Perhe ja perintö

7. Erilaisia ihmisiä, erilaisia suhteita

Avioliitto

• säädetty avioliittolaissa 1929, 1.3.2017 alkaen koski myös samaa sukupuolta olevia

• kihlaus tapa ennen avioliittoa, ei sido

• avioliiton esteiden tutkinta

  • 18-v. 

  • ei lähisukulainen

  • ei saa olla jo naimisissa tai rekisteröidyssä parisuhteessa

  • seurakunta tai maistraatti - todistus

• vihkiminen

  • kirkollinen - pappi

  • siviili - käräjäoikeus tai maistraatti (Digi- ja väestötietovirasto)

  • kaksipuolinen, määrämuotoinen oikeustoimi

    • kysymykset, vastaukset, julistus, todistajat

• sukunimen valinta

• puolisot yhdenvertaisia

• elatusvelvollisuus

• omaisuuden erillisyys

  • aiempi ja avioliiton aikana hankittu

  • nimiperiaate ratkaisee omistajan - yhteisiin nimiin

  • vallintarajoitus: em. ei koske yhteistä kotia, sen irtaimistoa, toisen työvälineitä tai toisen käytössä olevaa irtainta omaisuutta tai lasten käytössä olevaa omaisuutta

  • velat omia, poikkeus elatusvelat

• Kpl 7, teht. 4 ja 10 

Avioliiton purkautuminen

• Avioero

  • haetaan käräjäoikeudelta

  • vireille

  • harkinta-aika 6 kk - 1 v. (ei jos 2 v. erillään)

  • erohakemus käräjäoikeuteen

• Avio-oikeus: puolison oikeus toisen omaisuuteen avioliiton purkautuessa

  • Voidaan rajoittaa avioehdolla, testamentilla tai lahjakirjalla

  • avio-ehto tehtävä kirjallisesti ennen avioliittoa tai sen aikana ja kummankin on se hyväksyttävä

    • voidaan rajata koko omaisuus tai osa siitä avio-oikeuden ulkopuolelle

• Omaisuuden ositus

  • koskee avio-oikeuden alaista omaisuutta

    • jos ei ole, omaisuuden erotus

  • omaisuus yhteen ja puoliksi

    • kummankin nettovarallisuus (varat-velat)

    • lasketaan yhteen ja puoliksi

    • enemmän omistanut luovuttaa tasinkoa

    • sopimusositus tai toimitusositus (käräjäoikeuden määräämä pesänjakaja)

• Sovittelu kohtuuttoman osituksen kohdalla 

  • myös avio-ehdosta huolimatta

• Kuolema

  • ositus: leski ja perilliset (perinnöksi jaettava summa)

  • lesken ei tarvitse maksaa tasinkoa (tasinkoprivilegi)

  • toimitusositus

    • käräjäoikeuden määräämä pesänjakaja, joka hoitaa osituksen

Tehtävä 8 ja 6

(Rekisteröity parisuhde

• solmitaan samoin edellytyksin kuin avioliitto

• rekisteröinti maistraatissa tai käräjäoikeudessa

• vaikutus sama kuin avioliitossa, paitsi:

  • ei yhteistä nimeä

  • ei adoptio-oikeutta, poikkeus sisäinen adoptio)

8. Lapset ensin!

Nimi

• 4 etunimeä

• ei sopimaton

• oman sukupuolen nimi

• ei sama kuin sisaruksilla

• ei saa olla sukunimi

• ei saa olla numerosarja

• nimen voi vaihtaa 

• Uusi nimilaki voimaan 1.1.2019

  • yhdistelmäsukunimet myös ilman väliviivaa, ja molemmat osapuolet voivat ottaa yhdistelmänimen

  • myös avoparit voivat ottaa yhteisen nimen tai yhdistelmänimen, jos he ovat asuneet vähintään viisi vuotta yhdessä tai jos heillä on yhteisiä lapsia

