Embedded Files
Tämä kertomus alkaa Hämeenkyrön Herttualan kylän Mikkolan talosta 1700-luvun alussa. Tila oli ollut autiona (veronmaksukyvyttömänä) 1600-luvun loppuvuosina, jotka olivat ankaria nälkävuosia. Vuonna 1700 sen otti viljelyyn kersantti Matti Yrjönpoika Kalmo (k. 30.5.1701). On luultavaa, että seuraava isäntä, Matti Matinpoika oli hänen poikansa. Varmuutta ei tästä kirkonkirjojen perusteella kuitenkaan saa. Joka tapauksessa Matti Matinpoika oli ensimmäinen, joka selvästi liittyy sukuun.
Matti Matinpoika viljeli Mikkolaa 1701 – 1726. Hänen puolisonsa oli Anna Antintytär (s. n.1676, k. 1740). Puolison kuoltua Matti Matinpoika katosi vuoden 1742 aikoihin. Meri tai vesi liittyy katoamiseen. Mahdollisesti Matti Matinpoika lähti merimatkalle tai joutui pikkuvihan pyörteissä kuljettamaan sotilaita Pohjanmaan rannikolle. Hänen kohtalostaan ei ole tietoa.
Lapset:
Maria, s. 16.3.1702/rk, k. 1.12.1786. Marian puoliso oli 1723 lähtien Tuomas Heikinpoika Mattila (s. 19.12.1701/rk, k. 26.1.1754) Parilasta, Maria muutti Mattilaan.
Juho, s. 1703/rk, Mikkolan seuraava isäntä.
Hebla, s. 1705/rk, k. 1719/rk
Riitta, s. 5.10.1708/rk, k. 1.2.1775. Riitan puoliso oli 1734 lähtien Juho Tuomaanpoika Kuukka (s. n. 1704, k. 1746). Tämän kuoltua Riitta avioitui Juho Yrjönpojan (s. 19.12.1709, k. 2.7.1785) kanssa. Tästä tuli Kuukan isäntä.
Antti, s. 1711/rk. Antti oli renkinä Hämeenkyrössä ja Mouhijärvellä.
Liisa, s. 1714/rk. Liisan puoliso oli 1736 lähtien sotilas Matti Herzberg (s. 21.2.1714/rk, k. 19.5.1765). Puolison kuoleman jälkeen Liisa asui Tokoisissa ainakin vielä vuonna 1783.
Vappu, s. 17.3.1718, k. 1729
Seuraava isäntä oli Juho Matinpoika (s. 12.12.1703/rk, k. 10.10.1768), joka viljeli Mikkolaa vuosina 1727 – 1758. Hänen puolisonsa oli Maria Erkintytär (s. 24.6.1696, k. 25.5.1778, liite 4), joka oli lähtöisin Heinijärven Raukolasta. Hän avioitui ensin Herttualan Keskiselle, josta puolisonsa kuoltua tuli 1724 Mikkolaan.
Lapset:
Maria, s. 17.2.1727, k. 1.5.1764. Marian puoliso oli 1746 lähtien Yrjö Tuomaanpoika Osara (s.1725, k. 12.8.1804) Vesajärveltä.
Yrjö, s. 21.2. 1729, Mikkolan seuraava isäntä.
Mikko, s. 25.9.1731, k. 13.8.1792. Mikon puoliso oli 1755 lähtien Anna Eskontytär (s. 1726, k. 1780). He asuivat itsellisinä Mikkolassa.
Malin, s. 16.4.1734, k. 13.1.1790. Malinin puoliso oli 1758 lähtien Juho Yrjönpoika (s. 11.6.1732, k. 1.3.1803) Herttualan Keskiseltä.
Juho, s. 18.3.1738, k. 1811. Juhon puoliso 1763 lähtien oli Maria Pertuntytär (s.11.11.1745, k. 22.8.1793) Muotialan Mikkolasta, he muuttivat sinne.
