Embedded Files
Asumaniemen torppa sijaitsi Hämeenkyrön Mahnalassa, Okslammin alueella. Se kuitenkin kuului Jumesniemen Jaskaran talolle. Torppa on perustettu noin 1818. Se tunnettiin myös nimellä Matalus. Asumaniemen torpasta on säilynyt vuosilta 1821 ja 1864 kirjallisesti tehtyjä torpankontrahteja, joihin viitataan Hämeenkyrön historian II osassa. Ensimmäinen torppari oli Abraham Juhonpoika, s. 23.2.1791 Suoniemellä. Hänen vanhempansa olivat Juho Mikonpoika ja Liisa Heikintytär. He olivat todennäköisesti lähtöisin Mouhijärveltä, muuttivat sittemmin Suoniemen Saviniemen torppaan ja sieltä 1804 Hämeenkyröön Mahnalan Kotille vuokraviljelijöiksi. Sieltä Abraham muutti rengiksi Mouhijärvelle 1807 palaten Hämeenkyröön Jaskaralle rengiksi 1810. Hämeenkyröstä hän löysi puolisonsa Anna Leena Juhontyttären, joka oli rippikirjan mukaan syntynyt Pirkkalassa 1784. He asuivat ensin Mahnalan Miharin torpassa, jossa Anna Leena mahdollisesti asui jo ennen avioliittoaan. Miharissa syntyi Abrahamin ja Anna Leenan esikoinen Anna Kaisa, joka kuitenkin kuoli pienenä. Abraham taisi pitää alkoholipitoisista juomista, koska rippikirjan mukaan häntä on rangaistu juopottelusta. Rangaistus ei tarkemmin selviä kirjoista. Anna Leena kuoli 1851 ja Abraham 1853.
Lapset:
Anna Kaisa, s. 27.1.1814, k. 21.7.1815
Juho Efraim, s. 1817. Hän muutti Viljakkalaan 1845, jossa lienee ehtinyt perustaa perheen ennen 1853 tapahtunutta kuolemaansa. Hänet on merkitty 10.8.1853 syntyneen Hiskiaksen isäksi. Pojan äiti oli Karoliina Kustaava Juhontytär. Vihkimerkintää heille ei ole löytynyt.
Ester Serafia, s. 5.2.1823
Seuraava torppari oli Abrahamin vävy, Kustaa Vilhelm Packalen (s. 12.8.1813 Suoniemellä, esipolvia). Hänen isänsä Isak Pietarinpoika Packalen toimi Suoniemellä nahkurina. Rippikirjojen mukaan Isak oli syntynyt 14.3.1783 Tyrväällä, jonka kastettujen luetteloissa ei kuitenkaan ole sopivaa Iisakkia. Kustaan äiti oli Hedvig Vikberg, s. 12.7.1785 Sauvossa sotilas Mikko Vikbergin ja Riitta Juhontyttären lapsena. Packalenit muutivat vuonna 1827 Mouhijärven Tupurlan Tiaiselle vuokraviljelijöiksi. Myöhemmin Kustaan vanhemmat elivät itsellisinä Häijäässä. Ester Serafia ja Kustaa vihittiin 2.10.1842 Tiaisella, komeasti juhla-asuisina. Nuoripari muutti Asumaniemeen 1842. Kustaa kuoli 11.4.1868, hänen kuolinsyynsä on tuntematon. Ester Serafia avioitui vielä 1870-luvulla Taavetti Yrjönpoika Enqvistin (Jokelan) kanssa. Hän kuoli 1901.
Lapset:
Karl Fredrik, s. 31.8.1843, k. 1924. Hänen puolisonsa oli 1871 lähtien Kustaava Tefaniuksentytär, s. 11.7.1849 Karkussa, k. 1923. Lapsia heillä oli Eliina Pauliina, s. 1871, k. 1917, Ida Vilhelmiina, s. 1874, k. 1947, Kaarle Vihtori, s. 1877, k. 1959, Emma Juliaana, s. 1882, k. 1884, Emma Josefiina, s. 1885, k. 1887 ja Vilhelm Jalmar, s. 1892, k. 1918. Perhe asui Mataluksen (Asumaniemen) torpassa, josta joutui muuttamaan 1891 Jaskaran isännän otettua torpan itselleen. He siirtyivät tällöin Sasiin Vilppolaan, joka oli Uudentalon torppa ja itsenäistyi 1924.
