ollut kovin innostunut koirista jotka hosuvat ja hyppivät jotenkin yli-innostuneina vieraittenkin ihmisten jaloissa

ja läähättävät ympäri hyvinkin kiihtyneinä. Jo lapsesta saakka olen ihaillut kaikkea jylhää, vapaata ja vangitsematonta.

Haaveilin nuorena vinttikoirista sekä villikoirista. Halusin koiran joka olisi arvokkaalla tavalla itsenäinen ja susimainen,

ja juuri sellaisen olin nyt shibassa saanutkin!

Ymmärsin myös että lämmin läheinen suhde shiban kanssa kasvaa ja vahvistuu vuosien varrella,

ja sen saimmekin pikkuhiljaa kokea. Sen luonteenpiirteet erottuivat yhä selvemmin mitä enemmän aikaa kului.

Minulle tulikin voimakas tunne siitä että pikku shibamme jotenkin ovelasti manipuloi meitä tekemään sen minkä se itse haluaa.

Mutta se teki sen aina hellyttävän suloisesti, käyttäen pieniä mouruavia ääniä tai pieniä lähes huomaamattomia haukahduksia.

Sen katsekontakti oli silloin hyvinkin intensiivinen.

Se oli aina iloinen kun tultiin kotiin, jopa niin paljon että häntä heilui vimmatusti,

mutta aina kun lähdimme pois se osasi näyttää jotenkin iloisen rennolta - saihan se jäädä aivan rauhassa kotiin lepäämään.

Silloin 12-vuotias tyttäreni sai hyvinkin turvallisin mielin leikata Kiden kynnet, putsata sen korvat tai pestä sen hampaita ilman minkäänlaista vastustusta.

Se alistui muutenkin kaikenlaiseen kanniskeluun, hellimiseen tai kosketteluun, vaikka selvästi näki ettei se aina niin olisi välittänytkään siitä.

Ja vaikka se ei kovin usein hakeutunut meidän lähelle rapsutettavaksi, niin se kuitenkin ilmiselvästi nautti siitä kun sitä huomioitiin.

Joskus Kide oli tosi leikkisällä tuulella, ja silloin se aina veikeästi kutsui meidätkin mukaan leikkimään, riehuen hetken kovastikin,

ennen kuin se taas palaa arvokkaan shiban rooliinsa, istuen ikkunassa, tarkkaillen valppaana kotikadun tai naapurustomme menoa.

Minusta tuntui että Kide olisi villissä koiralaumassa ollut sellainen lempeän alistuva narttu, joka toimisi sijais-imettäjänä ja joka hoivaisi hellästi kaikkia lauman pentuja.

Mutta niinä aikoina kun sille ei löytynyt tällaisia tehtävää, se makasi mieluiten auringossa nauttien elämästä,

tietäen että vaikka mieli on vapaa voi silti aina nauttia laumansa tuomasta turvasta sekä mukavasta elämästä perheensä parissa.

On sanomattakin selvää että tämä pikku shiba on suurin syy siihen että innostuin kasvattamaan tätä ikivanhaa ja valloittavan erilaista itämaista koirarotua.

Kiden 1. pennut syntyneet 5.11.2010

Shirokawa Meimei

Shirokawa Naminami

Shirokawa Hirhiri

Shirokawa Motomoto

2.pennut syntyneet 28.1.2012

Shirokawa Mikoto

Shirokawa Miyako

Shirokawa Mizuki

Shirokawa Misaki

Shirokawa Miyuki

Shirokawa Mikomi

3.pennut syntyneet 20.2.2014

Shirokawa Flame Fuji

Shirokawa Flame Asama

Shirokawa Flame Towada

Shirokawa Flame Oshima

Shirokawa Flame Nishinoshima