Yrjö Juhonpoika (s. 21.2.1729, k. 13.12.1805) oli Mikkolan isäntänä vuosina 1759 – 1783. Hänen puolisonsa oli 1751 lähtien Kaisa Tuomaantytär (s. 13.11.1734, k. 7.9.1814, liite 2) Vesajärven Osaralta.
Lapset:
Yrjö, s. 22.11.1751, Mikkolan seuraava isäntä.
Markku, s. 18.4.1753, k. 1.12.1795. Markun puoliso oli 1779 lähtien Vappu Antintytär (s.1751, k. 2.12.1827). He elivät torppareina Herttualan Ristimäessä.
Maria, s. 19.3.1756, k. n. 1803 Viljakkalassa. Marian puoliso oli 1778 lähtien Yrjö Yrjönpoika Nikkilä (s. 24.4.1754, k. 8.5.1831) Sonnusta, jonne Maria muutti.
Anna, s. 30.8.1758, k. 7.7.1759
Marketta, s. 19.4.1760, k. 18.8.1766
Heikki, s. 23.1.1763, k. 21.4.1784. Heikki asui Mikkolassa naimattomana.
Kaisa, s. 1765
Antti, s. 14.11.1767, k. 28.6.1820. Antin puoliso oli Maria Kaapontytär (s. 1760, k. 25.3.1832). He asuivat itsellisinä Mikkolassa.
Kalle, s. 6.1.1771, k. 1.6.1838. Kallen puoliso oli 1809 lähtien Anna Mikontytär (s. 1782/rk. He asuivat itsellisinä Mikkolassa, muuttivat sitten Muotialaan.
Anna, s. 11.12.1772. Anna avioitui 1798 Juho Juhonpoika Sipilän ( s. 1773, k. 1823) kanssa. He asuivat Kyröspohjan Kiparilla.
Marketta, s. 3.3.1775. Marketan puoliso oli 1809 lähtien Heikki Erkinpoika Sormunen.
Erkki, s. 9.4.1777, k. 2.9.1778.
Yrjö Yrjönpoika (s. 22.11.1751, k. 12.5.1799) oli Mikkolan isäntänä vuosina 1784 – 1799. Hänen puolisonsa oli 1781 lähtien Anna Juhontytär (s. 27.9.1763, k. 4.12.1839, liite 1) Heinijärven Tättälästä. Yrjö Yrjönpojan kuoleman jälkeen laadittu perukirja on säilynyt ja siitä käy ilmi, että Mikkola on ollut ½ manttaalin verotila (siis suvun omistuksessa), jonka arvoksi on perunkirjoituksessa arvioitu 111 riikintaaleria 5 killinkiä 4 runstykkiä. Arvoesineistä on mainittu hopeinen viinapikari, tinatuoppi ja –pullo. Lukuisten käyttöesineiden ja vaatteiden lisäksi luetellaan hevosia ja karjaa.
Lapset:
Yrjö, s. 1783, k. 5.5.1855. Yrjön puoliso oli 1806 lähtien Maria Juhontytär (s. 1778/rk, k. 31.12.1838). Yrjö isännöi Mikkolaa äitinsä jälkeen.
Heikki, s. 1784, k. 12.4.1785.
Juho, s. 7.2.1787, k. 30.11.1854. Juhon puoliso oli Anna Juhontytär Ala-Keskinen (s. 18.6.1801). Juho muutti isännäksi Ala-Keskiselle.
Maria, s. 1789
Markku, s. 3.4.1792. Ristimäkeen.
Anna Kaisa, s. 1794, k. 16.9.1797.
Saara Kristiina, s. 29.1.1797, k. 12.2.1859 Ikaalisissa. Saaran puoliso oli vuodesta 1823 Jaakko Jaakonpoika Vähätalo (s. 15.12.1802, k. 6.12.1869) Ikaalisten Sikurista.