Eliina Pauliinalla oli 1897 syntynyt tytär Anna Pauliina ja 1901 syntynyt poika Henrik Johannes, joka kuoli muutaman kuukauden ikäisenä. Vuonna 1902 Eliina avioitui Juho Isakinpoika Lehtosen (s. 1867) kanssa. Heille syntyivät lapset Iida Katariina 1902, Elli Josefiina 1907, Alli Sylvia 1909 ja Juho Ilmari 1914.
Ida Vilhelmiina avioitui 1905 Juho Viktor Juhonpoika Rajalan kanssa. Tämä oli Sarkkilasta. Heillä oli1906 syntyneet kaksoset Kerttu Vilhelmiina ja Väinö Johannes sekä 1910 syntynyt Anna Lydia. Myöhemmin perhe asui Palon kylän Ojaniemessä.
Kaarle Vihtorista tuli Vilppolan isäntä. Hänen puoliso oli Aliina (Leinikkala, s. 1884, kuulutettu 1905, k. 1968). Heillä oli lapset Eino, s. 1907, k. 1927, Alma, s. 1908, k. 1988 ja Viljo, s. 1912, k. 2006. Viljo jatkoi talonpitoa puolisonsa Anna-Liisan (s. 1919, k. 2004) kanssa. Sekä Kaarle että Viljo osallistuivat yhteisten asioiden hoitoon. Molempien harrastuksiin kuului myös musiikki.
Kustaa Hiskias, s. 21.3.1845, k. 31.3.1884. Hänen puolisonsa oli 1870 lähtien Sofia Kallentytär, s. 14.5.1847 Jämijärvellä, k. 1932. Lapsia heillä oli Kustaa Vilhelm, s. 1872, k. 1903, Eliina Josefiina, s. 1875, k. 1878 ja Eliina Josefiina, s. 1880, k. 1963. Perhe asui Suoniemen torpassa (mäkituvassa), joka kuului Mahnalan Myllymäen taloon. Sofia Kallentytär oli Kustaan kuoleman jälkeen vielä kahdesti aviossa. Ensin hän avioitui Matti Tobias Matinpojan kanssa 1887 ja tämän kuoltua Maurits Hellmanin kanssa 1896.
Kustaa Vilhelm avioitui 1898 Hilma Taavetintytär Keskisen (s. 1874, k. 1933) kanssa. Heillä oli lapset Vilho Edvard, s. 1899, k. 1963 Tampereella ja Elina Dagmar, s. 1901, k. 1913.
Eliina Josefiina avioitui 1905 räätäli Juho Oskari Kallenpoika Järvisen (s. 1876, k. 1931) kanssa ja perhe asui Mäkipään torpassa Jumesniemessä. Heillä oli lapset Juho Eino, s. 1905, Kalle Oskar, s. 1905, k. 1911, Viljam Emil, s. 1906, k. 1908, Aili Josefiina (Mäkinen), s. 1909, k. 1985 ja Alli Josefiina, s. 1909, k. 1917.
Eufrosyne Wilhelmiina, s. 12.11.1846, k. 19.3.1915. Hänen puolisonsa oli 1866 lähtien Juho Kustaa Kustaanpoika, s. 10.9.1835 Messukylässä, k. 1917. Heillä oli lapset Kustaa Hermanni, s. 1867 Pirkkalassa, k. 1933 Tampereella, Kalle Emil (Joenmaa), s. 1870 Pirkkalassa, k. 1944, Elina Pauliina, s. 1872 Pirkkalassa, k. 1872, Viktor Alfred, s. 1873 Pirkkalassa, k. 1907 Mouhijärvellä, Emma Maria, s. 1876 Pirkkalassa, k. 1887 Pirkkalassa, Frans Hjalmar, s. 1879 Pirkkalassa, Ida Eufrosyne, s.1882 Pirkkalassa, Selma, s. 1884 Pirkkalassa, Aleksi Iivari, s. 1888 Pirkkalassa, k. 1889 Pirkkalassa ja Aleksis Edvard, s. 1890 Pirkkalassa, k. 1892. Perhe asui ensin Pirkkalassa (Nokialla) Järvensivun torpassa, mistä muutti vuonna 1891 Hämeenkyröön, ensin Tuokkolan Kaipion torppaan, sitten Kuustenlatvalle Tokoisten Rossan Joenmaan torppaan.
