5. Koivistosta Hiirikalliolle

Tämä tarina alkaa Koiviston torpasta, joka kuului Hämeenkyrön Heinijärven Alaraukolan talolle. Itse asiassa torppa sijaitsi Haukijärvellä Viidanojankulmalla, lähellä Mouhijärven rajaa. Ensimmäinen torppari oli Elias Juhonpoika (s.1799/rk, k. 6.4.1862 lavantautiin). Eliaksen alkuperää näyttäisi olevan vaikea selvittää. Hän oli rippikirjan mukaan syntynyt Pirkkalassa, jossa vuonna 1799 syntyikin Elias Juhonpoika Syvänojan torppaan. Tämän myöhemmät elämänvaiheet osoittavat, ettei hän ole Koiviston Elias. Saattaakin olla, että Eliaksen syntymäaika tai –paikka on kirjattu rippikirjoihin väärin. Ensimmäisen kerran Elias Juhonpoika on tunnistettavissa rippikirjoista noin vuonna 1826 Lavajärven Kopalaisella renkinä. Lavajärvellä ollessaan hän myös avioitui 24.5.1827 Eeva Kaisa Yrjöntyttären kanssa.

Eeva Kaisa (esipolvia) oli rippikirjan mukaan syntynyt vuonna 1804 Hämeenkyrössä. Hän oli todennäköisesti reserviläinen Yrjö Jäckin tytär. Tämä oli reserviläisenä Viljakkalassa ja naimisissa Maria Yrjöntyttären (s. 1770) kanssa, joka oli lähtöisin Karhen Nokalasta. Sinne hän palasi jäätyään leskeksi 1809, ja sieltä Eeva Kaisa lähti elantoaan ansaitsemaan ensin Ylöjärven Liivalammille, myöhemmin Lavajärven Kopalaiselle. Sotilaat ja reserviläiset ovat hankalia jäljittää, koska heille annettiin sukunimi, eikä isännimeä tämän jälkeen välttämättä käytetty. Muutenkin kirkollisissa lähteissä on Hämeenkyrössä jonkun verran aukkoja 1800-luvun alussa.

Elias ja Eeva Kaisa asuivat avioitumisensa jälkeen ainakin Lavajärvellä, Turkkilassa, Herttualassa ja Heinijärvellä. Elias oli ensin renkinä, ryhtyi sitten itselliseksi ja lopulta vuoden 1844 paikkeilla torppariksi Koivistolle. Eeva Kaisa kuoli 23.6.1867.

Lapset:

Eeva Kaisa, s. 7.9.1827, k. pienenä, hautausmerkintää ei löydy

Adam Simson, s. 8.3.1830. Adamin puoliso oli Anna Kristiina Aatamintytär Leppälammi (s. 1826 Ikaalisissa, k. 1882). He elivät ensin Koivistossa, sitten Kukkolan (Kukonniemen) torpassa ja vuoden 1870 jälkeen torpparina Koivistossa. Adam jäi leskeksi ja vuonna 1884 hänet kuulutettiin Laviassa toiseen avioliittoon, mutta hän ei enää kuitenkaan avioitunut. Hän asui yksin Hämeenkyrössä, rippikirjoissa hänet mainitaan entiseksi torppariksi. Adamilla ja Annalla oli lapset Aatami (s. 1857), Eenok (s. 1859) ja Taavetti (s. 1866, k.1867). Adamilla oli kuulutetun morsiamensa Justiina Aapontyttären kanssa poika Kaarlo Lauri (s. 1885 Laviassa). Lapsista Aatami ja Eenok muuttivat Mouhijärvelle, jossa elivät perheineen Mustianojalla Saarenmaan torpassa. Eenok käytti sukunimeä Wilen. Aatami oli torppari, Eenok työmies. Aatami perheineen muutti myöhemmin Tupurlan Mikkolaan, Eenok perheineen Pirkkalaan.

Anna Justiina, s. 15.6.1834

Taavetti, s. 16.10.1838, k. 1867. Taavetti eli itsellisenä Koivistossa.

