Joitakin tapahtumia, jotka vaikuttivat Pitkä-suvun jäsenten elämään:
1553– Lappalaiset luetellaan ensi kerran Ruotsin verokirjoissa
1570–95 Sota Venäjän ja Ruotsin välillä. Lapinkylät kärsivät pahoin. Joitakin kainuulaisia piileskelee Kuusamossa
1600–1809 Veronmaksu sekä Venäjälle että Ruotsille
1668 Hiltuset ensimmäisiä pysyviä suomalaisia uudisasukkaita Kuusamossa
1678–1705 Muuttoaalto Kainuusta ja Pohjanmaalta Kuusamoon
1692 Kuusamo seurakunta perustetaan
1696–97 Suuret nälkävuodet. 1/4 Suomen väestöstä kuolee. Puolet Kuusamon lappalaisista kuolee
1701 Kruunun nimismies Kuusamoon. Lappalaishallinnon loppu
1713–21 Sota Venäjän ja Ruotsin välillä
1725 Lappalaiskulttuurin loppu Kuusamossa
1730 Pappila ja kirkonkirjat paloivat
1765 Viimeinen lappalainen kuolee
1765 Manttaalitilat. Mahdollisuus tilojen ostoon perinnöksi
1775 Kuusamo kunta siirtyy Kemi Lapista Oulun lääniin
1789–1809 Ruotusopimus, ruotusotilaat
1800–70 Järvien pinnan lasku lisäniittyjen saamiseksi
1809–1917 Venäjän vallan aika
1814 Nälkävuosi, muuttoaalto Venäjälle
1820– Viljan tuonti Karjalasta poroilla
1840 Tie Ouluun
1850–1900 Jäämeren kalastus, muuttoaalto Norjaan ja Ryssänrannalle (Kuolaan)
1860– Käsityöläisten ja mäkitupalaisten määrä kasvoi
1865– Kunnallishallinto. Suomen kieli viralliseksi kirjoituksissa
1867 Nälkävuosi
1867– Lestadiolaisuus saapuu Kuusamoon
1870– Maakauppojen pito sallitaan kaupunkien ulkopuolella
1870–1920 Muuttoaalto Amerikkaan
1876– Kansakoulun perustaminen
1880– Tieverkon rakentaminen
1886–1918 Junarata Helsingistä Ouluun, Vienanmeren rahdin vedon kulta-aika
1886– Väliaikainen lohkojako. Kaupallisen puun hakkuun alku
1906– Osuuskauppaliikkeet
1914–16 Muurmannin radan rakentaminen, asekuljetukset, poliittisen aktiviteetin nousu
1917 Suomen itsenäistyminen, sisällissota
1920 Vienan karjalaisten pako
1922 Venäjän raja sulkeutuu
1939–40, 41–44 Talvisota, jatkosota, Paanajärvi-Tavajärvi alue menetetään
1944–45 Lapin sota. 70% Kuusamosta poltetaan
1955–75 Muuttoaalto Ruotsiin
Elanto tavallisella kuusamolaistilalla saatiin useasta lähteestä: maanviljelystä, karjanhoidosta, poronhoidosta, kalastuksesta…
Huuhdanpoltto oli suomalaisuudisasukkaan elannon perusta ja sen merkitys säilyi suurena 1700-luvun loppuun asti. Vähitellen pystyttiin raivaamaan peltoa tiloille. Pelloilla kasvatettiin ruista, ohraa, naurista ja myöhemmin hieman sipulia. Karjanhoito tarjosi toisen pääelinkeinon. Tavallisella tilalla oli 7-15 lehmää, 10-20 lammasta ja hevonen. Karjalle kerättiin heinää niityiltä. Parhaat paikat olivat järvien rannoilla ja soilla. Niityt olivat joskus jopa 30-50 km päässä tiloilta. Koska Kuusamo on järvirikas, tarjosi kalastus kolmannen elinkeinon. Metsästys tarjosi eräille lisäravinnon lähteen. Joillakin tiloilla poronhoito oli erittäin merkittävässä asemassa.
Kuusamossa ei juurikaan ollut erikoistuneita käsityöläisiä 1700-luvulla ja 1800-luvullakin vain harvoja. Useimmat tilat tuottivat itse tarvitsemansa vaatteet, käsityöt ja sepäntyöt.
2-3 perhettä asui usein samalla tilalla. Piiat ja rengit mukaan lukien tiloilla oli tavallisimmin 15-25 henkeä.
Tiloilla oli tavallisesti seuraavat rakennukset: 1-2 päärakennusta (kartanoa), navetta/rehulato, talli/puoji ja lammasnavetta. Rakennukset olivat neliömäisen pihan ympärillä. Pihan keskellä oli keittokota ja kaivo. Kauempana kartanosta olivat vilja-aitat, riihet, saunat, heinäladot ja usein paja.
Päärakennuksessa oli tavallisesti pirtti ja/tai tupa, 1-2 kamaria, keittiö ja porstua.
Ainoat ruoanlaitossa käytetyt mausteet olivat suola ja vähemmässä määrin sokeri. Ruoka oli tavallisesti voimakkaasti suolattua, koska suola oli säilöntäaine.
Ohrasta ja rukiista tehtiin leipää ja puuroa. Rieska on Kuusamon alueella suosituin perinneleipä, sentin paksuinen ja 30 cm halkaisijaltaan. Halpaa vehnää alettiin tuoda Venäjältä 1800-luvun alussa. Vehnää käytettiin pullien, pitkojen ja kampanisujen tekoon.
Perunasta tuli hyvin suosittu 1800-luvun lopussa ja se korvasi nauriin.
Suosituimmat kalat olivat muikku, siika, lohi, hauki ja ahven. Paikallisiin suosikkeihin kuuluvat tönkkösuolattu muikku ja ahvenpotut.
Muita paikallisia erikoisuuksia ovat marjapiirakat ja avokukko.
Ihmiset kuluttivat paljon kahvia, alkoholia ja tupakkia. Ne mainitaan usein vanhusten syynikirjoissa.
Suomi on ollut usein sodassa Venäjän kanssa. Etelä-Karjala on ollut useimmin sotanäyttämönä. Myös Kainuu on kärsinyt usein sodista. Kuusamossa säilyi rauha 340 vuoden ajan 1500-luvun lopusta talvisotaan asti. Jopa sisällisota 1918 meni ohi vähin jäljin. Suurin syy tilanteeseen oli 'rajarauha'. Lappalaiset maksoivat veroa sekä Ruotsille että Venäjälle ja sama järjestelmä säilyi autonomian alkuun asti. Kuusamolaiset olivat vapaita asepalveluksesta 1870-luvulle asti. Pakolliseksi tullut Venäjän asevelvollisuus 1870-luvulla ei ollut suosittu ja useat nuoret lähtivät Amerikkaan leveämmän leivän houkuttelemina.