Kustaa Hermanni käytti sukunimeä Järvinen, hän muutti Ylöjärvelle ja sieltä edelleen Tampereelle. Hänen puolisonsa oli Vilhelmiina ja heillä oli neljä poikaa.
Joenmaan seuraava isäntä oli Kalle Emil, jolla puolisonsa Fannyn (Lahdenperä, s. 1875, k.1957) kanssa oli lapset Sylvi Matilda (puoliso Oskari Heinälammi), s. 1902, Tyyne Maria (puoliso Kaarlo Lindgren), s. 1904, Kalle Matias (puoliso Alli Lehtinen), s. 1907, k. 1988, Elsa Ester (puoliso Onni Saha), s. 1909, k. 2001, Helmi Heleena s. 1914, k. 1920 ja Lauri, s.1916, k. 1988. Lauri jatkoi tilanpitoa puolisonsa Annikin (Tuominen, s. 1922, k. 2007) kanssa.
Viktor Alfred avioitui Mouhijärvelle, sukunimenä oli tuolloin Salonen. Frans Hjalmar sukunimellä Virtanen muutti Tampereelle ja edelleen Amerikkaan. Ida Eufrosyne muutti myös Tampereelle, samoin Selma 1905. Selma avioitui Kalle Tuomisen kanssa.
Vilho Adrian, 16.9.1850, k. 1907. Hänen puolisonsa oli 1874 lähtien Karoliina Tektolin, s. 5.5.1848 Ylöjärvellä, k. 1924. Heillä oli lapset Vihtori Vilhelmi, s. 1875, k. 1921, Karoliina Vilhelmiina, s. 1876, Fanny Aliina, s. 1878, Kaarle Kustaa, s. 1881, k. 1924, Emma Juliaana, s. 1884, k. 1890 ja Lauri Engelbert, s. 1892, k. 1892. Perhe asui Perkoon torpassa tai mäkituvassa, joka kuului Sarkkilan Vähä-Antilalle. Myöhemmin sukunimi muuttui Perkiöksi.
Vihtori avioitui Hiljan (s. 1886, k. 1919) kanssa ja heillä oli lapset Katri, s. 1911, Kalle, s. 1913, k. 1940, Eino, s. 1915, k. 2009, Saima, s. 1917 ja Hilja, s. 1919, k. 1919. Katri avioitui Martti Helinin kanssa, Eino avioitui Aili Salomaan kanssa ja Saima avioitui Lauri Rantasen kanssa.
Karoliina avioitui 1896 Kaarle Lehtisen (s. 1870 Pirkkalassa) kanssa. Heillä oli lapset Kaarle, s. 1896 Pirkkalassa, Arvid, s. 1898 Tampereella ja Ida, s. 1899 Pirkkalassa. Fanny Aliina muutti 1900-luvun alussa Amerikkaan, todennäköisesti New Yorkiin.
Matilda Josefiina, s. 3.4.1854, Salmensivun ja Ihantolan torpissa.
Eliina Karoliina, s.17.5.1856, k.1935. Hänen puolisonsa oli 1884 lähtien Juho Vihtori Juhonpoika, s. 1.1.1856, k. 1935. Lapsia heillä oli Aliina Maria, s. 1885, k. 1970, Juho Eligius, s. 1893, k. 1969, Vendla Katariina, s. 1897, k. 1908 ja Martti Viktor, s. 1899, k. 1927. Perhe asui Vuorenmaan torpassa Mahnalassa.
Lapsista Aliina avioitui Rättärille. Hänen puolisonsa oli 1903 lähtien Kalle Heikinpoika Rättäri, s. 1884, k. 1960. Heillä oli lapset Kalle William, s. 1904, k. 1941 sodassa, Lyyli Aliina, s. 1905, k. 1957, Salli Kaarina, s. 1907, Otto Alfred, s. 1908, k. 1908, Eino Heikki, s. 1910, k. 1968, Eero, Arvo, Helmi ja Elo Matias, s. 1928, k. 1997.
Juho Eligius perheineen asui Vuorenmaassa. Hänen puolisonsa oli Aune (os. Rauhala, s. 1891, k. 1979). Heillä oli viisi poikaa ja viisi tytärtä.
