Alkuperä

Lappalaisjuuret

Kuusamon Pitkä-suku on alkuperältään lappalainen ja on alun perin asunut Kitkan lapinkylän alueella Alakitkan ja Kallungin seuduilla.

Suvun kantaisä on lappalaislautamies Marttinin Antti (n.1624-n.1693). Hän esiintyy ensimmäisen kerran vuoden 1641 Kitkan kylän veroluettelossa (Anders Mårthensson)

Antti esiintyy lautamiehenä vuosina 1674-1693.

Hänen lapsiaan olivat Marttin, Hanno, Heikka, Margareeta, Antti ja Oula. Sukunimi Pitkä esiintyy ensimmäisen kerran vuoden 1689 Kitkan kylän veroluetteloehdotuksessa. Vuoden 1695 veroluettelossa mainitaan

• • Mårten Andersson Pitkä Patosalmj

  • Hindrich Andersson Pitkä för Somanpära skiutzrättare

  • Hans Andersson Pitkä för Kallungiierfwi

  • Anders Andersson Pitkä för Manihajärfwi

Suku esiintyy useilla Lapin ja Pohjanmaan käräjillä vastustamassa suomalaisten muuttoa Kitkan lapinkylän maille jo 1660-luvulta alkaen.

Antin poika Marttin toimi ensin lautamiehenä vuonna 1685 ja sitten Kitkan kylän lappalaisnimismiehenä eli kylänvanhimpana vuosina 1686-1693. Juuri näiden vuosien aikana suomalaiset uudisasukkaat valtasivat Kitkan alueet.

Myös Antin Hanno esiintyy lappalaislautamiehenä vuonna 1694. Heikka mainitaan kyytirättärinä.

Vanhemmat veljekset kuolivat nälkävuonna 1697 kerjäläisinä Venäjällä. Nuorimmat pojat Antti ja Oula säästyivät nälkäkuolemalta Vienan lappalaisen Mihkail Petrikovin luona.

Antti Pitkä muutti myöhemmin veljensä Hannon maille Kallunkijärvellä.

Oula Pitkä asui Patosalmella, jonne sai asutusluvan perintömailleen vuonna 1692.

Suvun päähaarat

Suku suomalaistui nopeasti. Suomalaistumisen jälkeen suurin osa suvustamme on ollut tavallisia tilallisia, jotka ovat eläneet pääosin maanviljelyllä, kalastuksella ja poronhoidolla.

Antin pojista Antista ja Ollista polveutuvat Kallungin ja Korvan sukuhaarat.

Patosalmen Oulasta polveutuu sallalaisten sukuhaara.

Suvun neljäs haara Pitkäset polveutuu tuntemattomaksi jääneestä Tuomas Pitkästä.