Vihtori Kallenpojan (s. 15.3.1855 Suoniemellä, k. 26.8.1930 Hämeenkyrössä) isä oli Kalle Fredrik Kallenpoika (s. 30.11.1803 Ulvilassa, k. 2.1.1864 Suoniemellä, esipolvia). Kalle Kallenpoika näyttäisi olevan Anna Matintyttären (s.1776 Tyrvännöllä) Ulvilassa syntynyt avioton lapsi. Anna Matintytär oli rakuuna Matti Jaakonpoika Sunnin (s. 1731 Tyrvännöllä, k. 1800 Suoniemellä) ja hänen vaimonsa Maria Heikintyttären (s. 1728, k. 1802 Suoniemellä) tytär, joka kulkeutui Tyrvännöltä Suoniemen kautta Ulvilaan ja lopulta Poriin. Äitinsä kuoltua 1816 Kalle muutti Porista Suoniemelle, sieltä 1825 Mouhijärvelle, missä oli ainakin 1830-luvulla Tupurlan Tomilla renkinä. Tässä ammatissa hän sitten työskenteli koko elämänsä. Vihtorin äiti oli Leena Stiina (Helena Kristiina) Matintytär Vass, s. 15.2.1810 Tottijärvellä, k. 24.2.1882 Suoniemellä (esipolvia). Nimeä Vass hänestä tosin käytettiin harvoin, Leena Stiina Matintytär yleensä riitti. Hänen isänsä oli reserviläinen Matti Heikinpoika Vass (s. 1783 Pirkkalassa, k. 21.7.1856 Hämeenkyrössä) ja äitinsä Maria Matintytär (s. 12.3.1783 Tottijärvellä, k. 3.11.1856 Hämeenkyrössä). Matti Vassin alkuperää näyttää olevan vaikea selvittää, sukunimensä hän on varmaan ajan tavan mukaan saanut reserviläiseksi ryhtyessään. Maria Matintytär oli lähtöisin Tottijärven Österbackan torpasta, joka aiemmin oli lukkarin asuinpaikka. Suku on asunut myös Siukolan torpassa Tottijärvellä. Leena Stiina ja Kalle avioituivat 1830 kummankin ollessa Tomilla palveluksessa. Täältä he muuttivat Suoniemen Kuljuun. Lapsia heille syntyi vasta paljon myöhemmin 1840-luvulla. Tietysti on mahdollista, että ensimmäiset lapset ovat kuolleet aivan pieninä eivätkä ole tulleet kirjatuiksi rippikirjoihin. Kallella ja Leenalla oli seuraavat lapset:
Kalle Jeremias, s. 2.4.1843 Suoniemellä, k. 1.1.1931 Hämeenkyrössä. Hän muutti jo 14-vuotiaana Hämeenkyröön, jossa toimi renkinä eri taloissa. Hänet on kirjattu kasvatiksi Jumesniemen Toivon torppaan, jonka emäntä Anna Kaisa Matintytär oli hänen tätinsä. Avioiduttuaan 1869 Matilda Kallentyttären kanssa (s. 1845 Karkussa) hän ryhtyi torppariksi Toivolle. Torppa sijaitsi Pinsiössä lähellä Pirkkalan rajaa. Ensimmäisen puolison kuoltua 1887 Kalle avioitui 1889 Amanda Karoliina Hedvigintyttären kanssa (s. 1844 Hämeenkyrössä). Lapsia Kallella ja Matildalla oli Hilda Karoliina, s. 10.8.1870, Efrosiina Wilhelmiina, s. 20.5.1872, k. 1952, Eliina Josefiina, s. 12.3.1874, k. 1957 Nokialla, Kaarle Anselmi, s. 21.4.1877, Wilhelm Vihtori, s. 12.3.1879, k. 1972 Mouhijärvellä, Emma Maria, s. 30.12.1880, k. 1951 ja Frans Iivari, s. 9.2.1883.
Hilda Karoliina avioitui 1888 renki Kaarle Matinpoika Lindroosin (s. 1862 Ylöjärvellä, k. 1938 Nokialla) kanssa, tämä oli Ylöjärven Pinsiöstä. Eufrosiina Willhelmiina työskenteli palvelijana Pinsiön Oksilla. Hänellä oli tytär Elli Maria (myöh. Salminen, s. 1919). Eliina Josefiinalla oli poika Kalle Paavali, s. 1904. Kaarle Anselmi muutti 1903 Pirkkalaan.