Eliina ja Juho Vuorenmaa
Herman Vihtori, s. 19.9.1859, k. 1912 Pirkkalassa. Hän muutti Pirkkalaan, jossa avioitui ensin 1880 Hilma Fredriikka Erkintyttären (s. 1849 Karkussa, k. 1893 Pirkkalassa) kanssa, sitten 1899 Matilda Vilhelmiina Juhantytär Laajamäen (s. 1878 Karkussa) kanssa. Jälkimmäisestä avioliitosta syntyivät lapset Kaarle Hermanni 24.11.1900 Pirkkalassa, k. 1940 sodassa, Fanny Matilda (Mustalahti) s. 1903 Pirkkalassa, Eva Matilda, s. 1906 Pirkkalassa, k. 1938 Tampereella, Arvo Antero, s. 1908 Pirkkalassa, k. 1967 Tampereella ja Aili Esteri (Lampinen) s. 1911 Pirkkalassa, k. 1943 Tampereella. Perhe käytti sukunimeä Lehtonen.
Juho Efraim, s. 14.9.1861, k. 30.12.1861.
Eeva Serafiina, s. 6.3.1863, k. 21.1.1865.
Matilda Josefiina Kustaantytär (s. 3.4.1854, k. 26.6.1945) solmi 1876 avioliiton Vihtori Anselmi Kallenpojan kanssa 27.2.1876. Tämä oli syntynyt 15.3.1855 Suoniemellä ja kuoli 26.8.1930. Hänen vanhempansa olivat Karl Fredrik Kallenpoika (s. 30.11.1803 Ulvilassa, k. 2.1.1864 Suoniemellä) ja Leena Stiina Matintytär (s. 15.2.1810 Tottijärvellä, k. 24.2.1882 Suoniemellä). Kallen äiti oli Anna Matintytär, s. 22.4.1776 Tyrvännöllä. Leena Stiinan vanhemmat olivat reserviläinen Matti Heikinpoika Vass ja Maria Matintytär. Matilda Josefiina ja Vihtori olivat ensin palveluksessa Jumesniemen Kärjellä, muuttivat sen jälkeen torppareiksi Kärjen Salmensivun torppaan 1880-luvun alussa ja sieltä 1893 tai 1894 Ihantolan torppaan, joka sijaitsi Herttualan ja Haukijärven rajalla, mutta kuului Kalkunmäen Tiipiälle (Purtulle). Ihantolan torppa oli pinta-alaltaan melko iso, vuoden 1910 maanviljelystiedustelun mukaan siihen kuului 12,6 hehtaaria viljeltyä maata. Torpassa oli kaksi hevosta ja viisi lehmää, lisäksi varsa, nuorta karjaa, lampaita, porsas ja kanoja. Edellisvuonna oli tuotettu 120 kg voita ja 20 kg juustoa. Vihtori ja Josefiina eivät 1910-luvulla uskaltaneet tehdä velkaa ja ostaa sen aluetta kokonaisuudessaan itselleen, olivathan he jo kuusissakymmenissä. He lunastivat tien toisella puolella sekä Lahoonsuolla sijainneet torpan maat ja hieman metsää. Purtun isäntä myi tilan vapaaehtoisella kaupalla. Tilaa kutsuttiin Salomäeksi.
Salomäki 1950-luvulla
Sekä Vihtorin että Josefiinan kerrotaan olleen työteliäitä ihmisiä. Vihtori teki metsätöitä paitahihasillaan talvipakkasella. Ehkä tämä kostautui myöhemmin pahan reumatismin muodossa. Vanhemmalla iällä Vihtoria kiusasi myös astma, hänen elämänsä päättyikin astmakohtaukseen. Muistitieto 1920-luvulta kertoo Josefiinan niittäneen väärävartisella viikatteella niittyheinää, mikä ei yleensä kuulunut naisten töihin. Oman talon pystyyn saaminen Salomäkeen oli Josefiinalle niin tärkeää, että kiire näkyi rakentamisen laadussa. Vaikka Josefiinan sanottiin olleen vapaamielinen alkoholin suhteen, muoti-ilmiöihin hän suhtautui tiukasti. Tytär Fanny muisti vielä 1960-luvulla, miten äiti pakotti heidät tyttäret purkamaan mustat sukat, joihin he olivat salaa keränneet villat ja valmistaneet langat. Sukkia he olivat kutoneet paimenessa ollessaan. Harmaat saivat kelvata, sanoi muoti mitä hyvänsä. Josefiinan kerrotaan olleen tyytyväinen paitsi omiin lapsiinsa, myös kolmeen Kalle-vävyynsä. Miniät eivät aina kiitosta saaneet osaksensa. Josefiina oli vielä viimeisenä elinvuotenaan hyväkuntoinen liikkuen jalan pitkiäkin matkoja. Putoaminen lankulta Kumpulan rakenteilla olleessa talossa koitui hänen turmakseen, hän ei enää toipunut lonkkamurtumasta.
