Oikeusjärjestys Suomessa
velvoittavaa: kirjoitettu laki, asetukset, EU:n säädökset, kansainväliset sopimukset
heikko velvoittavuus: lainvalmisteluaineisto mm. eduskunnassa, KO:n ja KHO:n tuomiot
lait hierarkkisia: alemman asteen oikeusnormi ei saa olla ristiriidassa ylemmän oikeusnormin kanssa (ks. moniste)
Esimerkki lakien hierarkiasta. Mitä ongelmia lain säätämiseen liittyy?
Yksityisoikeus ja julkisoikeus
oikeusjärjestelmä jaetaan yksityisoikeuteen ja julkisoikeuteen
yksityisoikeus säätelee yksityisten henkilöiden, yritysten ja yhdistysten välisiä oikeussuhteita
esim. siviili-, kauppa- ja työoikeus ja kansainvälinen yksityisoikeus
julkisoikeudessa toisena osapuolena on julkinen valta, esim. valtio, kunta tai seurakunta
valtiosääntöoikeus, finanssioikeus ja hallinto-oikeus, ympäristöoikeus, rikos-, prosessi ja sosiaalioikeus
Tehtävät 3 ja 5 kpl 1 (s. 11)
Oikeusjärjestys määrittelee toimijoiden oikeuksia ja velvollisuuksia
Oikeussubjektilla voi olla oikeuksia ja velvollisuuksia = oikeuskelpoisuus
Luonnollinen henkilö: ihminen
Oikeushenkilö: juridisesti olemassa oleva henkilö, kuten yritys, yhdistys tai kunta
Oikeustoimikelpoisuus: kelpoinen tekemään itseä sitovia oikeustoimia
luonnollisella henkilöllä oikeustoimikelpoisuus laajanee iän myötä, 18 v. täysi oikeustoimikelpoisuus
oikeushenkilön kohdalla oikeuskelpoisuus ja oikeustoimikelpoisuus alkaa rekisteröitymisestä
Oikeustoimi: tahdonilmaisu, jolla perustetaan, muutetaan tai kumotaan oikeuksia
Tehtävä 2 kpl 2
Vajaavaltainen: alaikäinen tai vajaavaltaiseksi julistettu (esim. sairaus)
edunvalvontavaltuutuksen voi tehdä itse
edunvalvoja: huoltaja, Digi- ja väestötietoviraston tai käräjäoikeuden määräämä henkilö
rajoitetut oikeustoimet mahdollisia: itse ansaittu omaisuus
edunvalvoja hoitaa raha-asioita päämiehen eduksi
toimintakelpoisuuden rajoitus tai vajaavaltaiseksi julistaminen viimeinen keino
Valtuutus
oikeus tehdä oikeustoimi toisen puolesta
valtakirja, vapaamuotoinen
yksilöity
avoin asianajovaltakirja
Pacta sunt servanda -periaate, sopimukset on pidettävä
kaksipuolinen, osapuolia sitova
pääsääntönä sopimusvapaus
suullinen - kirjallinen - sähköinen
vapaamuotoinen - määrämuotoinen
esim. kiinteistökauppa
vakiomuotoinen sopimus eli yleiset sopimusehdot
yllättävä ja ankara ehto - sitomaton
Oikeustoimen pätemättömyys
tekijä oikeustoimintakelvoton
muotovirhe
virhe tarjouksessa tai sopimuksessa
kohtuuttomuus
pakottamalla, erehdyttämällä, kiskomalla tehty oikeustoimi
kunnian vastainen ja arvoton menettely
Tuomiovaltaa käyttävät riippumattomat tuomioistuimet
Tuomioistuinten päätöksistä muodostuu oikeuskäytäntö, (ennakko)päätökset ohjaavat lain tulkintaa
Yleiset, hallinnolliset ja erityistuomioistuimet
Tehtävä tuomioistuimen toiminnasta
Tehtävä erityistuomioistuimista
Tehtävä kansainvälisestä oikeudesta
Länsimaisen oikeusjärjestelmän perusta antiikin Rooman valtakunnan oikeusjärjestelmässä ja katolisen kirkon kanonisessa oikeudessa
Ruotsin vallan alle 1100-luvulla, romaanis-germaaninen perinne rantautui Ruotsin kautta, lisäksi vanhoja maalakeja
Suomi Venäjän vallan alle 1809
voimassa Ruotsin vallan aikaiset lait, erit. 1734 lakikokoelma
lakeja säätävät säädyt alkoivat kokoontua säännöllisesti 1863 lähtien
v. 1772 hallitusmuoto voimassa Suomen itsenäistyessä, Ruotsissa luovuttu 1809
Eduskunta lakeja säätäväksi elimeksi 1906
romaanis-germaaninen vaikuttaa yhä laajalti
pohjoismaisen oikeusperinteen erikoispiirteitä: kansalaisvapauksien kunnioitus, hallinnon lakisidonnaisuus ja avoimuus, tasavertaisuus lain edessä ja humaanius lakien tulkinnassa
Suomi kuuluu mannereurooppalaiseen oikeusjärjestelmään
Common Law-järjestelmä
erit. Englanti, USA
luotu todellisten juttujen perusteella, ennakkotapaukset tärkeitä
tähtää oikeudenkännin ratkaisuun eikä yleisen käyttäytymisnormin antamiseen
Islamilainen oikeusjärjestelmä
islamilainen laki sharia
ohjaa osin lainkäyttöä
rinnalla länsimaista lainsäädäntöä