Eeva Kaisa, s. 20.9.1841. Hän oli palveluksessa Pakkasella. Hän avioitui Taavetti Vilho Taavetinpojan (s. 1835, k. 1899) kanssa. Heillä oli lapset Matilda Sofia (s. 1866, k. 1884), Maria Efrosyne (s. 1869, k. 1947), Elina Vilhelmiina (s. 1872, k. 1934), Taavetti Vilhelm (s. 1875, k. 1901), Matti Ivar (s. 1877, k. 1929), Otto Jaakko (s. 1879, k. 1891, hukkui koskeen) ja Paavo Oskar (s. 1884). Perhe muutti myöhemmin Kyröskoskelle, jossa sukunimeksi tuli Mäkinen. Taavetti oli tehtaalla töissä. Lapsista Maria Efrosyne avioitui Taavetti Helttusen kanssa ja heidän jälkeläisiään on asunut Kyröskoskella viime aikoihin saakka. Matti Ivar toimi tehtaan postinkuljettajana.

Eenokki, s. 14.7.1844. Eenokin puoliso oli Vilhelmiina Juhontytär, s. 4.2.1851. He elivät itsellisinä Kyröspohjan Kievarillla. Heillä oli lapset Taavetti (s. 1871, k. 1873), Iida Maria (s. 1874, k. 1884), Hilja (s. ja k. 1876), Matilda (s. 1877), Hilja (s. 1880, k. 1898), Eenok Elias (s.1883, k. 1884), Taavetti (s. 1885), Kaarle Viktor (s. 1888) ja Martti (s. 1894, k. 1898). Matilda käytti sukunimeä Mäki. Taavetti avioitui Amanda Kaarlentyttären (s. 1873) kanssa. Perhe käytti sukunimeä Kalliolepo. Kaarle käytti sukunimeä Mäkinen.

Suvun seuraava edustaja oli Anna Justiina Eliaksentytär (s. 15.6.1834, k. 21.10.1909). Hän syntyi Eliaksen ollessa renkinä Maatialassa. Jo ennen rippikouluikää Anna Justiina lähti palvelukseen Metsäruusille. Ripille päästyään hän siirtyi piiaksi Mouhijärven Rienilän Pyylle, jossa ollessaan avioitui 13.4.1852 Kaappo Fredrik Matinpojan (s. 9.8.1827 Mouhijärvellä, k. 19.1.1895 Hämeenkyrössä, esipolvia) kanssa.. Tämä oli lähtöisin Ryömälän Vähä-Nyppelin talosta, mutta oli avioituessaan renkinä Alavalkamassa. Anna Justiina ja Kaappo muuttivat seuraavana vuonna Koiviston torppaan, jossa olivat torppareina 1860-luvulla. Myöhemmin he muuttivat itsellisiksi Potilan Mustasillalle, joka sijaitsee Haukijärvellä.

Lapset:

Kaarle Vihtori, s. 9.1.1853 Mouhijärvellä, k. 1926. Kaarle muutti Ylöjärvelle, jossa avioitui Matilda Juhontyttären (s. 3.8.1847 Karkussa, k. 1926) kanssa. He asuivat myöhemmin Kauniston torpassa Parilassa vanhan Häijääntien varressa. Heillä oli lapset Kalle Vihtori (s. 1878 Ylöjärvellä, k. 1905 Mouhijärvellä), Jaakko Jalmari (s. 1883), Juho Eemil (s. 1887, k. 1945 Tampereella), Aina Matilda (s. 1889) ja Lauri Wilhelm (s. 1892, k. 1941 Tampereella). Juho avioitui 1907 Maria Josefiina Albertintytär Mikkolan (s. 1879) kanssa. Tämä oli hänen pikkuserkkunsa Tupurlan Mikkolasta. He asuivat Haukijärvellä vielä 1924, mutta lienevät niihin aikoihin muuttaneet muualle. Perhe asui myöhemmin Tampereella. Ainan puoliso oli Vihtori Nylund. Perhe asui Parilassa. Lauri Kaunisto vaimonsa Sigridin (os. Jalonen, s. 1897) ja yhden lapsensa kanssa muutti pois Haukijärveltä 1920-luvun alussa. Perhe asui myöhemmin Tampereella.