Vihtorin ja Josefiinan puumerkit
Kuvassa Vihtori ja Josefiina vasemmalla, sitten Väinö ja Aina Salomäki, Fanny ja Kalle Haukipää, oikealla Tyyne ja Eero
Lapset:
Vihtori Markus (Ihantola), s. 25.4.1876, k. 12.6.1951 Tampereella. Hänen puolisonsa oli 17.10.1897 lähtien Aliina Josefiina Vihtorintytär (s. 17.6.1877, k. 26.5.1948 Tampereella) Haapaniemen torpasta. Perhe muutti vuoden 1902 lopussa Messukylään ja sieltä edelleen Tampereelle ja Pispalaan, jonne he rakensivat talon. Matilda Josefiinan kerrotaan ylpeänä maininneen pojallaan olleen 30 tulisijan talo. Vihtori oli töissä Tampereen poliisilaitoksella tehtävänään ainakin hevosten hoito. Aliina piti talossa leipomoa ja kahvilaa. Vihtorilla ja Aliinalla oli lapset Helga Maria s. ja k. 1898, Lauri Viktor, s. 1899, k. 1903 Messukylässä, Katri Aliina (puoliso Frans Pauhu), s. 1902, k. 1993 Tampereella, Aina Dagmar, s. 1903 Messukylässä, k. 1904 Messukylässä, Lauri Nikolai (puoliso Aino Enbom), s. 1904 Messukylässä, k. 1964 Tampereella, Aune Rakel (puoliso Armas Kivelä), s. 1906 Messukylässä, k. 1987 Tampereella, Väinö Paavali (puoliso Aino Heikkilä), s. 1908 Messukylässä, k. 1973 Tampereella, Etel Johannes (puoliso Taimi Kauppinen), s. 1909 Messukylässä, k. 1997 Tampereella, Fanni (puoliso Bruno Silekoski), s. 1910 Messukylässä, k. 2003 Tampereella, Helga Helena, s. 1912 Messukylässä, k. 1914 Pirkkalassa, Hertta Alisa, s.1914 Pirkkalassa, k. 1919 Tampereella, Vappu Johanna (puoliso Sakari Salakka), s. 1917 Tampereella, k. 2009 Tampereella, Mirja Mainio (Virtanen), s. 1919 Tampereella, k. 2013 Tampereella. Hannes toimi poliisina ja Fanni opettajana.
Fanny Maria, s. 2.8.1878, k.15.6.1966. Hänen puolisonsa oli 27.5.1903 lähtien Kaarle Viktor Haukipää (Mäkelä), s. 23.12.1873 Mouhijärvellä, k. 14.2.1966. Kaarle Viktor vietti lapsuutensa Mäkelän torpassa Haukijärvellä, torppa tosin kuului Heinijärven Hillulle. Fanny ja Kalle asuivat Viidanojankulmalla Haukipään torpassa (myöhemmin Talonpoika), mutta ostivat 1916 Peltolan tilan, joka oli ollut osa Tiipiää. Peltolan nykyiset rakennukset on rakennettu 1930-luvulla. Heillä oli lapset Johanna Maria (puoliso Erkki Kanerva), s. 1904, k. 1989, Katri Matilda (puoliso Eino Laaksonen), s. 1905, k. 1991, Sulo Vihtori (puoliso Elma Yli-Raukola), s. 1908, kaatunut sodassa 1941 , Toini Hellin, s. 1910, k. 1928, Elli Martta, s. 1912, k. 1999 ja Viljo Eemil, s. 1914, k. 2001. Kalle Haukipää toimi useissa kunnallisissa luottamustoimissa sekä lautamiehenä. Haukipään pariskunta ehti viettää timanttihäitään. Juhlahaastattelussa Hämeenkyrön Sanomissa he muistelivat, että heidät vihittiin Ihantolassa kauniina kevätpäivänä. Häitä vietettiin kaksi päivää, väki söi, joi sahtia ja tanssi viulupelimannin säestyksellä.