Markku Yrjönpoika (s.3.4.1792, k. 2.11.1857) siirtyi torppariksi Ristimäkeen, jonka ensimmäinen torppari oli ollut hänen samanniminen setänsä. Setä kuoli lapsettomana 1795. Eräiden myöhempien oikeudenkäyntipöytäkirjojen mukaan Markku Yrjönpoika sai torpan omaan ja perillistensä haltuun ikuisiksi ajoiksi perintöosuutenaan Mikkolasta. Markku Yrjönpojan puoliso oli 1818 lähtien Kaisa Juhontytär (s. 1789, k. 26.11.1857, liite 3) Sarkkilan Antilasta.
Lapset:
Markus Malakias, s. 23.8.1818
Juho Antimus, s. 27.4.1820, k. 12.3.1858. Juhon puoliso oli 1851 lähtien Eeva Kaisa Markuntytär (s. 4.10.1817, k. 1906), he muuttivat Herttualan Mäkelään itsellisiksi. Heillä oli kolme lasta.
Ananias , s. 4.10.1822, k. 14.3.1896. Ananias avioitui Anna Leena Juhontytär Mäntyniemen (s. 7.12.1833) kanssa. Perhe käytti sukunimeä Hakala ja asui itsellisenä Alakominmaassa.
Kaisa Kustaava, s. 17.9.1824, k. 22.4.1894. Kaisan puoliso oli 1846 lähtien Taavetti Taavetinpoika Jouti Untilasta. Perhe asui itsellisenä Joutilla.
Taavetti, s. 12.4.1827, k. 16.5.1903 Tampereella. Taavetti lähti rengiksi Tokoisten Rossalle ja sieltä Mouhijärvelle, mistä edelleen Karkkuun. Siellä hän avioitui Maria Johanna Antintyttären (s. 1827, k. 1868 Tampereella) kanssa. Hän oli Kojolan Aakuksen itsellisenä ja sotilaana. Hänen toinen vaimonsa oli Serafia Vilhelmiina Juhontytär (s. 1829 Karkussa, k. 1891 Tampereella). Perhe muutti 1880 Tampereelle. Siellä sukunimeksi tuli Randell. Taavettti oli töissä tehtaassa.
Jeremias Nikoforus, s. 13.3.1829, k. 7.8.1895 Tampereella. Jeremias muutti Tampereelle, jossa hän työskenteli tehdastyössä. Hän käytti sukunimeä Forsblom. Hän avioitui ensin 1864 Wilhelmiina Björkblomin (s. 13.10.1838/rk Akaassa, k. 30.10.1871/rk Tampereella) kanssa. Vuonna 1872 hän avioitui Maria Liisa Heikintytär Lindforsin (s. 22.3.1844/rk Vesilahdella) kanssa. Jeremiaalla oli kuusi lasta.
Heikki, s. 26.8.1832, k. 6.11.1832.
Seuraava torppari oli edellisen poika Markus Malakias Markuksenpoika (s. 23.8.1818, k. 6.1.1885). Hän avioitui 1847 Maria Kustaava Yrjöntyttären (s. 19.6.1820, k. 22.4.1893, liite 5) kanssa. Tämä oli lähtöisin Herttualan Yli-Keskiseltä.
