Keskikylä
Koiviston kylä
Koiviston kylällä sijaitseva Museotie on yli kaksisataa vuotta vanha markkina- ja postitie välillä Kuopio-Vaasa. Nykyisten pääteiden ja uuden neljän tien risteyksen syntyessä Hirvaskankaalle. Tien alkuvaiheet sijoittuvat 1700-1800 luvulle, jolloin Koivisto oli Vaasa-Kuopio-poikittaistiellä Keski-Suomen hallinnollinen ja postinkulun keskus ja yksi Suomen sodan näyttöpaikoista. Koivistontie jäi palvelemaan historiallisesti ja maisemallisesti merkittävän Koiviston kylätienä. Museotielle opasteet valtatie 69:ltä.
Keskikylää halkoo Museotie
Yleistietoa Muhlun talosta
Talossa sijainnut 1700-luvun lopulla postikonttori, palveli postimestarin virkatalona. Postimestari Esbjörn, joka asui Muhlussa kuolemaansa saakka, anoi keisarilta Jyväskylän kaupungin perustamista. Muhlu, entinen kruunun puustelli, joutui vuokrauksen ja sitten oston kautta Lehtosten suvulle.
Carl Fredrik Essbjören kutsuttiin 1837 perustetun Jyväskylän kaupungin ensimmäiseksi järjestysoikeuden puheenjohtajaksi. 1839 hän palasi takaisin Koivistoon postihoitajaksi. Essbjörnin seuraajaksi nimitettiin Koivistosta postinhoitaja ja kruunun henkikirjuri Carl Anton Carlborg ja postikonttori siirrettiin Koivistosta Jyväskylään 1841. Koiviston kylän suuruudenaikaa olivat 1820-40-luvut, jolloin siellä asustelivat kruununvouti, henkikirjuri, postimestari, pitäjän kirjuri, piirilääkäri, apteekki, maamittari, siltavouti, varanimismies jne.
1955 salama sytytti navetan tuleen ja poltti sen sekä riihirakennuksen puimaloineen. Navetasta jäivät kiviseinät, joiden päälle tehtiin nykyinen navettarakennus. Siitä tuli huomattavasti entistä korkeampi.
Rutanen muodostui Koiviston jakaantuessa kahteen osaan 1744. Rutasen ensimmäinen isäntä oli Kristoffer Palken.
Viime vuosisadalla Harjunmäestä Kallulaan siirretyn Rutasen ruumisaitan ovi. Valokuva S. Koivu 1981
Vanha Koiviston virallinen nimi on Pölkki. Koiviston talo perustettu 1621 halkomalla Vatiasta. Ensimmäinen isäntä oli Olavi Riikonen (ei varmuutta mistä?) III isäntä Esko Pekanpoika Leinonen 1660-68 (Hänen jälkeläisiään tavalla tai toisella on valtaosa kanta Koivistosta edelleenkin) (Esa Koivu 12:s esi-isä). Pölkki vuodesta 1704 (Vävyksi Israel Pölkki Kyyjärveltä).
Jo 1600-luvulla se toimi kievarina ja postitalona. Piirilääkäri ja apteekki toimivat siellä 1820-luvulla. Kun Laukaan kihlakunta vuonna 1834 perustettiin, vanhasta Koivistosta tuli kruununvoudin ja henkikirjurin virka- ja asuinpaikka. Talo oli aikoinaan kuin pieni kylä - parhaimmillaan sen pihapiirissä oli 27 eri rakennusta.