Historiallinen aika

Elintavat

Kitkan ja Maanselän lappalaiset elivät kalastuksella ja metsästyksellä. Tärkeimmät kalastustavat olivat nuotanveto, verkkokalastus, rysäkalastus ja tuulastus. Metsästyskeinoina olivat ansat, sangat, loukut, ampuminen, myrkyt, padot ja kuopat. Merkittävimmät saaliseläimet olivat peura ja linnut. Kalojen ja riistan lisäksi pettu oli tärkeä ravinnonlähde. Kitkan ja Maanselän kylissä oli vain yksittäisiä poroja, joita käytettiin ajoporoina vetämään ahkiota. Poroja käytettiin myös houkuttelemaan peuroja kylän yhteisessä syyspyynnissä.

Lappalaisten asuntona oli hirsisalvoksella varustettu puu- ja turvekota. Kesäasumukset olivat risuista ja laudoista kyhättyjä ja peurantaljoilla päällystettyjä telttamaisia kotia.

Kitkan ja Maanselän kylien lappalaiset kävivät kauppareissuilla Tornion, Kemin ja Iin markkinoilla. Lappalaiset liikkuivat talvisin poroilla ja hiihtäen. Kesämatkat suoritettiin pääosin vesireittejä pitkin haapioilla.

Suomen itäisen Lapin aluetta nimitettiin Kemin Lapiksi, koska aluetta hallittiin Ruotsin vallan aikana Kemistä käsin. Maanselkä ja Kitka olivat Kemin Lapin eteläisimmät kylät. Maanselän lapinkylään kuului suurin osa nykyistä Kuusamoa. Kitkan lapinkylään kuului nykyiset Pohjois-Kuusamon ja Posion alueet. Maanselän talvikylä sijaitsi Kuusamojärven länsipuolella ja Kitkan talvikylä Ylikitkajärven pohjoispuolella. Kitkan kylän naapurikylä oli metsäsaamelainen Kuolajärvi. Vienan puolella kohtuullisen lähellä olivat Tumtsa, Ruva, Pääjärvi ja Uhtua.

Lappalaiset maksoivat veroa Ruotsin kruunulle ja henkilöistä pidettiin veroluetteloita. Maanselän ja Kitkan kylien veronmaksajia tunnetaan nimeltä 1560-luvulta lähtien lähes 300 henkeä. Maanselän ja Kitkan lapinkylät maksoivat veroa myös Venäjälle.

Lappalaissuvut

Kitkan ja Maanselän kylän lappalaissuvut 1689. Punaisella merkityt ovat sammuneita sukuja. Vihreällä merkityt 1700-luvun lopun lappalaissukuja.

Luettelo tunnetuista lappalaisista Kitkan ja Maanselän kylissä.

Lappalaisten sukupuita: Sarvi-Aikio, Harri-Paski.

Lappalaisten perintö

Kuusamon lappalaisten kohtalo oli varsin traaginen. Kuusamoon tulivat ensimmäiset pysyvät suomalaiset (lantalaiset) asukkaat vuonna 1668. Varsinainen uudisasutusryntäys tapahtui kuitenkin 1680-luvulla. Kuusamo muuttui 10 vuodessa täysin lappalaisesta liki täysin suomalaiseksi. Tämän päälle tuli vielä Suomen historian pahimmat nälkävuodet 1696-97, jolloin puolet Kuusamon lappalaisista menehtyi. Maanselän ja Kitkan lapinkylien vanha elämän muoto tuhoutui täysin 20-30 vuoden aikana.

Muutamia lappalaisia sukuja selviytyi nopean suomalaistumisen ansiosta. Merkittävimmät lappalaisalkuiset sukukunnat Kuusamon seudulla ovat Pitkä, Sarvi, Aikio, Maaninka, Tavajärvi ja Ikäpäivä (Paulson).

Lappalaisista jäi perintönä Kuusamoon poron käsittelytaito sekä runsaasti paikannimistöä (yli 120 nimeä) ja lukuisia tarinoita.