Vilhelm Vihtori avioitui 1906 Hilja Laimi Antonintytär Palmgrenin (s. 22.8.1884 Pirkkalassa) kanssa. He ostivat 1920 Mouhijärven Hahmajärveltä Kiviniemi-nimisen tilan. Heillä oli lapset Vilho August (s.1907 Pirkkalassa, k. 1944 sodassa), Pauli Jeremias (s. 1909 Pirkkalassa, k. 1943 sodassa, puoliso Hilja Marjatta Ihantola, s. 1917, k. 2004 Nokialla), Jaakko Anselmi (s. 1911 Mouhijärvellä, k. 1912), Laina Loviisa (myöh. Lehtinen, s.1913 Mouhijärvellä), Mauno (s. 1915 Mouhijärvellä, k. 1941 Mouhijärvellä), Helmi (s. 1918 Mouhijärvellä, k. 1984 Mouhijärvellä), Jaakko (s. 1920 Mouhijärvellä, k. 2010 Tampereella), Antti (s. 1924 Mouhijärvellä, k. 1997 Mouhijärvellä) ja Leo (s.1927 Mouhijärvellä, k. 2001 Mouhijärvellä).
Juho Alfred, s. 25.1.845 Suoniemellä, k. 16.3.1845 Suoniemellä.
Hilma Matilda, s. 19.2.1847 Suoniemellä, k. 13.1.1932 Hämeenkyrössä. Hän muutti 1864 Hämeenkyröön, jossa avioitui itsellinen Jeremias Alpertti Juhonpojan kanssa (s. 1835 Hämeenkyrössä, k. 1898 Hämeenkyrössä). Vuonna 1877 perhe siirtyi Turvan torppaan, joka kuului Jumesniemen Einolaan, mutta sijaitsi lähellä Käkisaaren tilaa. Lapsia heillä oli Matilda Pauliina (s. 10.?.1867, k. 1867), Kaarle Viktor (s. 14.2.1870, k. 4.6.1877), Frans Vilhelmi (s. 18.2.1872, k. 1925), Oskari Malakias (s. 15.4.1873), Eliina Josefiina (s. 1.5.1875, k. 15.8.1878), Katriina Pauliina (s. 2.8.1877), Kaarle Vihtori (s. 11.1.1879), Maria Josefiina (s. 6.12.1880), Kustaa Eemil (s. 6.10.1882, k. 1914 Pirkkalassa), Juho Iivari (s. 24.6.1884) ja Adolf Hermanni (s. 5.11.1886, k. 1941 Tampereella).
Kaarle Vihtorin (k.1877) kohdalla on rippikirjassa merkintä, että susi on hänet vienyt. Väitetään, että Turvalla kummitteli 1900-luvun alussa, "Turvan pirut" olivat tuolloin tunnettuja laajemminkin. Miehensä kuoleman jälkeen Hilma asui torpassa (ehkä myöhemmin mäkituvassa) poikansa Fransin perheen kanssa. Fransin puoliso oli Vilhelmiina Kaarlentytär (s. 1875 Mouhijärvellä), ja heillä oli lapset Kalle Paavali (s. 1903, k. 1971), Hilja Vilhelmiina (s. 1905) sekä Helmi Maria (s. 1909, k. 1970 Vammalassa). Kalle Paavali avioitui Laina Siviä Nurmen (s. 1905, k. 1981) kanssa. Helmi avioitui Toivo Saarelan (s. 1907 Tyrväällä, k. 1997 Vammalassa) kanssa.
Oskari avioitui Emma Severiina Taavetintytär Hakamäen (s. 1872 Laviassa, k. 1914) kanssa ja heillä oli tytär Hilja Katariina (s. 1904). Katriina Pauliina avioitui 1898 Erland Virtasen (s. 1870 Suoniemellä, k. 1932 Pohjois-Pirkkalassa) kanssa. Heillä oli lapset Katri Maria (s. 1899), Hilja Matilda (s. 1902 Ylöjärvellä), Aili Johanna (s. 1904 Ylöjärvellä) ja Ida Alisa (s. 1905 Ylöjärvellä). Kaarle Vihtori mahdollisesti muutti Amerikkaan 1907. Hän käytti sukunimeä Viljanen. Maria Josefiina avioitui 1904 Matti Sakari Matinpoika Mäkelän (s. 1880) kanssa.
Kustaa käytti sukunimeä Viljanen. Juho Ivar muutti 1902 Suoniemelle, mutta näyttää palanneen myöhemmin Mahnalaan sukunimellä Tuominen. Hän avioitui 1910 Jemina Kylmälän (s. 1884 Ruovedellä) kanssa ja heillä oli ainakin kolme lasta. Adolf käytti nimeä Jokinen. Hän avioitui 1913 Aleksandra Keskisen (s. 1888 Ikaalisissa, k. 1918) kanssa ja heillä oli ainakin poika Vilho (s. 1914, k. 1916) ja tytär Alli (s. 1917).
