Otto

Tiias Hokey-Pokey

"Otto"

Kuva (c) Pauliina Anttila. Otto vajaa 13v.

Syntynyt: 16.2.2006

Isä Francini's Pensierostupendo

Emä Tiias Delilah

Terveys: Lonkat C, silmät OK

Kasvattaja: Tiina Sivander, Nurmijärvi

Omistaja: Jonna Kivi

TULOKSET:

NÄYTTELYT 1xH, 1xEH2

Kokeet: Taipumuskoe HYVÄKSYTTY; SPA1

:: Otto Kennelliiton tietokannassa ::

Oton tulo meille oli kyllä hyvin "ei normaalia".

Oton piti alun alkaen muuttaa veljelleni, mutta siellä tuli ongelmia talon vanhemman cockeri muori-Millan kanssa, niinpä se Otto sitten tuli meille. Ei kylläkään jäädäkseen, mutta tänne se vaan jäi =)

Otto on jo pentulaatikko ajasta saakka ollut minun suosikkini Oton pentueessa. Kävin ahkerasti pentuja katsomassa, kun ne olivat pieniä. Toki Tiinalla tulin useamman kerran sanoneeksi, että on helppo käydä katsomassa pikkuisia, kun ei todellakaan ollut mikään cockerin hankinta mielessä. Olihan meillä itsellä kotona Jaden miltei saman ikäiset walesin pennut, joista oli yksi tytöistä jäämässä kotiin..

Otto on alusta saakka ollut aivan erilainen luonteeltaan, kuin muut spanielimme on olleet. Otto miettii aina ensin, ennen kuin tekee. Jos Otto olisi ihminen, se olisi joku filosofi jonka pitää miettiä AINA todella tarkkaan kaiken toiminnan hyödyt ja haitat ja vaihtoehdot toimimiseen joka tilanteessa.

Otto on luonteeltaan melko pehmeä ja maailman kiltein koira. Tulee mutkattomasti toimeen eri ikäisten ihmisten kanssa vaikka niillä olisi apuvälineitä tai pyörätuolissa olisi, rakastaa pikkulapsia ja on pitkähermoinen & lempeä niiden kanssa.

Todellinen sylikoira myös.

Otto olisi aina tulossa syliin ja mielellään se aina olisi vielä kaiken lisäksi selällään. Kaatumataudiksi joskus sen selällään oloa sanottiin, kun Otto on aina selällään oleilemassa. Myös trimmatessa ja todellakaan ei ole helppoa trimmata cockeria joka väkisinkin selällään makoilee.

Otto on hyvin leimautunut omaan laumaansa, ja nauttii olla ihmisten kanssa tekemisisä. Toisista koirista Otto ei oikein välitä (siis ei todellakaan ole edes kiinnostunut ja jos joku muu kiinnostuu Otosta, Otto lähtee pois paikalta).

Oton kanssa ei olla oikeastaan mitään sen kummemmin koe mielessä treenattu. Kotosalla yritetty kaikenlaista, mutta nuoruusvuosina Ottoa ei kiinnostanut kuin ruoka ja sen keskittyminen meni ruoalla palkatessa siihen. Lelut ei kiinnostaneet, joten oli hankala motivoida Ottoa.

Vanhemmiten Otto on 10v+ iässä alkanut keskittymään ja on innostunut niin agilitysta kuin tokoilustakin. Cami on Otolle agilityn alkeita opettanut ja jäljestämistä myös.

Otto käväisi kesällä 2008 taipumuskokeissakin ollen silloin 3-v. Ottohan on omannut hyvät taipumukset jo aiemminkin ja kokeisiin meno jäi vain sen takia, ettei Otto uskaltautunut kunnolla aiemmin uimaan. Vasta reilun 2vuoden iässä Otto hoksasi uimisen salat. Ja sitten vain suunnattiin taippareihin ja kertaheitolla kera loisto arvostelun taipparit läpäistiin! Otto suorastaan juoksi taipparit läpi. Hieno suoritus, etenkin jäljestys tuntui olevan Oton mieleen.

Oton kuulossa on tapahtunut jotain jo nuorena vuoden iässä. Kuuroksi ollaan sanottu Ottoa, mutta jotain ääniä se kai vielä kuulee, vaikkei se enää niitä oikein hahmota. Mutta reagoi johonkin sentään.

Ihan vieraassa paikassa Oton kuulon heikentymää ei vieraat välttämättä edes huomaa, kun Otto skarppaa valtavasti ja on ihan lähellä koko ajan. Kotonaan sitten tulee ilmi hyvinkin kuulon vajavuudet, tutussa ympäristössä ei tarvitse niin paljon skarpata ja voi olla omissa oloissaan.

Otto ja koirakavereita. Otto 13,5v. Kuva (c) Paimenpartio

Kuva (c) Paimenpartio. Otto upea vanhaherra <3

~Helmikuu 2020~