  • lapselle voi antaa kaksi sukunimeä

    • Jos lapsen toisella tai molemmalla vanhemmalla on kaksi sukunimeä, voidaan lapselle valita kuitenkin vain enintään kaksi sukunimeä

  • enintään neljä etunimeä 

  • etunimen ei tarvitse olla kotimaisen nimikäytännön mukainen, mutta sen täytyy vastata vakiintunutta etunimikäytäntöä muodoltaan, sisällöltään ja kirjoitusasultaan

Kaikkia nimiä ei hyväksytä nimilautakunnassa

Tehtävä lapsen nimestä t. 4 kpl 8 sekä tehtävä 6

Vanhemmuus

• Vanhemmuuslaki voimaan 1.1.2023

• lapsen äiti on lapsen synnyttänyt henkilö

• avioliitto: isyysolettama

• avoliitto tai ei parisuhdetta

  • isä lapsen siittänyt henkilö

  • isyys tunnustettava

  • neuvolassa tai lastenvalvojan luona

  • Digi- ja väestötietovirasto hyväksyy ja vahvistaa

  • isyyskanne - oikeus ratkaisee

  • lääketieteelliset tutkimukset

  • äiti voi vastustaa tunnustusta ja tutkintaa

    • tunnustanut isä voi vaatia selvitystä

• vaikutus lapselle

  • oikeus isän nimeen

  • oikeus elatukseen

  • oikeus perintöön

• vaikutus isälle

  • elatusvelvollisuus

• hedelmöityshoidot

  • sallittu kaikille naisille

  • avioliitossa aviomies lapsen isä, avoliitossa hoitoihin suostunut mies

  • luovuttajalta lupa, saako vahvistaa isäksi

    • 18 v. oikeus tietää isä

  • lapsen synnyttäneen äidin naispuolinen kumppani voidaan vahvistaa äidiksi lapsen synnyttäjän ohella, kun lapsi on hankittu yhteistuumin hedelmöityshoidon avulla (aikaisemmin perheen sisäinen adoptio)

    • • ei silloin, jos isyys vahvistettu, esim. sukusolut luovuttaneelta saatu lupa vahvistaa isyys

Tehtävä 5 kpl 8.

Elatus

• vastuu elatuksesta vanhemmilla 18 v. asti, osin tämän jälkeenkin

• etävanhempi maksaa elatusapua

• elatustuki, jos elatusvelvollinen ei huolehdi maksuista

Huoltaja

• normaali huolto

• asuinpaikka, passi, terveydenhuolto, nimen muuttaminen, uskonto, koulutus

• huoltajia

  • avioliitto: molemmat

  • avoliitto, avioero tai ei suhdetta: sopimus

    • yhteishuoltajuus

    • yksinhuoltajuus

  • riitatapaus: tuomioistuin päättää

    • lasta kuultava

Kotiin t. 3 ja 1

Adoptio

• adoptiolapsella on samanlainen oikeudellinen suhde adoptiovanhempiinsa kuin biologisella lapsella

• oikeudellinen suhde biologisiin vanhempiin katkeaa

• aviopari voi adoptoida yhdessä, avopari ei, mutta yksin voi adoptoida

• perheen sisäinen adoptio: lapsen vanhemman puoliso adoptoi lapsen, biologinen vanhempi antaa siihen suostumuksensa

• aikuinen voi adoptoida täysi-ikäisen lapsekseen

9. Perintö ja testamentti

Perunkirjoitus

• kuolinpesä

  • omaisuus

  • osakkaat: perilliset, leski, testamentin saajat

  • toimitetaan pesänselvitys

  • kuolinpesälle voidaan nimetä pesänhoitaja tai pitää se yhteishallinnossa

  • jos kuolinpesän selvityksestä tai jaosta ei päästä sopimukseen, voi käräjäoikeus nimet pesänselvittäjän ja -jakajan

