s/s Hebe

Kemin edustan suurimmaksi tai dramaattisimmaksi haaksirikoksi mainitaan s/s Heben haveri lokakuun 8. 1901.

Laivan suunniteltu rahdin kuljetusreitti Pernausta Tornion kautta Kemiin oli mennyt myöhäiseen syksyyn.

Aluksen oli oletettu jääneen yöksi Ajoksen saaren maanpuolelle, Tuomilahteen suojaan. Jonkinlainen tilannearvion pettäminen oli tapahtunut, ja päätetty lähteä yön selkään syysmyrskyiselle merelle.

Ajoksen ulkopuolella olleen Pikku Fräkin matalikon karimerkki oli ollut tiettävästi myrskyn painamana siten, ettei laivasta sitä huomattu. Alus ajautui Ajoksen väylältä suoraan matalikon päälle. Huonoa tuuria oli sinällään, että laiva törmäsi juuri tuohon matalikon korkeimpaan kohtaan ja jäi siihen keskirungostaan kiinni.

Myrsky riuhtoi laivaa ja aiheutti sen, että höyrykone sammui veden tulviessa sisään. Kohtalo oli sinetöity aluksen osalta. Nyt alkoi laivahenkilöstöllä kamppailu elämästään.

Laiva liikkui myrskyn voimasta karikon päältä kohti syvempää vettä. Aamun koitteessa epätoivoinen miehistö seisoi ainoalla pinnan yläpuolisella osalla, laivakeittiön yläpuolella, perässä.

Maston rippeistä yritettiin tehdä lauttaa koska pelastusvene oli jo yöllä menetetty. Myrsky kuitenkin hajoitti tämän lautan. Jääkylmä, myrskyävä meri ei antanut armoa.

Yhdeksännen päivän aamuhämärissä Ajoksen luotsista nähtiin dramaattinen tilanne. Veneillä ei kuitenkaan ollut mitään asiaa myrskyyn. Kaupungin rannasta saatiin hälytettyä höyrypursi Ilmari, jonka uskalias miehistö päätti koettaa oman henkensä uhallakin pelastaa haaksirikkoiset.

Ilmarin urheiden miesten avulla saatiin koko pahoin kylmettynyt ja apatiaan vaipunut Heben miehistö pelastettua.

Urheat meripelastajat palkittiin uskomattomasta suorituksestaan Vaasan Pohjanmeren Höyrylaiva oy:n toimesta.

Konemestarin pakista se suurin avain