CIB & Fi & Ru & Rkf & Lv Mva RuV-00 LvV-05
Doniol Canorous Lady
"Lady"
Syntynyt: 30.1.1997, kuoli 23.9.2010
Isä Fi Mva Hammalgårdens In Your Dreams
Emä Fi Mva Woodruff Coyota
Terveys: Lonkat B-A, silmät OK (01/2010 seniili sarveiskalvojen endoteelidegeneraatio), kilpirauhanen OK (03/2010)
Kasvattaja: Mirka Saarentaus, Tuusula
Omistaja: Jonna & Pia Kivi
TULOKSET:
TAIPUMUSKOE Hyväksytty, SPA1
Mejä: AVO 0
NÄYTTELYT kts. tittelit
:: Lady kennelliiton tietokannassa::
Lady saapui meille juuri pääsiäiseksi 1997, ihan vaan kotikoiraksi. Kerran vuodessa jos näyttelyissä käytämme, niin se riittäköön. Halusimme mukavan perhekoiran. Ja todella sellaisen saimmekin! Niin se maailma "heitteli" ja tuli tilanne, jolloin perheeni oli luovuttava Ladysta. Kasvattaja-Mirka halusi Ladyn omistukseensa ja sitä kautta Lady sai itselleen uuden kodin Martemaan Tuulalta. Mirka näyttelytti Ladya sitten enemmänkin ja sai Ladylle aika pian Muotovalio arvon.
N.vuoden Lady oli "maailmalla", kunnes monien seikkojen kautta Lady palasi takaisin kotiinsa. Sitten Lady jäikin meille sijoitukseen ja Lady kävi monen moista kertaa näyttelyissä niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Lady sai myös yhden pentueen(synt.5.4.01), Doniol J-pentueen, joka syntyi ja kasvoi meillä kotona. Siitä pentueesta jäikin meille sitten Ladyn ensimmäisen pentueen ensimmäiseksi syntynyt pikkuneiti Venla.
Kun sijoitus sopimus tuli täyteen Ladyn täyttäessä 6-vuotta, olin jo päättänyt teettää Ladylla vielä yhden pentueen.
Niinpä elokuussa 2003 Lady sai toisen ja viimeisen pentueensa (kennelini ensimmäisen pentueen), josta sitten jäikin poikkeuksellisesti Uros Sumo kotiimme ja nartun sijoitin veljelleni. Ainakin näihin "kakkos" pentuihinsa Lady on jättänyt luonteestaan paljon energisyyttä ja riistaviettisyyttä. Malttia Ladylla ei kovinkaan paljon ole, mutta pennuilla sitä tuntuu toisilla olevan aika paljoltikin..
Lady oli luonteeltaan melkoinen hössöttävä welshi, todella energinen ja halusi aina olla siellä missä ihmisetkin. Lady touhusi aina paljon ja välillä ihan omiaankin. Lady oli walesina meille sellanen ykköskoira, jonka kanssa tuli tehtyä paljon kasvatus virheitä ja joista sitten sai kärsiä myöhemmälti. Mm sitä malttia olisi voinut harjoitella ja ehkä sitä äänenkäyttöäkin olisi voinut opettaa hillitsemään.. Hösöttämiseen aikoinaan alkuun taidettiin vielä peräti itse rohkaistakin. Mutta Lady oli todella kiltti koira kuitenkin, ei se mitenkään hankala ollut. Vaativa kyllä metkujensa ja loputtoman energiansa kera, mutta erinomainen perhekoira :) Lady rakasti lapsia. Se oli kuin nappi paidassa pikkusiskoni syntymän jälkeen siskoni perässä. Se vahti Neaa ja oli aina siellä missä vauvakin. Lady toimi hyvänä itkuhälyttimenä ja vaippojen roskiin kuskaajana, se oli Ladyn suuri homma lasten hoidossa. Lady ei koskaan menettänyt hermojaan lasten kanssa, se oli hyvin kärsivällinen ja pitkäpinnainen. Se suorastaan nautti lasten kanssa telmimisestä :)
Lady oli erinomainen rotunsa edustaja näyttely puolella. Lady rakasti näyttelyitä, se nautti päästessään kehään kanssani ja viihtyi siellä enemmän kuin hyvin. Siksi me pitkään vielä Ladyn vanhuuden päivinäkin kävimme kehissä silloin tällöin pyörähtämässä. Tottelevaisuuttakin tuli treenattua, joskin aika pian totesin sen olevan vähän liian haasteellista tiettyjen seikkojen opettamattomuuden takia. Nuorena olisi pitänyt osata opettaa sitä malttia ja parempaa kontaktia. Lady oli tosi oppivainen ja innokas koira, mutta sillä oli todella vahva riistaviettisyys ja sen takia toko jätettiin suosiolla pois meidän harrastuksista.