• perunkirjoitus

  • toimitettava 3 kk:n sisällä kuolemasta

  • pesänilmoittaja: antaa tiedot kuolinpesän omaisuudesta, varoista ja veloista 

  • uskotut miehet: laativat luettelon pesän varoista

• perukirja

  • tieto mm. pesän osakkaista, pesän varoista, veloista 

Pesän selvittäminen ja jakaminen

• vainajan varoista maksetaan hautajais- ja perunkirjoituskulut ja sen jälkeen mahdolliset velat

• vainajan velat eivät periydy, paitsi jos perintö on jaettu ennen velkojen maksua tai jos perunkirjoitusta varten on annettu vääriä tietoja

• pesä voidaan  jakaa perunkirjoituksen jälkeen, voidaan jättää myös jakamatta

• sopimusjako

  • vapaamuotoinen, kirjallinen jakokirja

• vaatimuksesta toimitusjako käräjäoikeudelta

Esimerkki jakamisesta

Tehtävä 8 s. 76

Perimysjärjestys

• määritelty perintökaaressa

• ensisijaisia perinnön saajia rintaperilliset (ml. ottolapsi), rajaton sijaisperimys

  • jos ei lapsia, leski

• toinen ryhmä: vanhemmat - sisarukset - sisarusten lapset, rajaton sijaisperimys

• kolmas ryhmä: isovanhemmat - tädit ja sedät: serkut eivät peri

• jos ei ketään perillistä, perintö valtiolle

Lesken erityisoikeuksia

• Leskellä oikeus jäädä asumaan yhteiseen asuntoon, jos ei muuta kotia

  • Hallintaoikeus

• Oikeus kodin irtaimistoon

• Jos leski on perinyt vainajan, hänen kuoltuaan puolet perinnöstä menee ensin kuolleen vainajan toissijaisille perillisille (vanhemmat, sisarukset, sisarusten lapset) ja puolet lesken perillisille

  • Jako voidaan lesken halutessa tehdä jo hänen eläessään

  • Perintökaari 3 luku 

1 § Jos perittävä oli naimisissa eikä häneltä ole jäänyt rintaperillistä, menee jäämistö eloonjääneelle puolisolle.

Milloin eloonjääneen puolison kuollessa ensiksi kuolleen puolison isä, äiti, veli tai sisar tahi veljen tai sisaren jälkeläinen on elossa, saavat ne heistä, joilla silloin lähinnä on oikeus periä ensiksi kuollut puoliso, puolet eloonjääneen puolison pesästä, mikäli jäljempänä tässä luvussa ei toisin säädetä. Älköön eloonjäänyt puoliso testamentilla määrätkö siitä, mitä siten on tuleva ensiksi kuolleen perillisille.

Jos viimeksi kuolleelta puolisolta ei jäänyt perillistä, saavat hänen osuutensa ensiksi kuolleen puolison 2 momentissa tarkoitetut perilliset. 

2 § Jos ensiksi kuolleen puolison kuollessa puolisoilla tai toisella heistä oli sellaista omaisuutta, johon toisella ei ollut avio-oikeutta, tai ensiksi kuolleen puolison jäämistö muusta syystä oli suurempi tai pienempi kuin puolet puolisoiden omaisuudesta, on jäämistön eloonjääneen puolison kuollessa katsottava vastaavan yhtä suurta osaa tämän pesästä.

3 § Jos eloonjäänyt puoliso on antamalla lahjan tai muulla siihen rinnastettavalla toimella, ottamatta asianmukaisesti huomioon ensiksi kuolleen puolison perillisten oikeutta, aiheuttanut omaisuutensa olennaisen vähentymisen, on eloonjääneen puolison pesää jaettaessa hänen perillisilleen tulevasta osuudesta suoritettava ensiksi kuolleen puolison perillisille vastiketta heidän pesäosuutensa vähentymisestä.

Ellei vastiketta voida suorittaa, on lahja tai sen arvo palautettava, mikäli lahjan saaja tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää, että lahjoitus loukkasi ensiksi kuolleen puolison perillisten oikeutta.

