Mukana:
Erik Åkerström
Richard Åkerström
Arttu Laitinen
Jarmo Kiuru
Mauri Sivill
Kertomus:
Richard Åkerström
Käännös
Mauri Sivill
1. päivä
Saavuimme Ivaloon keskiviikkona 25.7., Helsingin kone laskeutui klo 12:45.
Ajoimme taksilla paikalliseen urheiluvälineliikkeeseen. Ostimme sieltä kumisaappaat ja hattuja. Paikallisen ravintolan pihasta noudimme Jarmon. Jatkoimme Raja-Jooseppiin, jossa järjestimme ruokatavarat rinkkoihin. Klo 14:30 aloitimme kävelyn länteen Luttojoen vartta.
Kävelimme Luttokönkäälle jossa ylitimme joen 2 kertaa. Richard "melkein" kaatui jokeen. Sitten jatkoimme Suomujoen länsirantaa pitkin kohti etelää. Saavuimme Jääkärikämpän raunioille. Ensin aioimme jäädä yöksi jo tähän, mutta koska aikaa oli, vaelsimme lähimmälle tulentekopaikalle Harrimukanjärven vieressä. Siellä pysähdyimme ja leiriydyimme.
Päivällisen jälkeen Arttu teki hääkakun Erikille, joka oli menossa naimisiin elokuun alussa. Kakku syntyi valmiista kakkupohjasta, vadelmahillosta ja spraykermasta. Ensimmäisen päivän sää oli lämmin, mutta kun saavuimme yöpymispaikalle, alkoi sataa. Jarmo laittoi sadekamppeet päälle ja kalasti, kun taas muut - Mauri, Erik, Arttu ja Richard - pelasivat korttia puukatoksessa, joka sattui olemaan tyhjä. Jarmo sai kohtalaisen kookkaan ahvenen. Richard ui ensimmäisen kerran omasta tahdostaan, muut eivät uskaltaneet.
Päivälämpötila: yli 20º
Iltalämpötila: n. 11º
Päivämatka: n. 10 km
2. päivä
Heräsimme, kun auringon valo osui telttoihimme. Aamiaista syödessämme, paikalle tuli kaksi huoltomiestä. He täyttivät puukatoksen polttopuilla ja me tarjosimme heille kahvit.
Aloitimme taivalluksen lounaaseen kohti Muorravaarakan joen suuta, jossa pidimme tauon ja ihastelimme näkymiä. Tästä jatkoimme kohti Snellmanninmajaa, jossa söimme lounaan. Richard ja Arttu uivat ruuan jälkeen. Suomujoen vastarannalla näkyi ensimmäinen rippikoululaisryhmä. Seuraava kohde olikin vanhan kolttakentän museoalue. Alueella esiteltiin sitä, kuinka kolttaperhe oli asustanut sotien jälkeen paikalla.
Jatkoimme länteen Aittajärvelle, jossa söimme. Jarmo paistoi kalansa, me muut paistoimme makkaraa. Richard ui. Samat huoltomiehet saapuivat myös tänne, mutta emme jutelleet enää heidän kanssaan. Pitkien tuumailujen jälkeen päätimme jatkaa matkaa vielä yli 6 km seuraavalle tulentekopaikalle, jota emme edes löytäneet. Kun seuraava löytyi, kävi ilmi, että matka oli ollut vielä pitempi!
Sää oli hieno, lämmin mutta pilvinen. Aurinko paistoi melkein yöpymispaikalle saakka. Loppumatkasta pisaroi hieman, joten laitoimme rinkkojen päälle sadesuojat, varmuuden vuoksi. Yöpymispaikka oli Sotavaaranojan suussa.
Richard leikki joessa majavaa ja rakenteli patoja kivistä ja puunpalasista saaden aikaan jopa 10 cm nousun vedenpintaan pienessä uomassa. Kaikki paitsi Erik uivat kohtuullisen voimakkaassa virrassa. Tulilla juteltiin kaiken maailman aiheista. Sitten makuupussit alkoivat kutsua puoleensa.
Päivälämpötila: yli 20º
Ilta- ja yölämpötila: KYLMÄÄ! alle 10º
Päivämatka: n. 20 km (koska jatkoimme Aittajärveltä eteenpäin)
3. päivä
Yöllä satoi paljon. Söimme ja peseydyimme. Erik luuli hukanneensa kellonsa, mutta Mauri löysi sen teltasta! Oletimme sateen alkavan, joten päätimme kävellä Porttikoskelle ja jäädä sinne, jos huono sää jatkuisi.