Jouduttuaan käräjille vuonna 1858 veroväärennöksestä ja ilmeisesti tästä sakkoja saatuaan Markus Malakias palautti vuonna 1861 300 hopearuplan korvausta vastaan osan torpan maista ja rakennuksista Mikkolaan siirtäen samalla haltuunsa jääneet rakennukset toiseen paikkaan. Markus Malakias joutui myöhemminkin oikeuslaitoksen kanssa tekemisiin. Hän sai 1871 sakkoja ja menetti kunniansa väärennöksen johdosta. Näyttää siltä, että Markus Ristimäki osasi jonkin verran kirjoittaa. Vuonna 1867 hän lainasi pitäjän viljamakasiinista viljaa väärentäen takaajan ja todistajien nimet ja puumerkit paitsi omaansa, myös Juho Mannelan ja Kaarle Torvikallion velkakirjoihin. Tästä hyvästä hän sai lopulta hovioikeuteen edenneessä oikeusjutussa sakkoja 76 mk 80 p ja joutui maksamaan takaisin lainaamansa viljan korkojen kanssa. Oikeuden pöytäkirjojen mukaan hänen tarkoituksensa oli maksaa vilja ajoissa takaisin, mutta huonot ajat (nälkävuodet) estivät sen ja rikos tuli näin ilmi. Jälkeenpäin on vaikea sanoa, tekikö Markus Malakias rikoksensa saadakseen huonoina vuosina toimeentulon perheelleen vai yrittikö hän hyötyä silloin suhteellisen harvinaisesta kirjoitustaidostaan.
Osa Herttualan torppareista köyhtyi 1800-luvun lopulla. Tämä näkyi esimerkiksi niin, että vanhat torpparit joutuivat viettämään viimeiset vuotensa ruotuvaivaisina kylän taloissa. Tämä näyttää olleen myös Maria Kustaava Yrjöntyttären kohtalo vuodesta 1890 lähtien.
Lapset:
Wilhelmiina Eufrosyne, s. 14.12.1847, k. 19.1.1927
Eeva Loviisa, s. 14.4.1850, k. 1923 Tampereella. Eeva Loviisa muutti aikuisiässä Tampereelle, jossa oli töissä piikana. Hänen sukunimenään oli tällöin Törnroos. Hän syyllistyi näpistykseen, josta rangaistuksena sai kolme paria vitsaa. Hän sai kaksi lasta, Aleksandra Lydian (s. 1874 Tampereella, k. 1958 Tampereella) ja Karl Emilin (Tuomi, s. 1876 Tampereella, k. 1949 Tampereella, puoliso Tyyne). Lydialla oli tytär Hilda (Huurrekoski, s. 1900, k. 1964 Tampereella). Kalle Tuomi oli ammatiltaan työmies, Hilda Huurrekoski tehdastyöläinen.
Kalle ja Tyyne Tuomi
Amanda Mariaana, s. 25.6.1852, k. 1935 Ikaalisissa. Amanda avioitui 1880 Josef Eliel Granstedtin (s. 1861 Messukylässä, k. 1944 Ikaalisissa) kanssa. Tämä toimi työnjohtajana Kyröskosken tehtaalla. Heillä oli lapset Anna Sievä, s. 1882, k. 1885, Väinö Eliel, s. 1884, k. 1969 HelsingissäJulius Paavali, s. 1886, k. 1918 Ikaalisissa sodassa valkoisten joukoissa, Tuovi Maria, s. 1888, k. 1948 Ikaalisissa ja Lauri Samuel, s. 1894, k. 1918 Ikaalisissa sodassa valkoisten joukoissa. Väinön puoliso oli Lyyli Ijäs (s. 1880, k. 1942 Helsingissä). Heillä oli poika Väinö (s. 1909 Ikaalisissa, k. 1941 sodassa Villavaarassa). Juliuksen puoliso oli Edith Hämäläinen (myöh. Saarioinen, s. 1889). Heillä oli pojat Toivo Paavo (s. 1912 Pietarissa, k. 1975 Iisalmessa) ja Lauri Julius (s. 1916 Pietarissa, k. 1976 Helsingissä). Pojat käyttivät sukunimeä Rane. Tuovi asui Ikaalisissa.
Taavetti Malakias, s. 26.6.1855, k. 14.2.1925 Paattisilla. Hän muutti Viljakkalaan 1876 ja sieltä edelleen seuraavana vuonna Lietoon. Oltuaan joitakin vuosia renkinä lietolaisissa taloissa hän muutti Paattisille, jossa perusti perheen 1890 Johanna Vilhelmina Miinantyttären kanssa. Tämä oli syntynyt 8.4.1865 Paattisilla ja kuoli 1950 Maarian seurakunnassa. Paattisilta perhe muutti 1891 Maariaan.