4 § Jos pesän arvo eloonjääneen puolison kuollessa on suurempi kuin ensiksi kuolleen puolison kuollessa, on pesän vaurastuminen luettava eloonjääneen puolison perillisten hyväksi, mikäli selvitetään, että eloonjäänyt on perintönä, testamentilla tai lahjana saanut vastaavan omaisuuden tai että vaurastuminen johtuu ansiotoiminnasta, jota eloonjäänyt puoliso on harjoittanut ensiksi kuolleen puolison kuoleman jälkeen.

7 § Puolisolla ei, mikäli erityisistä asianhaaroista ei muuta johdu, ole tämän luvun mukaista oikeutta jäämistöön, jos perittävän kuollessa oli vireillä kanne asumus- tai avioerosta tai jos puolisot olivat tehneet hakemuksen avioliiton purkamisesta tai asumuserosta. Sama on laki, jos puolisot on tuomittu asumuseroon, mikäli asumuserotuomio ei ole perittävän kuollessa rauennut. (25.2.1983/209)

Rintaperillisten erityisoikeuksia

• Lakiosa: vaikka lapsi olisi testamentilla syrjäytetty perinnönjaossa, hänellä on oikeus puoleen siitä perinnöstä, joka hänelle tulisi ilman testamenttia

• Lesken oikeus asuntoon syrjäyttää rintaperillisten lakiosan

• Lakiosa vain rintaperillisillä, ei puolisolla tai muilla sukulaisilla

Testamentti

• Yksipuolinen, vastikkeeton ja määrämuotoinen oikeustoimi

  • Kirjallinen

  • Allekirjoitus

  • Kaksi esteetöntä todistajaa, jotka allekirjoittavat

  • Poikkeuksena hätätilatestamentti

• Yli 18 v.

• Yli 15 v. itse hankitusta omaisuudesta

• Testamentissa voidaan määrätä koko jäämistöstä tai sen osasta, luovuttaa omistusoikeus tai hallintaoikeus

• Keskinäinen testamentti

• Testamentilla voidaan estää perillisen puolison avio-oikeus

• Testamentin voi uusia 

• Testamentista tehdään tiedoksianto omaisille

  • Perillinen voi tehdä testamentista moitekanteen 6 kk:n sisällä käräjäoikeudelle esim. muotovirheen takia

Tehtävä 7 s. 76

Ennakkoperintö

• = vainajan perilliselleen antama tavanomaista arvokkaampi lahja

• Yleensä lahjoitusta pidetään ennakkoperintönä, ellei sitä erikseen muuksi määritelty

  • Poikkeus ei-rintaperillisten kohdalla

• Ennakkoperintö lisätään jäämistöön laskennallisesti ja se vähennetään perinnönsaajan perinnöstä

Perintö- ja lahjavero

• Perintöveroa maksettava yli 20 000 € perinnöstä

• Perilliset jaetaan kahteen veroluokkaan

  • I. Perinnönjättäjän aviopuoliso, lapsi tai vanhempi, aviopuolison lapsi tai vanhempi  

  • II. Muut sukulaiset ja vieraat.

• Veronkorotus, jos

  • perukirja on annettu myöhässä tai olennaisesti puutteellisena

  • ilmoitusvelvollinen tietoisesti tai törkeää huolimattomuuttaan on antanut asiatiedoiltaan olennaisesti virheellisen perukirjan tai veroilmoituksen

• Yksi henkilö voi lahjoittaa toiselle ilman lahjaveroa kolmen vuoden aikana yhteensä 5000 €

• Kun lahja 5000 € tai enemmän, ilmoitus verovirastoon

• Ennakkoperintöä kohdellaan perinnönjättäjän eläessä lahjana, verotus sen mukaan

  • Perinnönjättäjän kuoltua luetaan yleensä ennakkoperinnöksi

• Perintö ja lahjaverotus