Porttikosken sillalla pidimme tauon. Paikka on hieno pienine vesiputoksineen. Tästä jatkoimme lyhyen matkan Porttikosken kämpälle ja söimme välipalaa. Jarmo luopui seurastamme (vaellukselle varattu aika loppui) ja hän jatkoi illaksi Kiilopäälle. Alkoi sataa. Richard löysi kämpän kohdalta joen ylityspaikan, mutta muiden mielestä virta oli liian voimakas!
Italialainen valokuvaaja kyseli meiltä reittejä ja nähtävyyksiä.
Seurasimme Suomujokea polkua pitkin kunnes tulimme paikkaan, jossa Richardin mielestä oli mahdollista kahlata joen yli. Muut hieman epäröivät, mutta pitivät taukoa ja antoivat Richardin yrittää. Hän painui mutaiseen pohjaan muutaman kerran, mutta sitten löytyi kivinen kohta, josta oli kuin olikin mahdollista ylittää joki. Kukaan ei kaatunut, mutta Arttu horjahti vastarannalla ja sotki jalkansa mutaan. Kuivattelimme, puimme ja jatkoimme matkaa.
Toisella rannalla vastaamme tuli todella mukava vesiputous. Pidimme tauon, söimme suklaata ja tutkimme kiviä putouksen keskellä. Jotkut kivet olivat kuluneet veden vaikutuksesta uskomattoman pyöreiksi. Näimme myös pohjoista sorttia olevan punkin, joka oli suurempi kuin eteläinen punkki. Toinen ero oli punaiset jalat mustien jalkojen sijasta.
Polku oli tällä rannalla parempi siitäkin huolimatta, että "ruoho on aina vihreämpää aidan toisella puolella". Polku vei Lankojärvelle, johon oli taukopaikalta n. 2 km. Artun mielestä matka oli polun mutkittelun vuoksi pitempi. Jos emme olisi kahlanneet joen yli, meidän olisi pitänyt kiertää Lankojärveä n. 2,5 km. enemmän päästäksemme kämpälle. Arttu ja Mauri ristivät ylityspaikan "Rikun kahlaamoksi".
Lankojärvellä ei ollut ketään kun saavuimme sinne. Erik ja Richard uivat järvessä, mutta sen pohja ei ollut kovin miellyttävä. Päätimme yöpyä täällä, koskapa paikalla oli niin mukavaa ja rauhallista. Arttu aikoi nukkua teltassa, me muut halusimme kokeilla kämppää.
Syötyämme paikalle saapui pariskunta koiransa kanssa. He aikoivat myös yöpyä täällä. Heillä oli teltta, joten meidän aikomuksemme oli vielä nukkua kämpässä. Richard teki tulet. Myöhemmin illalla rauha loppui. Melkein 40 rippikoululaista johtajineen tuli yöpymään paikalle. Päätimme yöpyä teltassa, kuten rippikoululaisetkin. Menimme nukkumaan ennen rippikoululaisia ja nukuimme hyvin. Erik ja Mauri nukkuivat isossa teltassa, koska Mauri ei mahtunut nukkumaan pienemmässä.
Sää oli pilvinen, hiukan sadetta taukojen aikana. Melko lämmintä. Tähänastisista kylmin yö.
Päivälämpötila: n. 20º
Iltalämpötila: n. 15º
Yölämpötila: n. 8º
Päivämatka: n. 12 km
4. päivä
Heräsimme 9:n maissa, mutta matkaanlähtöön meni jonkin verran aikaa. Rippikoululaiset heräilivät vasta kun lähdimme 11:n aikaan.
Sateesta huolimatta kuljimme nopeasti. Väli Lankojärvi-Rautulampi oli mahdollisesti kovin pätkä - paljon soita, sadetta ja mäkiä. Matkalla pidimme vain lyhyitä suklaataukoja. Aikomuksenamme oli syödä Rautulammella.
Kun pääsimme perille oli eräs vaeltajaryhmä lähdössä Kiilopäälle. Kämpässä istui kaksi sveitsiläistä, joiden kanssa juttelimme hetken ennen lounasta. Pariskunta koirineen oli myös paikalla, he aikoivat jatkaa matkaa Kiilopäälle - kunhan sadekuuro vain loppuisi. Richardin mielestä meidänkin olisi pitänyt jatkaa matkaa, mutta muut olivat eri mieltä. Päätimme yöpyä täällä ja kävellä pitkän (n. 12 km) matkan seuraavana päivänä.