Metsästykseen Lady olisi varmasti ollut enemmänkin kuin passeli. Tuo koira ei empinyt ottaa suuhun mitään, ei lintua ei jänistä sen enempää kuin mitään muutakaan suuhun mahtuvaa. Kaikkea Lady kantoi suurella ylpeydellä (sitä se on periyttänyt jälkikasvulleenkin) ja todellakin varmanoloisesti. Ladyn rämäpäisyys eli rohkeus ja tietynsortin kovuus ja sinnikkyys myöskin vähän vaikutti mettä hommiin sopivilta. Itse vaan en alkuunsa kovin kiinnostunut tuosta lajista ollut, joten Ladyn kouluttaminen jäi. Se olisi todella tarvinnut täsmällistä koulutusta pienestä pitäen, johtuen sen niin ei kovin hyvästä piirteestä sulkea korvansa lintuja/kaneja/ tai mitä vaan riistaa nähdessään tai haistaessaan.
Lady 12-v, äärimmäisen arvokkaasti vanhentunut iloinen walesi mummeli :)
Mejä-puolella pääsimme jopa kerran kokeisiin saakka, mutta sielläkin Lady näytti vallattoman luonteensa. Siellä metsässä Lady vei suurella innolla minua perässään ihan kymmenen-nolla ja todella otti ilon irti perässä pomppivasta omistajasta ja tuomarista.. Lady todellakin oli walesi, joka näytti, mitä tarkoitti sanonta welsheistä, että niiden omistajalta vaaditaan huumoria.
Lady oli täynnä elämäniloa ja huumoria, ja jakoi sitä kaikille. Lady osasi olla myös todella itsepäinen ja hyvin herkkä otus, mutta samalla myös todella lempeä ja ystävällinen ja kiltti lurputtaja.
Ladylla oli 2pentuetta, Doniol J-pentue (s.04/2001) ja Luckystone's D-pentue (08/2003). Yhteensä koirakakaroita noissa pentueissa on 12.
Vuoden 2010 alkupuolella Lady käytettiin silmäkivun takia lääkärissä ja silmät tutkittiin. Ei siellä ollutkaan kaihia eikä pelkäämääni silmänpainetautia. Siltä osin silmät oli kunnossa. Vanhuuteen liittyvä sarveiskalvojen endoteelidegeneraatio todettiin, mikä selittää Ladyn silmien sinertävän värin.
Ja maaliskuussa 2010 tutkittiin ensimmäistä kertaa Ladyn kilpirauhasarvot, jotka nekin oli erinomaiset! Mummeli siis oli tutkitusti erittäin terve (ja on ollut kyllä koko ikänsä sitä).
Ladyn tuli aika lähteä yllättäen syyskuun 2010 loppupuolella tyttärensä seuraksi pilven reunalle..
Siihen päivään päättyi ja loppui jotain sanoin kuvaamatonta. Lady oli se ensimmäinen welshini, niin valtavan rakas ja suuri opettajani punavalkoisten pisamanaamojen elämään. Lady kasvoi kanssani nuoruuteni vuodet, oli uskollisesti aina rinnalla tapahtui mitä vaan. Koettiin yhdessä niin valtavan paljon ja Lady oli aina valtavan suuri tuki ja turvani.. KIITOS LADY, kaipuu ja ikävä on valtava! Sydämeeni jäi nyt tyhjä ontto aukko. Tulen varmasti ikuisesti muistamaan sinut!
HYVÄÄ MATKAA RAKAS KOIRANI, nyt pääset takaisin rakkaan tyttäresi vierelle!
-Syyskuussa 2010-