Fretin yleisin loinen on korvapunkki. Tartunta voi olla täysin oireeton tai voi esiintyä voimakasta korvien rapsuttelua tai pään ravistelua. Korviin kertyy tummaa ”kahvinporomaista” vaikkua. Tartunta varmistetaan mikroskooppinäytteellä, joskus voi nähdä korvapunkkeja jopa paljain silmin. Eläinlääkäriltä saa korvapunkkeihin Advocate- tai Stronghold-loishäätölääkkeen. Apteekin käsikauppalääkkeet ovat tehottomia fretin korvapunkkeihin. Hoitamattomuudesta voi seurata korvatulehdus ja pitkittyessä jopa kuuloelinten vaurioituminen ja kuurous. Perheen kaikki lemmikit tulee lääkitä samanaikaisesti, korvapunkit leviävät tehokkaasti eläimestä toiseen.
Oksentaminen
Jos frettisi oksentaa useammin kuin kahdesti, ja mikään ruoka ja/tai neste ei pysy sisällä, älä odota vaan vie fretti heti eläinlääkäriin. Oksentelu voi olla merkki vakavasta sairaudesta, tai se voi olla oire suolitukoksesta.
Ripuli
Fretin ripulia ei pidä ottaa kevyesti. Fretti on pieni eläin, joka kuivuu nopeasti ja se voi johtaa vakaviin seurauksiin. Ripulia voi esiintyä, kun fretillä on vääränlainen ruokavalio, stressin yleinen oire on myös ripuli, vatsavaivat aiheuttavat ripulia, ruokavalion muuttaminen voi myös aiheuttaa väliaikaisen ripulin, maksasairaus, myrkytys jne… Ripuli voi johtua myös virusinfektiosta (Epizootic Catarrhal Enteritis) niin kutsuttu “vihreä ripuli”.
Kummassakin tapauksessa huolehdi, että eläin juo riittävästi. Veteen liotetaan apteekista saatavaa nutrisal- jauhetta, mikä auttaa neste- ja suolatasapainon ylläpitämisessä. Usein eläinlääkäri joutuu ensiapuna myös nesteyttämään fretin.
ECE – (Epizootic Catarrhal Enteritis) ”vihreä-ripuli”
Corona-viruksen aiheuttama vatsatauti, joka tarttuu erittäin helposti. Fretillä esiintyy ruokahaluttomuutta, seurauksena nopea laihtuminen, oksentelua ja ruoka tulee ulos osittain sulamattomana, rakeisena, limaisena vihreänä ulosteena. Pahimmillaan fretti kuivuu, jolloin tarvitsee nesteytystä ja ruoansulatuskanavan ja vatsan suojausta Antepsin -nimisellä lääkkeellä. Antepsin 200 mg/ml oraalisuspension vaikuttava aine sukralfaatti muodostaa mahalaukun seinämän pinnalle kalvon, joka peittää haavauman tai ärtyneen alueen ja suojaa sitä mahahapolta. Näin limakalvo voi parantua. Annostusohje hoitavalta eläinlääkäriltä.
ECE:ssä fretit saavat helposti vatsahaavoja, suoliston haavaumia jne. Tähän erittäin tarttuvaan virukseen ei ole kehitetty rokotetta tai lääkettä vain oireita voi lääkitä mm. antibiooteilla.
ECE tarttuu frettitapaamisissa ja/tai omistaja voi viedä taudin vaatteissaan kotiin ym. Huolehdi puhtaudesta epidemia aikoina. Näyttelyissä älä anna muiden koskea frettiäsi ilman, että on desinfioinut kädet.
Fretti on altis flunssalle ja voit itse tartuttaa sen flunssaisena frettiisi. Vältä flunssaisena suukottelua ja hengittämästä suoraan frettiä päin. Pese kätesi usein ja aina ennen kuin kosket frettiä tai käsittelet fretin ruokaa. Fretillä flunssa saattaa kestää paljon kauemmin kuin omasi (ei ole harvinaista, että voi kestää jopa kolmekin viikkoa). Oireet ovat samat kuin ihmisellä: aivastelua, vuotava nenä ja silmät, ruokahaluttomuus, uneliaisuus ja joskus flunssa voi aiheuttaa ripulia. Tarjoa sairaalle fretille runsaasti vettä, ruokaa, pidä fretti lämpimänä ja anna nukkua. Jos flunssa ei hellitä, fretti heikkenee, ei syö eikä ennen kaikkea juo tai oireet ovat voimakkaat, älä epäröi viedä frettiä eläinlääkärille.