Heille syntyi lapset Miina Sandra, s. 1889 Paattisilla, k. 1944 Maarian seurakunnassa, Ida Johanna, s. 1891 Paattisilla, Aino Maria, s. 1894 Maarian seurakunnassa, Fanny Amanda (puoliso Jalmari Johannes Laine), s. 1895 Maarian seurakunnassa, David Nikolai, s. 1897 Maarian seurakunnassa, k. 1898 Maarian seurakunnassa, Emil Aleksanteri, s. 1899 Maarian seurakunnassa, k. 1899 Maarian seurakunnassa, Hugo Malakias, s. 1900 Maarian seurakunnassa, k. 1901 Maarian seurakunnassa, Johan Leonard, s. 1902 Maarian seurakunnassa, k. 1902 Maarian seurakunnassa, Olga Matilda (Virtanen), s. 1904 Maarian seurakunnassa, k. 1975 Maarian seurakunnassa, Aarne Aleksi, s. 1907 Maarian seurakunnassa, k. 1908 Maarian seurakunnassa ja Aili Eliina, s. 1909 Maarian seurakunnassa, k. 1921 Paattisilla. Perhe käytti sukunimeä Saarinen.
Maria Kustaava, s. 6.7.1858, k. 1942 Tampereella. Maria muutti Tampereelle, jossa työskenteli Finlaysonin tehtaalla. Hän avioitui 1884 Frans Nikolai Nybergin kanssa, joka oli kattohuopatehtaalla töissä. Heillä oli lapset Aina Maria, s. 1881 Tampereella, k. 1907 Tampereella, Väinö Nikolai, s. 1882 Tampereella, k. 1888 Tampereella, Frans Aksel (Lahti), s. 1884 Tampereella, k. 1933 Tampereella, Elsa Helena, s. 1887 Tampereella, k. 1965 Turussa, Arttur Hjalmar, s.1889 Tampereella, k. 1967 Tampereella, Tuovi Ester, s. 1893 Tampereella, k. 1896 Tampereella, Eino Nikolai, s. 1896 Tampereella, k. 1959 Helsingissä ja Aili Ester, s. 1899 Tampereella.
Frans Aksel avioitui Tyyne Maria Lahden (s. 1882 Orivedellä, k. 1934 Tampereella) kanssa. Elsan puoliso oli August Vilhelm Koivio (aiemmin Björkbom, s. 1877, k. 1958 Turussa). Arttur avioitui 1913 Aino Elisabet Aallon (s. 1890 Lempäälässä, k. 1930 Helsingissä) kanssa. Einon puoliso oli Hulda Maria Mäensivu (s. 1893 Ikaalisissa, k. 1940 Helsingissä). Aili avioitui 1924 Johan Oskar Järvisen (s. 1896, k. 1951 Tampereella) kanssa.
Matilda Josefiina, s. 26.12.1860, k. 4.8.1861
Karl Viktor, s. 20.7.1863, k. 27.2.1868.
Markus Malakias Markuksenpojan lapsista Wilhelmina Eufrosyne (s. 14.12.1847, k. 19.1.1927) asui torpassa aviopuolisonsa Joel Iisakinpojan (s. 10.7.1839, k. 16.5.1914) kanssa. Tämä oli syntynyt Arosen (joskus myös nimellä Saksa) torpassa. Torppa kuului Kalkunmäen Helalan talolle, mutta sijaitsi Kintuksen kulmalla. Joelin isä Iisakki Iisakinpoika oli lähtöisin Mouhijärveltä, räätäli Iisakki Frimodigin ja Riitta Heikintytär Vasaran poika. Joelin äiti Maija Stiina Antintytär oli Arosen torppari Antti Juhonpojan ja Vappu Erkintyttären tytär. Antti Juhonpoika oli lähtöisin Suoniemeltä ja Vappu Erkintytär Tottijärven Pajukannasta. Siina ja Joel avioituivat 1872.