Juho Vihtori, s. 2.12.1848 Suoniemellä, k. 1849 Suoniemellä.
Ida Karoliina, s. 10.3.1850 Suoniemellä, k. 1850 Suoniemellä.
Kustaa Eevert, s. 8.5.1852 Suonimellä, k. 3.10.1908 Pirkkalassa. Hän muutti 1873 Hämeenkyröön, jossa avioitui 1878 Matilda Eliina Kaarlentyttären kanssa (s. 1852 Hämeenkyrössä). Perhe asui Sasin Vanhatalossa, jossa Kustaa oli renkinä. He muuttivat Pirkkalaan 1880. Siellä Kustaa jatkoi samassa ammatissa asuen Partolassa. Sukunimeksi ilmestyy 1800-luvun lopussa Lehtinen. Heillä oli lapset Maria Matilda (s. 27.8.1878, k. 1954 Pirkkalassa), Eliina Jusefiina (s. 27.1.1880, k. 28.8.1880), Ida Vilhelmiina (s. 13.8.1881 Pirkkalassa), Alina Alfhild (s. 30.1.1884 Pirkkalassa, k. 23.2.1884 Pirkkalassa), Kustaa Tobias (s. 1.11.1886 Pirkkalassa, k. 1945 Turussa), Olga Pauliina (s. 1.4.1889 Pirkkalassa) ja Aina Josefiina (s. 12.8.1891 Pirkkalassa, k. 1975 Tampereella).
Marialla oli lapset Vilho Henrik (s. 1899 Pirkkalassa, k. 1900 Pirkkalassa), Emma Vilhelmiina (s. 1903 Pirkkalassa, k. 1903 Pirkkalassa), Alli Maria (s. 1906 Pirkkalassa), Elli Alina (s. 1908 Pirkkalassa) ja Martta Kaarina (s. 1912 Pirkkalassa). 1917 Maria avioitui Partolan Eerolan rengin Kaarle Viktor Pehulan (s. 1885 Vesilahdella) kanssa. Perhe muutti 1918 Messukylään.
Ida muutti Tampereelle. Hän avioitui 1906 Isak Hartikaisen (s. 1884 Nilsiässä) kanssa. Heillä oli lapset Ellen Hellin (s. 1906 Tampereella) ja Anna Maria (s. 1907 Tampereella).
Kustaa työskenteli sairaanhoitajana Pitkäniemen sairaalassa. Hän avioitui 1915 ompelija Impi Koskisen (s. 1884 Ruovedellä, k. 1964 Turussa) kanssa. Heillä oli lapset Reino Tobias (s. 1916 Pirkkalassa, k. 1985 Turussa) ja Liisa Maria (s. 1918 Pirkkalassa, k. 2008 Turussa). Perhe muutti 1928 Turkuun.
Olga avioitui 1916 Partolan muonarengin Erland Mäkisen (s. 1879 Teiskossa) kanssa. Perheeseen kuuluivat lapset Erlandin edellisestä avioliitosta, Olgan tytär Annikki Pauliina (s. 1909 Pirkkalassa) sekä yhteiset lapset Reino Adolf (s. 1917 Pirkkalassa) ja Jaakko Henrik (s. 1919 Pirkkalassa). Perhe asui myöhemmin Sankilassa ja Sionkylässä.
Aina avioitui 1920 työmies Kalle Matereen (s. 1886 Vesilahdella, k. 1965 Tampereella) kanssa. Tämä oli töissä Partolan sahalla.
Vihtori Anselm, s.15.3.1855 Suoniemellä. Esitelty tarkemmin osassa Asumaniemestä Salmensivuun ja Ihantolaan.
Lähteet:
Hämeenkyrön, Suoniemen, Ulvilan, Pirkkalan ja Mouhijärven seurakuntien rippi- ja historiakirjat 1674 – n. 1910, Suoniemen muuttokirjat
Hämeenkyrön henkikirjat vuosilta 1905, 1910, 1915 ja 1920
Nallinmaa-Luoto ym., Hämeenkyrön historia, osat I ja II
Suomen Sukututkimusseuran HisKi-tietokanta Internetissä
Kyröskosken kansalaisopiston sukututkimuspiirin kyläjulkaisut
Vasara, Raimo, Jumehniemen tienoon asumuksia ja asukkaita
Pinsiön Joulu-lehti vuodelta 2003