Sairas fretti on pidettävä lämpimänä.
Lisää kosteutta, helpottaa fretin hengittämistä.
Flunssan aikana fretin tulee juoda paljon, tarkkaile ja tyrkytä vettä aina kun on mahdollista. Joskus olen liottanut nutri-plus cat tahnaa veteen, silloin se maistuu ehkä paremmin fretille.
Vie eläinlääkäriin, jos fretin tila huononee tai flunssa ei hellitä parin viikon aikana.
Fretti yskii ja aivastelee mm. kun on pölyistä tai jos fretti juo liian nopeasti eikä nielaise vettä oikein. Joskus fretin hampaisiin tai nieluun voi tarttua ruokaa. Tarkista suu niin, että otat frettiä niskasta ja kannattelet sitä niskasta kuitenkin niin että fretin pylly on sylissäsi tai pöydän päällä, fretti aukaisee niska-otteessa suunsa. Takahampaisiin voi esim. tarttua raakaruokinnassa jänne tai kaistale lihaa, sen voi saada irti sormella tai vanupuikolla työntämällä ruokaa pois päin (ylös) hampaasta ja ikenestä. Kodin turvallistamisessa on otettava huomioon, että fretti on todella kiinnostunut kaikesta kumisesta ja puree kumiesineitä. Jos fretti saa purtua paloja kumisesta esineestä on suolitukoksen vaara, lisäksi kuminen pala voi tukkia nielun. Epänormaali yskiminen tai pitkään kestänyt yskä kannattaa tarkastaa eläinlääkärillä.
Suolitukos on yksi frettien yleisimpiä kuolinsyitä. Fretillä ja varsinkin pennulla on taipumus syödä niille sopimattomia materiaaleja esim. kumia, vaahtomuovia, kankaita yms. Suolitukoksen oireina ovat ripuli, ohut nauhamainen uloste, ummetus, oksentelu, hampaiden narskuttelu, suun raapiminen, naaman hankaaminen, väsymys ja ruokahaluttomuus.
Ensiapuna fretille voi antaa parafiiniöljyä 1-2 ml kerralla. Parafiiniöljy tekee suojaavan kalvon suoliston pinnalle, tuolloin ravinteet eivät imeydy, joten parafiiniöljyä saa antaa maksimissaan vain parin päivän ajan.
Tarkkaile kakkoja, mikäli uloste ei normalisoidu ja vierasesinettä ei tule ulos tai fretin kunto huononee, fretti täytyy viedä eläinlääkäriin. Vierasesinettä ei aina näe pelkässä röntgenissä vaan tarvitaan varjoainekuvaus. Vierasesineen poisto tehdään leikkauksessa.
Jotkut fretit voivat kärsiä ”aknesta”. Mustapäitä esiintyy erityisesti hännässä. Usein mustapäät liittyvät hännän karvan lähtöön. Hännän peseminen tai rasvaus, rapsutus ja sen jälkeen pesu vähentää mustapäitä.
Penikkatauti on tarttuva, monioireinen nisäkkäiden virustauti, jonka aiheuttaa morbillivirus (paramyksovirus).
Penikkatautia esiintyy ensisijaisesti koirilla, mutta se tarttuu myös fretteihin. Siksi fretit rokotetaan vuosittain. Ensimmäinen rokotus annetaan pennulle 10 – 14 viikolla, jonka jälkeen vuosittainen rokotus riittää. Freteille annetaan omaa Febrivac dist -nimistä rokotetta, koirien rokotetta ei saa antaa freteille. Koirien rokote voi aiheuttaa freteille päin vastaisen reaktion eli fretti saa penikkataudin, koska koirien rokote ei ole tarpeeksi heikennetty sopiakseen fretille. Penikkataudin tavallisia oireita ovat lämmönnousu, sierainvuoto, silmätulehdukset sekä hengitystie- ja suolisto-oireet, lisäksi saattaa esiintyä anturoiden ja kirsun paksuuntumista.