Torpparin aseman suojattomuutta kuvaa se, että Joel Iisakinpojan oikeudessa esittämän lausuman mukaan Mikkolan silloinen isäntä pakotti hänet luopumaan osasta torppaan kuuluneita maita luvaten samalla helpottaa torpan väen tekemää taksvärkkiä. Aiemmin mainitut Markus Malakias Ristimäen vaikeudet oikeuslaitoksen kanssa varmasti myös köyhdyttivät torppaa. Ristimäen asema muuttui niin, että 1920-luvulla Joelin kuolinpesän ja lesken yrittäessä lunastaa maita omakseen vuokralautakunta katsoi sen olevan mäkitupa. Näin lunastettavia maita oli hyvin vähän. Tytär Tyyne ja hänen miehensä Eero Ihantola myivätkin Ristimäen muuttaen Salomäkeen vuonna 1924. Jo vuoden 1910 maanviljelystiedustelun mukaan Ristimäen viljelysala oli kutistunut yhteen hehtaariin. Lehmiäkin oli vain yksi. Joel ja Siina olivat tuolloin jo iäkkäitä eikä tyttärien perheistä yksikään varsinaisesti asettunut torppaan, vaikka muutamat heistä avioliittonsa alkuvuosina siellä asuivatkin.
Eufrosyne (Siina) Ristimäki
Lapset:
Ida Josefiina , s. 19.11.1873, k. 13.4.1924 Kyröskosken tehtaalla tapahtuneessa räjähdyksessä. Hänen ensimmäinen puolisonsa oli 1895 lähtien Werner Nikolai Lehtinen, s. 1871 Kiikoisissa, k. 1896. Toinen puoliso oli 1901 lähtien työmies Iivar Anselmi Pertta, s. 1874 Järvenkylän Perttan torpassa, k. 1920 myös tehtaalla tapahtuneen onnettomuuden jälkeen. Ida ja Iivar asuivat Kyröskoskella ja olivat Kyron tehtaalla töissä. Heillä oli lapset Lempi Johanna Lehtinen (puoliso Jussi Lehtonen, 1887 - 1957), s. 1896, k. 1950 Tampereella, Yrjö Anselmi, s. 1901, Kalle Viktor, s. 1903, k. 1904, Lauri Eerikki, s. 1905, k. 1913, Hilda Pauliina ( sukunimenä Purasma), s. 1909, k. 1956 Tampereella, Olga Heleena (puoliso Aati Rehnfors, 1910 - 1998), s. 1912, k. 1994 Tampereella ja Eeva Josefiina ( puoliso Unto Myllymäki, 1916 -2006), s. 1914, k. 1997 Tampereella. Yrjö Pertta ("Jumbo") oli tunnettu persoona ja monien kaskujen lähde Kyröskoskella. Hän siirtyi ehkä Venäjälle 1930-luvulla. Tyttäret perheineen asuivat Tampereella.
Hanna Lehtonen
Hilda Purasma
Maria Aleksiina, s. 11.7.1876, k. 1934 Pohjois-Pirkkalassa. Hänen puolisonsa oli 1898 lähtien työmies Alfred Laine (s. 25.3.1872 Haukijärven Pakkasen muonarengin perheeseen, k. 1937 Pohjois-Pirkkalassa). Maria ja Alfred asuivat ensin Kyröskoskella, myöhemmin vuodesta 1916 Nokialla. Heillä oli lapset Sanni Maria (puoliso Väinö Helander) s. 1899, k. 1931 Pohjois-Pirkkalassa, Lyyli Johanna (puoliso Toivo Hurme, 1900 - 1962), s.1901, k. 1979 Nokialla, Tyyne Helmi Heelena, s. 1904, k. 1975 Nokialla, Tuovi Dagmar (puoliso Väinö Pastinen, 1912 - 1981) s. 1906, k. 1999 Nokialla, Meeri Vilhelmiina s. 1910, k. 1912 ja Aune Ester, s. 1914, k. 1918 Pirkkalassa (Nokialla). Kaikki lapset syntyivät Hämeenkyrössä.
