Joel Iisakinpojan sisaruksia
Sisarusten isä oli Isak Isakinpoika, s. 1.11.1795 Mouhijärvellä. Hänen isänsä oli räätäli Isak Juhonpoika Frimodig ja äitinsä Riitta Heikintytär Vasara (esipolvia). Iisakki Iisakinpoika muutti vuonna 1822 Hämeenkyröön, jossa avioitui Arosen torpan tyttären Maria Stiina Antintyttären kanssa samana vuonna. Arosen torppa kuului Kalkunmäen Helalan talolle, vaikka sijaitsikin Kintuksessa. Siitä käytettiin toisinaan myös nimeä Saksa. Marian (tai Maija Stiinan, kuten häntä myös nimitetään rippikirjoissa) vanhemmat olivat Arosessa torppareina suunnilleen vuodesta 1806 alkaen. He olivat Antti Juhonpoika (s.1778 Suoniemellä, k. 1863) ja Vappu Erkintytär (s. 1773 Tottijärvellä Pajukannan talossa, k. 1846, esipolvia). Iisakki ja Maija Stiina muuttivat vuoden 1850 aikoihin pois Arosesta, eläen Lepomäen torpassa, joka kuului Kyröspohjan Kiparille. Siellä Maija Stiina kuoli 1856. Hänen kuolemansa jälkeen pidetyn huutokaupan myyntiluettelo on säilynyt ja siitä käy ilmi, että torpan irtaimiston arvoksi saatiin 52 hopearuplaa 10 kopeekkaa. Iisakki avioitui uudestaan. Toisenkin vaimon, Helena Karoliina Kustaantyttären kuoltua 1868 Lepomäen torppa hävisi rippikirjoista ja Iisakki kuoli lopulta 1882 ruotuvaivaisena Kyröspohjan Kievarilla.
Lapset:
Isak, s. 26.8.1825. Isakin puoliso oli 1848 alkaen Ester Loviisa Kallentytär, s. 23.2.1826 Viljakkalassa. Heillä oli lapset Isak Viktor (s. 24.7.1850, k. 1.5.1854), Evert Jaakko (s. 13.12.1853), Matilda Loviisa (s. 14.3.1856, k. 17.12.1862), Elina Wilhelmina (s. 1.2.1859, k. 28.12.1862), Karl Viktor (s. 18.5.1862, k. 19.11.1862), Maria Wilhelmina (s. 22.11.1864) ja Karl (s. 22.8.1867, k. 18.5.1868). Iisakki oli ensin renkinä hämeenkyröläisissä taloissa, sitten perhe muutti Suoniemelle 1854, jossa Iisakki työskenteli renkinä Kuljun torpissa sekä Siuron sahalla. Sukunimenä heillä oli Niskala. Vaimon kuoltua 1888 Iisakki avioitui 1893 Matilda Efraimintyttären kanssa. Tämä oli syntynyt 1866 Pirkkalassa ja rippikirjassa on maininta, että hän oli kankeakielinen ja huonokuuloinen.
Lapsista Evert muutti Pirkkalaan, jossa avioitui 1881 Matilda Sofia Kristerintyttären kanssa (s. 1859 Ylöjärvellä). Heille syntyi Hilda Sofia 1881, Lempi Wilhelmina 1884, k. 1884, Lempi Josefina 1885, Ester Elvina 1888, Evert Arthur 1891, k. 1891, Kaarle Evert 1892, k. 1896, Nikolai Arttur 1894, Emmi Elisabeth 1897, k. 1899 ja Otto Aleksander 1898. Perhe käytti sukunimeä Salminen. Maria Wilhelmiina avioitui Juha Elianpojan kanssa. He asuivat vähän aikaa Mouhijärvellä ja muuttivat sitten Pirkkalaan. Ensimmäinen lapsi Kaarle Hjalmar syntyi 1882 Suoniemellä, toinen Hilja Wilhelmiina 1884 Pirkkalassa, samoin Lempi Maria 1886, sen sijaan Hulda Emilia s. 1891, Eino Waldemar s. 1893 ja Väinö Nikolai s. 1896 syntyivät perheen muutettua Tampereelle, jossa perheen sukunimi oli Salminen.