Hilma Karoliina, s. 24.1.1856. Hän avioitui 1880 Taavetti Vihtori Efraiminpojan kanssa. He muuttivat Mouhijärvelle, josta palasivat Hämeenkyröön Antilan torppaan, joka kuului Parilan Äärilän talolle ja sijaitsi lähellä Uus-Pukarantietä. Heillä oli lapset Iida Karoliina (s. 1876, k. 1879), Taavetti Vihtori (s. 1880, k. 1962), Juho Iivari (s. 1882 Mouhijärvellä), Kaarle Eemil (s. 1884, k. 1946), Vilhelm Fredrik (s. 1887, k. 1918 Hämeenlinnan vankileirillä), Martti Eevert (s. 1889, k. 1893), Väinö Anshelm (s. 1891, k. 1960), Anni Maria (s. 1893, k. 1962 Tampereella), Matilda Karoliina (s. 1896, k. 1926 Tampereella), Lempi Eliina (s. 1898, 1972 Tampereella), Martti Edvard (s. 1900). Heistä Vihtori avioitui Suoma Palttalan (s.1881) kanssa ja asui perheineen Herttualassa. Juho Ivar avioitui 1905 Tottijärvellä Ida Härkälän (s. 1886 Tottijärvellä) kanssa. Kaarle Emil avioitui 1909 Fanny Aliina Villentytär Laineen (s. 1891, k. 1950) kanssa. Perhe asui itsellisenä Tuokkolassa. Vilhon puoliso oli Anna Sandell (s. 1893). Väinön (sukunimenä Eloranta) puoliso oli Katri Heino (s. 1898, k. 1973). Anni avioitui Jussi Mäkisen (s. 1892 Tampereella, k. 1967 Tampereella) kanssa. Lempi avioitui haukijärveläisen Toivo Mäkisen (s. 1902, k. 1939 sodassa) kanssa. Perhe asui Tampereella.

Eeva Justiina, s. 27.5.1858. Oli piikana Yliraukolassa, jossa tapasi puolisonsa Vilho Aaponpoika Favorinin, s. 16.3.1853. Tämä toimi suutarin ammatissa ja perhe asui itsellisenä ensin Kalkunmäen Suutarlassa ja sitten Heinijärven Hillulla. Vilho kuoli vuonna 1891 38-vuotiaana. Heillä oli lapset Aleksandra Josefiina (s. 1878, k. 1884), Wilhelm Johannes (s. 1881), Wendla Maria (s. 1884), Suoma Katriina (s. 1887, k. 1897) ja Anna Matilda (s. 1888). Anna Matildan puoliso oli Kalle Laine. Perhe asui Tupurlassa. Eeva Justiina avioitui 1897 Isak August Forstenin (s. 1834) kanssa. Tämä oli Häijään Rouhun entinen isäntä. Heille syntyi Edith 22.3.1898, Aina Sofia 17.1.1901 ja Martta Johanna 27.7.1903. Perhe asui Häijäässä myös sen jälkeen, kun Eeva Justiina oli jäänyt uudestaan leskeksi 1900-luvun alkuvuosina.

Taavetti, s. 1860, k. 1868

Matilda, s. 1863, k. 1868

Malakias, s. 1865, k. 1868

Matilda, s. 6.8.1868

Iivari, s. 1871, k. 1871

Taavetti, s. 1876, k. 1884.

Eeva, Hilma ja Matilda

Matilda Fredrikintytär (s. 6.8.1868, k. 29.11.1940) käytti isänsä toista etunimeä patronyymissään, kun muut sisarukset käyttivät Kaappoa. Vartuttuaan Matilda meni piiaksi Pakkaselle ja lienee toiminut siellä myös sisäkkönä. Pakkasella hän kohtasi aviopuolisonsa Samuel Viktor Petterssonin. Tämä oli syntynyt 15.8.1859 Messukylässä. Hänen äitinsä Maria Kustaava Heikintytär ja isänsä Pietari Juhonpoika olivat lähtöisin Orivedeltä, Suomaseman kylästä. Sukunimi Pettersson on siis isännimestä peräisin. Samuel oli töissä Finlaysonin tehtaalla 12-vuotiaasta lähtien. Vuonna 1886 hän muutti Hämeenkyröön, jossa avioitui Eeva Kaisa Jobintyttären (s. 10.1.1857, k. 4.8.1887) kanssa. Heille syntyi 30.7.1887 kaksoset Kaarle Viktor ja Anna Matilda, jotka kuitenkin kuolivat pian sen jälkeen, kun äiti Eeva Kaisa oli kuollut.