Hilda Aliina, s. 1.10.1881, k. 1886
Anna Matilda, s. 25.9.1884. Annan puoliso oli 1911 lähtien työmies Emil Söderling, s. 24.12.1890 Noormarkussa, k. 1918 Sääksmäellä. Emil Söderlingin vanhemmat muuttivat Hämeenkyrön Haukijärvelle 1890-luvulla. Avioiduttuaan Emil oli ensin Pakkasella töissä. Myöhemmin perhe muutti Sääksmäelle, jossa Emil Söderling kuoli 1918 vankileiriltä vapauduttuaan. Leskeksi jäätyään Anna palasi Hämeenkyröön, mistä siirtyi 20-luvulla lapsineen Nokialle, jossa oli kumitehtaalla töissä. Annalla ja Emilillä oli lapset Hilja (puoliso Esko Aho, 1909 - 1990), s. 1912, Rauha (puoliso Ilmari Rajala, 1915 - 1991), s. 1915 ja Eero, s. 1918, k. 1919.
Anna Söderling tyttärineen, oikeanpuoleinen on tuntematon
Tyyne Vilhelmiina, s. 22.12.1885, k. 31.10.1966. Tyynen puoliso oli 1916 lähtien pientilallinen Eero Ihantola, s. 3.11.1892, k. 1980. He asuivat Salomäessä Herttualan ja Haukijärven rajalla. Heillä oli lapset Hilja Marjatta (puolisot Pauli Toivo, 1909 - 1943, Pentti Ruotsalainen, Niilo Rantanen, 1919 - 2003), s.1917, k. 2004, Eero (puoliso Toini Mettälä, 1930 - 2013 ), s.1920, k. 2008, Olavi, s.1922, k. 1922, Eino (puoliso Lea Pettersson, 1926 - 2001), s.1924, k. 2017 ja Eeva, s.1926.
Sisarukset Tyyne ja Hilda Ristimäki
Hilda Katariina, s. 30.12.1889, k. 1980. Hildan puoliso oli 1916 lähtien Artturi Mäkelä, s. 20.4.1891, k. 1967. He asuivat Herttualan Mäkelässä, josta Artturi oli kotoisin. Heillä oli tyttäret Laura (puoliso Heikki Koskinen, 1915 - 1998), s.1917, k. 2008 ja Salli (puoliso Martti Haapala, 1919 - 1973), s. 1921, k. 1992.
Maria Aleksiina, Tyyne, Anna ja Hilda
Lähteet:
Hämeenkyrön seurakunnan rippi- ja historiakirjat 1674 – 1911. Merkintä /rk tarkoittaa tiedon (esim. syntymäajan) olevan peräisin rippikirjasta.
Kiikoisten seurakunnan rippi- ja historiakirjat 1870 – 1896
Tampereen tuomiokirkkoseurakunnan rippi- ja historiakirjat 1900 - 1920
Hämeenkyrön henkikirjat vuosilta 1905, 1910,1915 ja 1920
Hämeenkyrön, Maarian ja Nokian seurakuntien antamat virkatodistukset
Hilda Huurrekosken perukirja Tampereen kaupunginarkistossa
Nallinmaa-Luoto ym., Hämeenkyrön historia, osat I ja II
Kopiot oikeudenkäyntipöytäkirjoista liitteineen
Kyröskosken kansalaisopiston sukututkimuspiirin kyläjulkaisut
Maanviljelystiedustelu Suomessa syyskuulla vuonna 1910
Lähisukulaisten muistitiedot
Page updated
Google Sites
Report abuse