Juho, s. 18.4.1829. Juhon ensimmäinen puoliso 1854 lähtien oli Henriikka Loviisa Wilhelmintytär (s.1833, k. 1863 Mouhijärvellä), toinen puoliso 1865 lähtien oli Maria Antintytär (s.1830, k. 1891 Mouhijärvellä), kolmas puoliso 1894 lähtien oli Eliina Karoliina Juhantytär, s. 1859. Juho muutti 1847 Mouhijärvelle, jossa eli renkinä ja itsellisenä Salmin kylässä. Sukunimenä oli Kivelä. Lapsia hänellä oli Taavetti (sukunimenä Kekkonen) (s.14.6.1857), Kalle Hermanni (s. 28.11.1859, k. 15.4.1861), Cecilia (s. 20.3.1862, k. 14.5.1865), Kalle (s. 4.3.1873, k. 22.4.1875), Iida Wilhelmiina (s. 27.4.1875) ja Svante Alfred (s. 10.6.1897). Kaikki lapset ovat syntyneet Mouhijärvellä.Juhoa ei ole merkitty enää vuoden 1905 henkikirjaan, hänen leskensä Eliina kylläkin.
Taavetti Kekkosen puoliso oli 1887 lähtien Agneta Sofia Ekman, s. 1865 Laviassa. Heillä oli lapset Vappu Sofia (s. 1888), Beda Pauliina (s. 1890, k. 1891), Tyyko David (s. 1892), Wendla Serafiina, s. 1894, kaksoset Viivi Susanna ja Vieno Saara (s. 1897, k. 1897), Viivi Susanna (s. 1898), Vieno Saara (s. 1899, k. 1900) ja Evert Teodor (s. 1901). Perhe asui Mouhijärvellä, Taavetin ammatiksi on merkitty työmies.
Taavetti, s. 8.4.1832. Muutti 1850 Mouhijärvelle, jossa kuoli 1853.
Karoliina, s. 19.12.1835, k. 31.12.1878. Karoliinan puoliso oli Taavetti Mikko Taavetinpoika Lindell, s. 1834 Mouhijärvellä, k. 1897. Heillä oli lapset Karoliina Wilhelmiina (s. 4.11.1862), Matilda Loviisa (s. 6.8.1865, k. 8.2.1868), Vihtori Taavetti (s. 6.5.1870), Edla Eliina (s. 11.8.1872), Kaarle Iivari (s. 22.8.1874, k. 7.3.1888), Wilho Oskari (s. 4.11.1876) ja Matti Yrjö (s.30.12.1878, k. 30.12.1878). Perhe eli itsellisinä Kiparilla Kyröspohjassa, myöhemmin Taavetti oli töissä Kyröskoskella.
Lapsista Karoliina oli Kyröskosken tehtaalla töissä, hänellä oli poika Lauri Hjalmar, s. 10.8.1886. Tämä työskenteli myöhemmin valajana Riihimäellä. Laurin vaimo oli Amanda ja perheeseen kuului ainakin neljä lasta. Vihtori muutti ensin Turkuun ja sieltä palattuaan Suoniemelle 1890. Edla asui Kyröskoskella. Karoliina, hänen poikansa Lauri sekä Edla muuttivat sukunimensä Laineeksi. Vilho avioitui Olga Matilda Aallon kanssa (s. 7.9.1874 Pirkkalassa, k. 1906). Heillä oli lapset Oskar August (s. 1899, k. 1900), Paavo August (s. 1902), Maire Lempi Lahja (s. 1904) ja Vilho Armas (s. 1906, k. 1906). Myös tämä perhe asui Kyröspohjan Kiparilla. Vilho lapsineen muutti Turkuun. Olgalla oli ennen avioliittoa syntynyt tytär Maria Vilhelmiina (s. 1891), joka myöhemmin tuli tunnetuksi nimellä Minna Graucher.