Matilda ja Samuel avioituivat 23.9.1888. He muuttivat pian Mouhijärven Häijääseen, jossa Samuel toimi renkinä. Vuonna 1898 he palasivat Haukijärvelle. Samuel tuli Pakkaselle muonarengiksi. Ilmeisesti siinä vaiheessa he hankkivat mökkinsä Hiirikalliolta. Vuonna 1919 päivätyllä kauppakirjalla he lunastivat mäkitupansa. Samuel toimi myöhempinä vuosinaan postinkuljettajana. Hän kuoli 15.1.1931. Petterin Tilta eleli sen jälkeen mökissään tyttärentyttärensä kanssa.

Lapset:

Viktor Samuel, s. 18.12.1889, k. 10.1.1890

Ida Maria, s. 4.9.1891 Mouhijärvellä, k. 20.11.1902

Niilo Johannes, s. 28.12.1893 Mouhijärvellä, k. 28.6.1909

Arthur Alfred, s. 2.8.1896, k. 1918 Hämeenlinnan vankileirillä

Taavetti Pietari, s. 30.6.1899, k. 30.6.1899

Martta Sofia, s. 11.9.1900, k. 1.2.1927 Tampereella

Anna Irene, s. 1.4.1904, k. 16.9.1912

Uuno Samuel, s. 8.7.1907, k. 7.2.1908

Lapsista vain Martta ja Artturi elivät aikuisikään. Artturi oli mukana kansalaissodassa punaisten puolella joutuen sodan lopussa Hämeenlinnan vankileirille. Hänet on leirin kirjanpidossa merkitty kadonneeksi, mutta todennäköisesti hän on kuollut leirin sekavissa oloissa tuntemattomana. On tietenkin pieni mahdollisuus, että hän olisi onnistunut pakenemaan leiriltä ja päätynyt Venäjälle.

Martta Sofia Pettersson (s. 11.9.1900, k. 1.2.1927 Tampereella) kasvoi aikuiseksi Haukijärvellä. Hän lienee ainakin jossakin määrin osallistunut työväenyhdistyksen toimintaan. Vuoden 1923 aikoihin hän siirtyi Tampereelle töihin. Hän työskenteli ainakin verkatehtaassa. Hän asui välillä myös Pispalan puolella. Viimeinen osoite oli Kasarmi 9, Rättäri. Tämä tarkoitti hätäapuasuntoa Kalevankankaan kasarmeissa. On vaikea sanoa, kuinka jatkuvaa Martan Tampereella asuminen oli, hän nimittäin muutti kirjansa Tampereelle vasta vuonna 1926 hieman ennen tyttären syntymää. Henkikirjoihin hänet merkittiin jatkuvasti vanhempien kanssa Haukijärvellä. Martalle syntyi tytär Lea Kyllikki 16.4.1926. Martan kuolinsyy ei ole tiedossa, tytär oli kuullut puhuttavan lentävästä keuhkotaudista. Lea avioitui Eino Ihantolan kanssa ja teki elämäntyönsä pientilan emäntänä Hämeenkyrön Herttualassa. Lea kuoli 27.2.2001.

Lea

Lähteet:

Hämeenkyrön, Mouhijärven, Messukylän, Pirkkalan, Ylöjärven, Viljakkalan ja Oriveden rippi- ja historiakirjat

Hämeenkyrön seurakunnan, Mouhijärven seurakunnan ja Tampereen seurakuntien keskusrekisterin antamat virkatodistukset

Henkikirjat vuosilta 1905, 1910, 1915, 1920 ja 1923 – 28

Tampereen poliisilaitoksen osoitekortit 1915 – 1937

Sotavankilaitoksen vuoden 1918 vankien kortisto (Kansallisarkisto)

Luettelo Hämeenlinnan vankileiristä tietymättömiin joutuneista vangeista, joita ei ole vielä tuomittu Valtiorikosoikeudessa (Kansallisarkisto)

Suomen sotasurmat 1914 – 1922-tietokanta Internetissä

Suomen Sukututkimusseuran HisKi-tietokanta Internetissä

Laurinsalo, Helena, Talot piipun juurella

Lea ja Eino Ihantolan muistitiedot