Penikkatauti-infektio altistaa bakteeritulehduksille. Taudin edetessä voi ilmaantua hermosto-oireita kuten hallitsemattomia jalkojen tai pään lihasten nykimisliikkeitä, tuntoaistin heikkenemistä ja halvaus- ja kouristuskohtauksia. Tauti tarttuu pisaratartuntana, eikä siihen ole lääkitystä ja se on fretille tappava.
Sana “aplastinen” tarkoittaa, että luuydin kärsii vajaatuotannosta, joka aiheuttaa sen, ettei se toimi kunnolla. Anemia taas on tila, jossa punaisia verisoluja on normaalia vähemmän, siis vähemmän kuin elimistön normaali toiminta edellyttää. Yleensä anemia tarkoittaa punasolujen vähäistä määrää, mutta aplastisessa anemiassa on liian vähän kaikkia kolmea solulajia: punasoluja, valkosoluja ja verihiutaleita. Kaikki frettinaaraat, joita ei käytetä kasvatukseen, on saatava ensimmäisen kiiman alkaessa tai ennen kiimaan tuloa hormoni-implantti tai ne tulee steriloida. Pitkittynyt kiima ja estrogeenin eritys aiheuttavat luuytimen toiminnan heikkenemisen, punasoluja ei enää muodostu ja fretille tulee vakava anemia, mihin fretti kuolee. Eläinlääkärillä on kokeiltu mm. verenluovutuksia (uros freteiltä), nekään eivät välttämättä ole enää pelastaneet valitettavasti aplastisesta anemiasta kärsivää naarasta. Todella onnetonta, että naaraan on saattanut tuohon tilaan välinpitämätön tai tietämätön omistaja, joka ei ole ottanut asioista selvää tai ei välitä vaikka tietääkin asiasta. Oireina on väsymys, apaattisuus, ulkosynnyttimien turvotus ja vuotava vulva, verensekainen uloste ja limakalvojen vaaleus. Jo neljä viikkoa jatkunut kiima saattaa aiheuttaa anemian.
Uroksella sikiökaudella laskeutumatta (esim. vatsaonteloon tai nivuskanavaan) jäänyt kives. Piilokiveksisyys on geneettisesti periytyvä vika. Spermalle välttämätöntä on kivesten laskeutuminen kivespussiin, jossa lämpötila on pari astetta alempi kuin kehon lämpötila. Jos kives ei laskeudu on todennäköistä, että uros ei ole hedelmällinen tai sillä on pienemmät mahdollisuudet saada jälkeläisiä, koska siittiöitä on vähemmän tai ne ovat laiskempia kuin normaalilla uroksella. Uroksen terveyden kannalta on suositeltavaa, lisääntyneen syöpäriskin takia, että uros kastroidaan, implantioidaan tai piilokives leikataan. Freteillä piilokiveksen leikkaaminen hankalaa, mutta saattaa löytyä eläinlääkäri, joka osaa/voi tehdä leikkauksen.
Vastasyntyneillä urospennuilla kivekset sijaitsevat vielä vatsaontelossa. Ne laskeutuvat nivuskanavan kautta kivespussiin yleensä ennen kuin lähtee kasvattajalta kahdeksan viikon ikäisenä, urospennulla kivekset ovat kuitenkin vielä niin pienikokoiset, että niitä on vaikea havaita tunnustelematta.
Geneettisen perimän takia ei suositella piilokivesuroksen käyttöä kasvatuksessa. Piilokiveksisyys periytyy molempien vanhempien puolelta, jalostuksessa tulee siis karttaa frettejä, joiden lähisuvussa piilokiveksisyyttä esiintyy runsaasti. Onkin siis tärkeää, että omistaja ilmoittaa kasvattajalle, jos urospennun aikuistuessa ei kivestä tule esille.
Fretillä tavataan useita erilaisia kasvaimia. Ne ovat mahdollisia myös nuorilla yksilöillä, mutta eläimen vanhetessa kasvainten todennäköisyys lisääntyy merkittävästi. Yleisimpiä kasvaimia ovat lisämunuaisten kasvaimet, haiman insulinoomat, erilaiset ihokasvaimet ja lymfooma eli imukudossyöpä.
