Ennen kuin hankit itsellesi fretti, sinun pitää pysähtyä ja kysyä itseltäsi, voitko huolehtia ja antaa kaikkesi itsestäsi, eläimelle jolla on valtavan määrän energiaa ja joka painaa vain alle 3 kiloa. Fretti voi halutessaan ”tanssittaa oman pillinsä mukaan” ihmisiä tuntikausia. Joissakin perheissä nainen saa fretin mittapuun mukaan perheen pään statuksen ja mies on alhaisempi, jolloin perheen miestä on lupa fretin mielestä vähän kouluttaa.
Fretti on vilkas ja utelias pieni näätäeläin, kuten luonnossa villinä elävä hilleri, sekä muut näätäeläimet kärppä, saukko, minkki ja ahma. Fretin voitaisiin sanoa olevan vesikon, saukon tai lumikon kaltainen. Urokset muistuttavat enemmän saukkoa muodon ja koon vuoksi, kun taas pienempi naaras muistuttaa lumikkoa tai vesikkoa. Fretillä on lyhyet jalat pitkänomaisessa kropassa. Fretin seisoessa on selkä kaarella, tämän vuoksi se on ketterä liikkuja juostessa. Uros fretti on keskimäärin 38 senttiä pitkä (ruumiin pituus mukaan lukien pää) (villihilleri (european polecat) on n. 40 cm pitkä). Naaras fretti on vastaavasti urosta pienempi n. 35 senttiä pitkä. Uros fretti painaa keskimäärin noin 1500–2500 grammaa ja naaras noin 900 grammaa. Vastasyntynyt painaa tavallisesti 10 g (6-12 grammaa).
Fretin keskimääräinen elinikä on noin 6 – 10 vuotta. Sukukypsäksi se tulee 6 – 9 kuukauden iässä. Uroksen ensimmäinen kiima kestää alkutalvesta syksyyn, lyhentyen vuosittain. Naarasfretti on leikattava tai nykyisin suositellaan implanttia, jos naaraalla ei ole tarkoitus teettää pentuja. Naaraan pitkittynyt (hoitamaton) kiima ja estrogeenin eritys aiheuttaa luuytimen toiminnan heikkenemisen, punasoluja ei enää muodostu ja fretille tulee vakava anemia (Aplastinen anemia), mihin se kuolee. Naaraan tiineysaika on noin 42 päivää ja pentuja syntyy n. 4 – 14.
Fretti on kesytetty n. 2000 vuotta sitten, luultavimmin Egyptissä. Aikaisimmat maininnat löytyvät 400 eKr. Aristofaneen kirjoituksista ja frettejä esiintyy myös maalauksissa.
Alun perin fretti on jalostettu kanien ja jyrsijöiden metsästykseen ja se levisi Eurooppaan todennäköisesti Rooman imperiumin sotilaiden myötä. 1200-luvulle mennessä fretti oli levinnyt jo Saksaan ja Englantiin, mistä löytyi 1300-luvulla kirjoitettu maininta, jonka mukaan vain riittävän varakkaat ihmiset saivat pitää frettejä ja metsästää niillä. 1860-luvulla frettejä vietiin Uuteen-Seelantiin, missä oli villiintyneitä kaneja ihan ongelmaksi asti. Koska Uudessa-Seelannissa ei ollut freteille luonnollisia vihollisia, laji villiintyi ja nykyäänin siellä elelee n. miljoona villiä frettiä.
Samoihin aikoihin frettejä vietiin myös USA:han, missä se on tänä päivänä kolmanneksi yleisin lemmikki heti kissan ja koiran jälkeen. Metsästyksen ohella frettejä käytettiin myös mm. laivoilla pitämään rottakantaa kurissa.
Nykyään frettejä pidetään lähinnä lemmikkeinä, mutta niitä käytetään myös metsästykseen, turkistarhaukseen ja eläinkokeisiin. Suomessa lemmikkinä frettejä on arviolta n. 2000 yksilöä.