Joel, s.10.7.1839. Käsitelty osassa Mikkolasta Ristimäkeen ja Salomäkeen.
Loviisa, s.10.7.1839, k. 26.2.1888, Joelin kaksoissisar. Loviisa muutti Tampereelle1859 Finlaysonin tehtaalle töihin. Sukunimenä oli silloin Lindell. Hän muutti Lempäälään 1869. Hän avioitui siellä torppari Juho Kustaa Heikinpoika Herrasen (s. 1823, k. 1892) kanssa. Heillä oli lapset Johanna (s. 18.12.1870, k. 1.1.1888), Eevert (s. 4.2.1873, k. 1942), Lydia (s. 10.8.1875, k. 1967), Juho Kustaa (s. 9.2.1877, k. 30.11.1877), Roosa (s. 9.9.1878, k. 1.1.1885), Juho Kustaa (Helin, suutari, s. 1.4.1881, k. 1918).
Lapsista Evert käytti sukunimeä Tuominen. Hänellä oli vaimo Manda ja pojat Kalle, Toivo ja Kustaa. Perhe asui Yrjölän torpassa. Lydia avioitui Evert Sirenin kanssa. Heillä oli lapset Väinö (s. 1896, k. 1918), Kaarle (s. 1897, k. 1918), Fanny Auroora (s. 1899, k. 1976), Martta (s. 1901, k. 1990), Juho Oskari (s. 1903, k. 1951), Anna (s. 1906, k. 1966), Olga Matilda (s. 1908, k. 2003), Paavo, Aili Katariina (s. 1911) ja Saara Augusta (s. 1913).
Efraim, s. 14.5.1844, k. 18.7.1922. Hänen puolisonsa oli Eeva Albertintytär Wallenius, s.1853, k. 1927. He asuivat Kujanpään torpassa, joka kuului Uskelan Knuutilan kappalaisen talolle. Efraim oli ammatiltaan puuseppä. Heillä oli lapset Aina Wilhelmiina (s. 27.4.1877, k. 1957), Taavetti Iivari (s. 28.10.1879, k. 5.2.1953), Vihtori Eevertti (s. 8.9.1881, k. 27.2.1882), Hilja Maria (s.16.7.1883, k. 1968), Tyyne Elviira (s. 7.6.1885, k. 1960), Väinö Viktor (s. 3.8.1887, k. 1940), Niilo Adrian (s. 3.3.1889, k. 1892), Juho Hjalmar (s. 16.11.1890, k. 1893) ja Eino Edvard (s. 9.9.1894, k. 1962).
Taavetti Iivarin puoliso oli Vilhelmiina Härkki (s. 1888 Viljakkalassa, k. 1964), perheeseen kuului viisi poikaa. Taavetti työskenteli suntiona ja kirkkoväärtinä. Hilman puoliso oli Kahiluoto, perheeseen kuului kaksi lasta. Väinön puoliso oli nimeltään Hilma, perheeseen kuului kaksi lasta. Einon puoliso oli Lyyli Lahtinen (s. 1897, k. 1991), perheeseen kuului yhdeksän lasta. Eino oli ammatiltaan puuseppä, tilallinen ja haudankaivaja.
Lähteet:
Hämeenkyrön, Suoniemen, Lempäälän, Tottijärven, Pirkkalan ja Mouhijärven seurakuntien rippi- ja historiakirjat 1674 – 1900
Nallinmaa-Luoto ym., Hämeenkyrön historia, osat I ja II
Suomen Sukututkimusseuran HisKi-tietokanta Internetissä
Kyröskosken kansalaisopiston sukututkimuspiirin kyläjulkaisut
Heikki Kujanpäältä saatu sukuselvitys
Raili Patroselta saatu sukuselvitys