Lymfooma eli imukudossyöpä
Lymfooma on yksi tavallisimmista pahanlaatuisista kasvaimista fretillä ja yleisin nuoren fretin kasvaimista. Se saattaa ilmestyä mihin kudokseen tahansa. Alle kaksivuotiaalla fretillä tavallisemmin maksaan ja pernaan, lisäksi rintaonteloon muodostuu massaa. Taudinkulku on yleensä nopeaa. Vanhemmalla fretillä on myös suurentuneet imusolmukkeet.
Kaikkiin lymfooman muotoihin liittyy yleensä väsymys, ruokahaluttomuus ja laihtuminen. Tauti etenee yleensä nopeasti ja ennuste on aina huono, mutta tietyissä tapauksissa elinikää voidaan pidentää ja oloa helpottaa lääkityksellä.
Lisämunuaisten kasvaimet ja lisämunuaiskudoksen liikakasvu
Lisämunuaisten kasvaimet tai liikakasvu aiheuttaa freteissä lisääntynyttä sukuhormonien erittymistä. Oireena on karvanlähtö, joka alkaa hännästä ja kyljistä edeten lähes koko vartalon alueelle. Steriloidulla naaraalla vulva turpoaa ja kastroidulla uroksella on kiimakäyttäytymistä. Uroksella voi esiintyä myös virtsaamisvaikeuksia, joka johtuu eturauhasen laajentumisesta. Oireina on lisäksi lihaskato ja laihtuminen. Eläinlääkäri voi tehdä ultraäänitutkimuksen, jossa voi nähdä kasvaimet tai liikakasvun.
Hoitoina voi olla lisämunuaisen poisto leikkauksessa, implantin laitto tai lääkehoito (procren-pistokset).
Insulinooma
Insulinooma on haimassa oleva kasvain, josta seuraa liiallista insuliinin erittymistä.
Insuliini laskee verensokeria, joka saa aikaan kohtauksia, aluksi ajoittain. Fretti on väsynyt, heikohkon oloinen. Muita oireita ovat kuolaaminen, kuonon hankaaminen, laihtuminen, takajalkojen heikkous, koordinaatio-ongelmat, pahimmassa tapauksessa kohtaus voi johtaa kuolemaan.
Leikkaus voi olla mahdollista, mutta tulos epävarma. Lääkitys ja usein annettava proteiinipitoinen ravinto, jolla tasataan verensokerin heittelemistä, auttaa fretin olotilaa. Säännöllisesti otetaan verikoe, jolloin voidaan seurata lääkityksen ja kotihoidon oikeellisuutta. Yleensä näin päästään fretin kanssa muutama vuosi eteenpäin.
Kardiomyopatia on sydänsairaus, joka on useimmiten diagnosoitu keski-ikäisillä tai vanhemmilla freteillä.
Tautimuodot:
Sydäntä laajentava sairaus (dilatoiva kardiomyopatia, DCM)
Sydänlihasta paksuntava sairaus (hypertrofinen kardiomyopatia, HCM)
Molemmilla muodoilla on tiettyjä yhteisiä oireita, mutta eri syystä.
Sydämen vajaatoiminnan oireita:
hengitysvaikeuksia, pehmeä yskä
sinertävät limakalvot
ruokahaluttomuus
vähentynyt fyysinen aktiivisuus, väsymys
lisääntyneen vatsa – askites (vatsanalueen elimiin kertyy verta, ja vatsaonteloon kertyy oljenväristä heranestettä), turvotus
Kliinisessä tutkimuksessa voi kuulla:
sydämen sivuäänen – vaimeita sydämen ja keuhkojen ääntä – nesteen kerääntymisestä johtuvat ”krohisevat” hengitysäänet tai nähtävänä: vatsaontelo suurentuminen nesteen kerääntymisen takia.
Hoitona on keskittyä parantamaan fretin elämänlaatua – vähentää turvotusta ja parantaa sydämen supistumista.