Saada käsiinsä hyvä fretin pentu, hyvältä kasvattajalta on fretin hankintaa harkitsevan toiveena. Ihannetapauksessa pääsee katsomaan pentua sen kasvuympäristössä. Polar Fretit ry:n sertifioitujen kasvattajien omilla kotisivuilla kerrotaan minkälaisia frettejä kasvattaja käyttää linjoissaan. Perinnöllisiä tekijöitä ovat mm. luonne ja tietyt sairaudet. Hyvä kasvattaja kertoo pennun ostajalle pennun vanhemmista selvittää kanssasi pennun taustaa ja antaa ohjeita kouluttamisesta.
Polar Fretit ry:n hyväksymien kasvattajien sertifioinnin avulla pyritään turvaamaan myös ostajan asema siten, että ostaja voi olla varma kasvattajan pätevyydestä. Sertifioidulla kasvattajalla on tavallista enemmän painoarvoa verrattuna kasvattajaan, joka pennuttaa yksinään. Haluamme, että ostaja voi hankkia pentunsa taholta, joka on todistanut toimintansa luotettavuuden yhdistykselle. Tahdomme edesauttaa sitä, että kasvattaja omilla teoillaan ja tarjoamilla oloillaan auttaa omalta osaltaan rakentamaan mahdollisimman hyvän, terveen ja turvallisen elämän alun kasvateilleen. Näin pennun ostajalla on paremmat lähtökohdat uuden fretin kanssa, ja pentu elää todennäköisemmin onnellisemman elämän.
Polar Fretit ry painottaa, että myös kasvattajalistan ulkopuolelta löytyy päteviä kasvattajia. Yhdistys haluaa kuitenkin muistuttaa, että aina löytyy tahoja, jotka käyttävät kauppa mahdollisuuksien parantamiseksi kasvattajan titteliä täyttämättä todellisuudessa kasvattajan määritelmää.
Kuka tahansa voi teettää pentuja, mutta tavallisen pennuttamisen ja kasvattamisen välillä on joitakin eroja. Satunnainen pennuttaja ei yleensä pyri mihinkään tiettyyn suuntaan, eikä hänelle ole suurta merkitystä, minkälaiset fretit tuottavat jälkeläisiä. Kasvattajalla tulee puolestaan olla selkeä positiivinen suunta, johon pyrkiä. Keskeisiä tavoitteita kasvattamisessa on ulkomuodon säilyttäminen, geneettisen monimuotoisuuden vaaliminen, terveydellinen kohentaminen ja perinnöllisten sairauksien tai vikojen ehkäiseminen.
Kasvattajan ehdoton velvollisuus on ottaa huolellisesti selvää fretistä, sen sairauksista, oikeasta ruokinnasta, genetiikasta ja pyrkiä takaamaan mahdollisimman luonnonmukaiset olot sekä ympäristö, jossa fretti voi toteuttaa itseään. Satunnaisella pennuttajalla on harvoin merkitystä sillä, miten jokin mutaatio vaikuttaa fretteihin. Kasvattajalle on taas erityisen tärkeää tiedostaa, miten yleinen periytyminen toimii, minkälaisia geenejä yhdistämällä fretit säilyttävät terveytensä ja millaisella yhdistelmällä voidaan pahimmillaan heikentää linjan terveyttä radikaalisti.
Suomessa on käytössä frettistandardi, jonka on laatinut Suomen Frettiliitto ry. Kasvattajan tulee ottaa kasvatustyöhönsä mukaan sellaisia frettejä ja jälkeläisiä, jotka täyttävät standardit erityisen hyvin. Kasvattajan on tiedostettava erityisvaatimukset ja yleisluonne, sekä osattava käyttäytyä frettejä kohtaan sen mukaisesti, sillä väärin kohdeltuna eläimelle voi kehittyä erilaisia käytöshäiriöitä. Kasvattajalla tulee olla tarpeeksi pitkä kokemus useammasta fretistä mahdollisimman laajan ymmärryksen ja käytännön kokemuksen takaamiseksi.
Polar Fretit ry:n hyväksymiltä kasvattajilta tiedät saavasi yhdistyksen sääntöihin sitoutuneen kasvattajan pentuja.