Pystytimme teltat vapaanaoleville paikoille. Paikalla oli ryhmä partiolaisia ja toinen ryhmä rippikoululaisia, joten teltanpaikoista oli pientä pulaa. Söimme vielä vähän ja päätimme käydä läheisellä Raututunturien huipulla. Otimme kännyköillä yhteydet verkkoon. Kun palasimme alas kämpälle, alkoi taas sataa. Menimme sisälle kämppään ja söimme taas. Sitten lepäilimme hyvän tovin ja sulattelimme ruokaa, jälkiruuaksi söimme vohvelitaikinasta tehtyjä lettuja. Lättyjen aikana alkoi myös tämän tarinan kirjoittaminen.
Nyt olimmekin jo aika väsyneitä ja koska aioimme lähteä liikkeelle hyvissä ajoin aamulla, menimme aikaisin nukkumaan. Oletimme yöstä tulevan hieman kylmemmän, joten laitoimme hiukan lisää vaatetta ylle nukkumaan mennessämme.
Sää oli nopeasti vaihtelevaa, välillä sadetta ja yhtäkkiä taas kirkas, pilvetön taivas.
Päivälämpötila: n. 18º
Iltalämpötila: n. 15º
Yölämpötila: n. 5º
Päivämatka: n. 7 km
5. päivä
KYLMIN YÖ, HUONOT UNET!!
Poikkeuksellisesti yöllä ei satanutkaan, sen sijaan oli uskomattoman kylmää. Vaatteet eivät juuri auttaneet, unet jäivät lyhyiksi. Heräsimme klo 7:00. Söimme aamiaisen ja keräilimme kamppeet kasaan. Rinkat sateensuojiin ja matkaan. Etukäteen arvelimme matkan Kiilopäälle kestävän 5-6 tuntia. Klo 9:00 aloitimme vaelluksemme viimeisen päivämatkan.
Ylös Rautupäälle. Hyvin hienot maisemat, aina Venäjälle saakka. Alas Suomujoen lähteille, tämä tarkoitti sitä, että melkein koko joki oli käyty läpi. Nousimme Nilanpäälle ja käännyimme pohjoiseen pois polulta tunturin ylitykseen.
Jonkin aikaa kuljettuamme osuimme kolmen pienen lammen luo. Richard aikoi uida, mutta hänenkin mielestään vesi oli täällä liian kylmää. Korkeus oli n. 480 m ja täältä näki kauas. Seuraavaksi alkoi nousu Kiilopäälle. Sen huippu on "noin" 546,42 m. Maisemat olivat uskomattomat, sää oli mitä mainoin niiden ihailuun.
Huipun jälkeen melkein juoksimme portaita alas. Matkalla tuli muutamia Kiilopään huiputtajia vastaan. Pidimme viimeisen taukomme puolimatkassa alas toteemipaalun luona.
Viimeisen päivän vaellus kesti 3 tuntia 15 min. Perillä punnitsimme rinkat ja Arttu järjesti meille saunan. Joimme kahvit ja söimme munkit ennen saunaa. Sitten otimme puhtaat kamppeet mukaamme ja aloitimme kylpemisen. Saunasta pääsi uimaan viereiseen tunturipuroon tehtyyn suvantoon. Kaikki uivat. Vesi oli kylmää, mutta se tuntui hyvältä vaelluksen jälkeen.
Rinkkojen painot vaelluksen jälkeen: Arttu 22 kg, Mauri 23 kg, Erik 17 kg, Richard 7 kg (ei ruokaa mukana)
Päivä päättyi ruokailuun ja Formula 1 kisan katsomiseen hotellissa. Nämä viimeiset rivit kirjoitettiin lentokenttäbussia odoteltaessa.
Sää oli pilvinen Kiilopäälle asti. Siellä alkoikin sitten sade, joka ei lakannut ennen poistumistamme.
Päivälämpötila: 10-11º
Päivämatka: n. 12 km
KOKONAISMATKA: n.61 km
Tässäpä kaikki, toivottavasti sinäkin voit joskus vaeltaa tämän reitin.
(Jarmo), Erik, Arttu, Mauri, Richie
18.9.2004
Mauri Sivill