Tämän julkaisu on osa Koiviston perinnekylähanketta, jonka tavoitteena on kylän monimuotoista kulttuuriperintöä esittelevän materiaalin valmistelu ja esittely¬aineiston tuottaminen perinne¬matkailun tarpeisiin. Esitteessä kuvataan Koiviston historiallisia ja luontokohteita ja se on tarkoitettu oppaaksi alueella tehtäville tutustumis¬retkille ja kylän historiaan perehtymiseen. Lue lisää Koiviston historiaa liitteeestä. 

Koivistonkyläiset kuvailevat Äänekylät-Kylän Äänet-selvityksessä vuonna 1999 kotikyläänsä näin: Koivistonkylällä on asuttu jo kampakeraamiselta ajalta. Kylän historia on värikäs ja monitahoinen. Siihen kuuluvat niin kestikievarit, sotatapahtumat kuin Suomen ensimmäinen postikonttorikin. Historia on koottu kyläkirjaan, joka ilmestyi vuonna 1998. 

Tallennettu Google Kuviin • 14.4.2011

Jouko Loikkasen puhe  liite alla

Video Loikkasen puhe

Postimestari Jukka Lehtosen julistepuhe, liite alla  

Video Jukka Lehtonen

Perimätiedon mukaan paikalla on venäläisten sotilaiden joukkohauta, Suomen 

sodan (1808-9) aikainen. Sen edessä tien varrella on iso siirtolohkare, jossa on 

muistolaatta Koiviston kahakasta. paikalla on myös opastaulu.

Vuoden 1649 kestikievarijärjestys, jota myöhemmin täydennettiin, määräsi, että majapaikat oli perustettava kaikkien yleisten teiden varsille noin kahden peninkulman välein. 

Kievarin tiedetään toimineen Koiviston talossa varmuudella 1683. Se oli kestikievarin ohella myös postitalo.

Koiviston talon lähelle rakennettiin 1700-luvun lopussa kruununmakasiini ja varusvarasto ruotujoukkojen tarpeisiin. 

1780 valmistui Kustaa III:n käskystä rakennettu tie Hirvaskankaalta Kuopioon. 

Tien piti yhdistää vasta perustettu Kuopion kaupunki rannikolle Vaasaan ja Kokkolaan ja edelleen Ruotsiin. 

1786 Keski-Suomen ensimmäinen postikonttori Muhlunniemen kruununtilalla. 

Koiviston talossa toimi kestikievari. Se oli Korsholman itäisen voutikunnan hallintopaikka (kruununvouti) 1800-luvn alussa. Talossa asui myös piirilääkäri, ja siinä toimi apteekki. 

Koiviston talo mainitaan ensimmäisen kerran maan kestikievariluettelossa jo 1683. Koivisto pitkin kievaria yli 200:n vuoden ajan lyhytaikaisia poikkeuksia lukuun ottamatta, jolloin kievari taloina toimi Muhluniemi, Uusitalo ja Haukkala. 

Laki kestikievarista tuli voimaan 1734 ja tässä määriteltiin kievarin tehtävät ja velvoitteet (mm. yösija, ruoka ja kyytivelvoite). 

Suomen sota 1808 -1809. Suomen sodan tapahtumat keskittyvät Koivistonkylälle, siellä käytyyn kahakkaan toukokuun lopussa 1808, sekä Kapeen sillalla käytyyn taisteluun. 

1820-luvun alkupuolella Pohjois-Hämeen ainoat markkinat toimivat Hirvakankaalla vuosina 1822-24. 

Vuosina 1841-44 rakenettiin Laukaasta Valkolan kautta Koivistoon tuleva tieosuus läpiajettavaan kuntoon.

Sairastuvan pohja Riikosmäellä. Tällä paikalla oli aikoinaan vaatimaton sairastupa, jota myös kuolinhuoneeksi kutsuttiin. Suurten nälkävuosien aikana 1860-luvulla sairastua oli jatkuvassa käytössä.  

1915 valmistui koulutalo, joka rakennettiin osittain vanhasta Koivistonkylän makasiinista.

Koivistonkylä on säilyttänyt hyvin maaseutuilmeensä. Sen halki mutkittelee vanha maantie (1800-luvulta, tuli museotieksi 1998). Vanha 1700-luvun tie on paikoin näkyvissä. 

Äänekosken Koivistonkylän museotien vihkiminen syksyllä 1998.

1998 ilmestyi Urpo Sparfin perusteellinen teos Kotikyläni Koivisto sekä sen liitteenä kylän talohistoria (Sakari Koivu - Urpo Sparf, Koiviston asutus, kirjastoluokka 9). 

Koivistonkylässä toimii aktiivinen kyläyhdistys, joka järjesti syys- ja lokakuussa 1998 suuret Koiviston kyläjuhlat erilaisine tapahtumineen, kuten museotien vihkiminen.

Koiviston kansakoulun 85-vuotisjuhlat sekä Urpo Sparfin Kotikyläni Koivisto -kirjan julkistamisjuhla.

Koivistonkylän erikoislaatuisuutta on syytä korostaa. Kylän historian tutkimuksessa on mainittava myös Vanhan Äänekosken Kotiseutuyhdistys ja äänekoskelainen Aarne Vuorinen. 

Koiviston kyläyhdistys julkaisi vuonna 1999 Koiviston historiaa -esitteen, jossa esitellään sekä Koiviston kylän että Kapeenkosken kohteet. 

Nelostien ja kantatien valmistuminen 50-luvun lopulla loivat Hirvaskankaalle uuden loistavan liikepaikan.

Turistikeskus rakenettiin Sarvimäen palstalle 1966-67. Moninaisten vaiheitten jälkeeen Turistikeskus siirtyi v. 1989 Matti Savolaisen hallintaan.

Heikki Salminen avasi mailleen Shell-huoltamon heinäkuussa 1964.

15.3.2011 Kyläyhdistyksen sivut julkaistiin.