Fries-Hollandse Rundvee

Friisiläis-Hollantilainen karja

Maailman käytetyimpiin lypsykarjarotuihin lukeutuva Holstein-Friisiläinen periytyy mustavalkoisesta Friisiläis-Hollantilaisesta karjasta. Valkoiset jalat kuuluvat rodun tunnusmerkkeihin, sillä jalostuksessa on suosittu yksilöitä, joiden jaloissa ei ole mustia merkkejä. Korkeudeltaan Friisiläis-Hollantilaiset ovat 140 cm luokkaa. Utareiden laatu on heikompi kuin myöhemmin jalostetulla Holstein-Friisiläisellä. Vielä vuonna 1975 rotu oli tärkein Hollantilainen rotu, mutta vuonna 2007 oli jäljellä enää noin 3500 puhdasrotuista yksilöä. Tällä hetkellä noin 15 kasvattajaa huolehtii rodun ylläpitämisestä. Rotua käytetään sekä maidon että lihan tuotannossa, painottuen maidontuotantoon. Vuonna 2007 keskituotos oli 6910 kiloa maitoa, rasvaprosentin ollessa 4,2 ja valkuaisprosentin 3,56.

Rodun historiaa

Tämä modernimpi rotu kehitettiin 1800-luvun loppupuolella Pohjois-Hollannissa ja Friisinmaalla. Rotu perustui alkuperäiseen Hollantilaiseen karjaan, Tanskalaiseen karjaan sekä Pohjois-Saksasta peräisin oleviin yksilöihin. 1900-luvun toisella puolikkaalla vietiin useita siitoseläimiä Yhdysvaltoihin, missä tuottoisampi Holstein-Friisiläinen rotu kehitettiin. Kaikki maailman Holstein-Friisiläis populaatiot perustuvat Hollantilaiseen karjaan, joten vanhalla Friisiläis-Hollantilaisella karjalla on ollut suuri vaikutus maidontuotannon kehittymisessä. Friisiläis-Hollantilaisen karjan tuotostaso oli laskusuuntainen, joten vähitellen rotu alkoi sekoittua tai korvattiin Holstein-Friisiläisellä vuoden 1975 tienoilla, kun spermaa tuotiin Yhdysvalloista ja Kanadasta.

De Stichting Zeldzame Huisdierrassen –yhdistys perustettiin vuonna 1976 alkuperäisten ja harvinaisten eläinten (koirien, kanojen, nautojen, lampaiden jne.) suojelemiseksi ja säilyttämiseksi.