Fannyn ja Kallen lapset Hanna, Kaisa ja Sulo asettuivat perheineen asumaan Peltolasta erotetuille tiloille kotinsa lähelle. Elli ja Viljo asuivat Peltolassa, Viljo teki suutarintöitä, Elli ompelutöitä. Hannan puoliso Erkki Kanerva toimi monet vuodet lautamiehenä. Kaisan puoliso Eino Laaksonen osallistui pienviljelijäyhdistyksen ja Haukijärven työväenyhdistyksen toimintaan. Peltolan isännäksi tuli Kaisan poika Risto Haukipää.
Fanny ja Kalle Haukipää perheineen
Timanttihääpari
Tilda Josefiina, s. 8.7.1881, k. 25.3.1923. Tilda muutti Pirkkalan, jossa avioitui 26.12.1903 Jaakko Erik Malmin (s. 24.1.1884) kanssa. Heillä oli lapset Erik Nikolai (puoliso Aili Koivisto), s. 1905, k. 1984 Tampereella, Aira Aurora (puoliso Aarne Arvi Pellervo Koskinen), s. 1907, k. 1933, Emil Antero s. 1909, k. 1909 ja Eero Erland s. 1910, k. 1912. Perhe asui ilmeisesti Pispalassa ja siirtyi kuntajaon muutoksessa Tampereelle. Erik (Erkki) toimi lämmittäjänä Tampereen rautatieasemalla ja asui perheineen Tampereella.
Kaarlo Eemil (Ihantola), s.16.9.1883, k. 25.8.1960 Kanadassa. Hänen puolisonsa 4.12.1925 lähtien oli Hilja Josefiina Kujansuu, s. 6.11.1900 Ikaalisten Sikurissa Kujansuun torpassa, k. 14.3.1945 Kanadassa. Heillä oli pojat Charlie (s. 1945) ja Lasse Eemil (adoptoitu, s. 1922, k. 2001). Kaarlo muutti Kanadan Port Arthuriin (nykyisin Thunder Bay) 1908. Hän avioitui siellä ja perhe asui Intolassa (nykyisin Thunder Bayn aluetta) maatilalla. Hän vieraili vaimoineen Suomessa 1936.
Veljekset Kaarlo ja Frans Kanadassa
Johanna Aliina, s. 9.12.1885, k. 10.2.1980. Hänen puolisonsa oli 11.9.1909 lähtien Kaarle Viktor Valkama, s. 23.5.1885, k. 28.5.1957. Heillä oli lapset Rauha Kaarina, s. 1909, k. 1910, Reino Eemil (puoliso Anna Heinonen), s. 1914, k. 1999 Nokialla, Ester Eeva Heleena (puoliso Väinö Peltomäki), s. 1917, k. 2013, Antti Vihtori, s. 1922, k. 1922 ja Jaakko Vihtori (puoliso Hellin Ikävalko), s. 1922, k. 2015. Perhe asui Haukijärvellä Valkaman tilalla, joka oli alun perin Heinijärven Hillun torppa. Kallen vanhemmat olivat Valkaman torppareita. Kallen jälkeen talonpitoa jatkoi Jaakko. Reino asui perheineen Uotsolassa Mouhijärvellä ja Ester perheineen Kintuksessa Hämeenkyrössä.
Frans Anshelm (Ihantola), s. 21.4.1888, k. 28.3.1973 Kanadassa. Hänen puolisonsa oli 8.12.1911 lähtien Hilda Maria Kustaantytär Joenmaa, s. 4.4.1891 Uskelan Joenmaan torpassa, k. 12.1.1976 Kanadassa. He muuttivat Kanadaan 1912. Heillä oli lapset Elsa (Elsie) Maria (puoliso Väinö Käki), s. 1914, k. 2013, Elli Rauha (puoliso Paul Eric Holopainen), s. 1918, k.1945 ja Kerttu Johanna, s. 1920, k. 1927. Perhe asui Port Arthurin (nykyisin Thunder Bay) alueella ensin Intolassa, sitten Lappessa. He harjoittivat maanviljelystä, Frans Anshelm oli myöhemmin töissä tielaitoksella. Frans (Ansu) ja Hilda vierailivat Suomessa 1960-luvulla. Frans (Frank) ja Hilda Ihantola saivat Kanadan kansalaisuuden 1930. Vävy Väinö Käki toimi urakoitsijana, Paul Holopainen taas ainakin kuljetusalalla, kalastajana ja rakennusalalla.