Dilatoiva kardiomyopatia (DCM)
Dilataatio on latinaa ja tarkoittaa levittää, laajentaa ja kardiomyopatialla puolestaan tarkoitetaan sydänlihaksen sairautta. Yleisin fretin sydänsairauksista. Sydänlihaksen rappeuttamissairaus, joka johtaa sydämen laajenemiseen ja supistuskyvyn laskuun. Seinämät ohenevat ja veltostuvat, eikä sydän enää pysty pumppaamaan riittävästi hapekasta verta. Oireita ovat väsymys, hengitysvaikeudet ja yskä. Eläin menee makuulle vähäisenkin rasituksen jälkeen. Takajalat ovat monesti heikot, mistä seuraa liikkumisvaikeuksia. Vatsaontelo voi suurentua nesteen kertymisen seurauksena. Diagnoosi perustuu tyypillisiin oireisiin ja röntgen- ja ultraäänitutkimukseen. Dilatoivan kardiomyopatian ennuste on aina varauksellinen, vointia voidaan helpottaa verisuonia lajentaavalla lääkityksellä ja nesteenpoistolääkkeellä.
Hypertrofinen kardiomyopatia (HCM)
Hypertrofia tarkoittaa liikakasvua. Hypertrofiselle kardiomyopatialle on tyypillistä, että sydänlihaksen kammion seinämä paksuuntuu, jolloin kammion sisätilavuus pienenee ja sydämen toiminta heikkenee. Sydänlihaksen paksuuntuminen johtaa vajaatoimintaan. Oireina laihtuminen, ruokahaluttomuus ja tiheä hengittäminen, nesteen kerääntyminen keuhkoihin ja rintaonteloon, yskä. Diagnostiikkana; ultraäänitutkimus, oireet ja yleistutkimuksen tulokset.
Kysymyksiä herättää mm. voiko fretin stressi ja siitä johtuva korkea verenpaine aiheuttaa ns. toissijaista (sekundaarista) hypertrofista kardiomyopatiaa?
Valvular heart disease (VHD)
Sydämen läppävika, jota esiintyy vanhemmilla freteillä mm. USA:ssa. Koirilla samantapainen sairaus on Endokardioosi eli krooninen läppävika.
Äärimmäisen tappava parvovirus. Suomessa vielä harvinainen, mutta esim. USA:ssa melko yleinen. Tautiin ei ole tällä hetkellä hoitoa.
Fretti voi saada virtsaputkentulehduksen, joka voidaan hoitaa. Hoitamaton infektio voi edetä ja aiheuttaa munuaistulehduksen. Jos frettisi juo liikaa vettä, tai fretillä on virtsaamisvaikeuksia tai jos virtsa on epätavallisen tumman väristä tai oudon hajuista, vie fretti eläinlääkäriin. Oireina ovat myös usein toistuva virtsaaminen ja jännittyneisyys virtsatessa.
Steriloimattomat ja kiimassa olevat naaraat ja steriloidut naaraat, joiden vulva on turvonnut munuaisvian vuoksi ovat erityisen alttiita virtsatietulehduksille. Hoitona on yleensä antibiootti kuuri; jos se ei auta frettiä, virtsakivet saattavat olla vaivan syynä ja asia tulisi selvittää.
Uroksilla taas se, mikä näyttää virtsatietulehdukselta voi olla paha eturauhasvaiva ja usein sitä aiheuttaa myös munuaisvika. Tällöin eturauhanen, joka normaalisti on pienenpieni, voi olla isompi ja siitä voi tulla vihertävää mähmää. Munuaisvaivan hoitamisen tulisi poistaa myös eturauhasongelmat.
Virtsakivien muodostumisen syinä voivat olla ravinto, jonka tuhkan prosenttiosuus on fretin ravintotarpeeseen liian korkea, geneettiset ongelmat tai bakteeri- tai viirusinfektio.
Mahalaukun helikobakteerien merkitystä kroonisen oksentelun ja mahalaukun tulehduksen (gastriitti) aiheuttajana ei täysin tunneta. Kuitenkin bakteerin aiheuttama vatsan alueen infektio, helicobacter mustelae on erittäin yleinen freteillä. Eläimet (etenkin vanhemmat eläimet), jotka kärsivät pitkäaikaisesta infektiosta voivat kärsiä myös ruuansulatuksellisista ongelmista sillä bakteeri alentaa happojen tuotantoa vatsassa. Tämä ongelma saattaa ilmetä oksenteluna, ruokahaluttomuutena, uloste muutoksina ja pernan suurenemisena. Samoja oireita aiheuttavat myös vierasesineet, kasvaimet, munuaissairaus, lääkeaineet, stressi ja erilaiset vatsataudit.
Helikobakteeri infektiota ja pernan laajentumista esiintyy yleensä samanaikaisesti.