Fransin ja Elsan perheet Kanadassa
Alma Katariina, s. 1.8.1890, k. 11.2.1892.
Eero Erland (Ihantola), s. 3.11.1892, k. 11.8.1980. Hänen puolisonsa oli 16.10.1916 lähtien Tyyne Vilhelmiina Joelintytär, s. 22.12.1885, k. 31.10.1966 Ristimäen torpasta Herttualasta. Heillä oli lapset Hilja Marjatta (puolisot Pauli Toivo, Pentti Ruotsalainen, Niilo Rantanen), s.1917, k. 2004, Eero Anselm (puoliso Toini Mettälä), s.1920, k. 2008, Olavi Tuomas, s. 1922, k. 1922, Eino Matias (puoliso Lea Pettersson), s. 1924, k. 2017 ja Eeva Esteri, s. 1926. Perhe muutti Ristimäestä 1924 Salomäkeen, jonka viljelyä jatkoi Eino vuodesta 1955. Pienviljelijän töiden ohella Eino teki myös metsätöitä ja työskenteli Raipalan sahalla. Muut lapset muuttivat Tampereelle.
Eero ja Tyyne perheineen
Elsa Lydia, s. 15.12.1894, k. 1950 Kangasalla. Hän muutti 1914 Kanadaan, jossa tapasi puolisonsa Kalle Anttilan. He avioituivat 27.2.1916. Myöhemmin he palasivat Suomeen ja ostivat maatilan Kangasalta. Heillä oli lapset Rauha Vieno (puoliso Matti Laurila), s. 1916 Kanadassa, k. 2000 Kangasalla, Reino (puoliso Toini Seppälä), s. 1921 Kanadassa, k. 1991 Kangasalla ja Raimo Olavi (puoliso Liisa), s.1938 Kangasalla, k. 1995 Pelkosenniemellä. Reino oli metsäteknikko, Raimo toimi lääkärinä.
Anttilan perhe Kanadassa
Väinö Aleksi (Salomäki), s. 6.1.1898, k. 28.5.1961. Hänen puolisonsa oli 4.6.1922 lähtien Aina Karoliina Taavetintytär Jokinen, s. 26.9.1896 Haukijärven sepän perheeseen, k. 19.12.1983. Heillä oli poika Sulo Vihtori (puoliso Salme Ylikortesmaa), s. 1923, k. 2022. Perhe asui ensin Haukijärvellä Tuomistolla. Väinö Salomäki oli sähkötöissä Hierulla. Myöhemmin Väinö ja Aina ostivat Metsäraukolan tilan Haukijärven Viidanojankulmalta. Sulo jatkoi tilanpitoa, mutta muutti myöhemmin Tampereelle.
Väinö Salomäki perheineen
Lähteet:
Hämeenkyrön, Suoniemen ja Mouhijärven seurakuntien rippi- ja historiakirjat 1674 – 1900
Hämeenkyrön henkikirjat vuosilta 1905, 1910, 1915 ja 1920
Nallinmaa-Luoto ym., Hämeenkyrön historia, osat I ja II
Suomen Sukututkimusseuran HisKi-tietokanta Internetissä
Kyröskosken kansalaisopiston sukututkimuspiirin kyläjulkaisut
Marja-Leena Mikkola, Vihtori, Josefiina ja lapset, Kyröskosken kansalaisopiston julkaisu
Maanviljelystiedustelu Suomessa syyskuulla vuonna 1910
Kuolinilmoitukset The Chronicle Journal of Thunder Bay-lehdessä
Turunen-Tuulos ym, Kolmen pitäjän Pinsiö, 2009
Ancestry.ca-tietokanta
Yksityiset arkistot
Lähisukulaisten muistitiedot
Page updated
Google Sites
Report abuse