Eri käyttötarkoituksiin on kehitetty useita erityyppisiä diodeja. Diodit ryhmitellään seuraavan luettelon mukaisesti:
suurivirtaiset diodit
pienitehoiset diodit
zenerdiodit (materiaalia: allabautcircuits) | (mater: Zener Diode Tutorial)
vakiovirtadiodit
kapasitanssidiodit
Schottky-diodit
fotodiodit
ledit eli loiste- tai hohtodiodit
erikoisdiodit
Yleistä diodeista
Esimerkki diodin datalehdestä.
Diodi on elektroniikan komponentti, joka päästää sähkövirran kulkemaan lävitseen vain yhteen suuntaan, toisin sanoen se on tasasuuntaava.
Vaihtovirrasta diodi läpäisee vain positiivisen tai negatiivisen puolijakson diodin kytkentäsuunnan mukaan.
Muita mahdollisuuksia on käyttää diodia kytkimenä tai anturina.
radiotekniikassa amplitudimodulaation ilmaisimena, joka erottaa suurtaajuisesta kantoaallosta pientaajuisen signaalin (esimerkiksi äänen).
Diodilla voi suojata elektroniikan komponentteja, jotka rikkoutuisivat, mikäli niiden läpi kulkeva virta vaihtaisi suuntaa, esimerkiksi, jos paristo kytkettäisiin laitteeseen väärin päin.
Puolijohdediodi
Piirrosmerkki
P-materiaalin muodostamaa elektrodia sanotaan anodiksi ja N-materiaalin elektrodia puolestaan katodiksi.
Diodi saadaan syntymään siten, että liitetään p-tyyppinen ja n-tyyppinen puolijohdeaine yhteen.
Liitospinnassa N-tyyppisen materiaalin vapaat elektronit täyttävät P-tyyppisen materiaalin aukot. Tämä aikaansaa eristävän vyöhykkeen keskelle diodia. (tyhjennysalueen)
Puolijohdepalaa, jossa on ylimääräisiä elektroneita, sanotaan N-tyypin materiaaliksi. Elektroneilla on negatiivinen sähkövaraus. N-tyypin materiaalissa vapaat elektronit liikkuvat negatiivisesti varautuneilta alueilta positiivisesti varautuneille alueille.
Jos puolijohdepalassa on elektronien puutetta, sanotaan tällaista puolijohdetta P-tyyin materiaaliksi, koska elektronin puute voidaan kuvitella negatiivisen sähkövarauksen puutteeksi eli positiiviseksi varaukseksi. Elektronit voivat hypätä aukosta toiseen, siirtyen negatiivisesti varautuneelta allueelta positiivisesti varautuneelle alueelle. Lopputuloksena aukkojen kannalta ne liikkuvat positiivisesti varautuneelta alueelta negatiivisesti varautuneelle alueelle.
Diodi on tehty siten, että N-tyypin ja P-tyypin puolijohdepala on liitetty yhteen. Molempiin päihin on liitetty sähköjohtimet. Tämä järjestely aiheuttaa sen, että sähkö pääsee liikkumaan diodissa vain yhteen suuntaan. Kun jännite on kytketty diodille, N-tyypissä olevat elektronit täyttävät P-tyypissä olevat aukot puolijohdepalojen välissä olevassa liitospinnassa muodostaen tyhjennysalueen. Sen koko on 0,5um.Tällä vyöhykkeellä puolijohdemateriaali on palautunut alkuperäiseen eristävään tilaansa -- kaikki aukot ovat täyttyneet, niin ei ole vapaita elektroneita tai tyhjiä aukkoja, jolloin virta ei voi kulkea.
Eliminoidaksesi tyhjennysalueen, sinun täytyy saada liikkeelle elektronit N-alueelta P-aluetta kohti ja aukot liikkumaan päinvastaiseen suuntaan. Jotta näin tapahtuisi, täytyy diodille kytkeä sähkölähde niin, että sen +napa kytketään diodin P-tyypin aineeseen ja -napa N-tyypin ainepalaan. Sähkölähteen +napa työntää aukkoja diodin keskialueelle. Samoin -napa työntää N-tyypin aineessa olevia elektroneja kohti diodin keskialuetta, Kun sähkölähteen jännite on riittävän suuri (tarvitaan noin 0,6-0,7 voltin jännite ), täyttyy tyhjennysalue aukoista ja elektroneista, ja ne vaihtavat varauksensa. Seurauksena tyhjennysalue häviää ja virtapiiriin syntyy sähövirta.
Diodi on myötäsuunnassa. Sähkövirta kulkee.
Jos virtaa yritetään saada kulkemaan päinvastaiseen suuntaan kytkemällä sähkölähde toisin päin, huomataan, että sähkövirtaa ei kulje. N-tyyppisen aineen elektronit kulkeutuvat sähkölähteen +kohtiota kohti. P-tyyppisen aineen positiiviset aukot lähtevät sähkölähteen -napaa kohti. Sähkövirtaa ei kulje, koska diodin keskellä ei ole sähkön kuljettajia. Diodin keskellä oleva yöhyke, joka estää virran kulkua, kasvaa.
Diodi on estosuunnassa. Sähkövirtaa ei kulje.
On kuitenkin tärkeää muistaa, että kun diodi on johtavassa tilassa niin sen resistanssi on hyvin alhainen, joten se muodostaa oikosulun ellei diodin perään laiteta etuvastusta.
Diodissa virta:
pienillä jännitteillä on hyvin pieni,
mutta se kasvaa erittäin nopeasti jännitteen noustessa.
Käytännössä diodilla on kynnysjännite, jonka jälkeen myötäsuuntaan kytketty diodi alkaa vasta voimakkaasti johtaa sähkövirtaa.
Piidiodilla se on noin 0,7 volttia,
Germaniumdiodilla noin 0,2 volttia ja
Schottkydiodeilla noin 0,3 volttia.
Pienivirtaiset diodit:
DIODE, HIGH SPEED, DO-35
Diode Type:Small Signal
Forward Current If(AV):100mA
Repetitive Reverse Voltage Vrrm Max:75V
Forward Voltage VF Max:1V
Reverse Recovery Time trr Max:4ns
Forward Surge Current Ifsm Max:2A
Diode Case Style:DO-35
No. of Pins:2
SVHC:No SVHC (18-Jun-2010)
Current If @ Vf:100mA
Current If Min:450mA
Junction Temperature Tj Max:175°C
Package / Case:DO-35
Power Dissipation Ptot Max:500mW
Termination Type:Axial Leaded
Suurivirtaiset diodit:
DIODE, FAST, TO-220AC
Diode Type:Fast Recovery;
Repetitive Reverse Voltage Vrrm Max:200V;
Forward Current If(AV):10A;
Forward Voltage VF Max:980mV;
Reverse Recovery Time trr Max:35ns;
Forward Surge Current Ifsm Max:100A;
STANDARD DIODE, 100A, 150V, DO-8
Diode Type:Standard Recovery;
Repetitive Reverse Voltage Vrrm Max:150V;
Forward Current If(AV):100A;
Forward Voltage VF Max:1.2V;
Forward Surge Current Ifsm Max:1600A 10P4087;
Diodisillat:
Tasasuuntaussillan piirikaavio:
Tasasuuntaussiltoja: YEInternational.
Zenerdiodit:
Zenerdiodi eli "zeneri" on diodityyppi, joka toimii
päästösuuntaan lähes tavallisen diodin tavoin mutta
estosuuntaisen jännitteen ylittäessä diodille ominaisen jännitteen, niin sanotun zenerjännitteen, se päästää virran kulkemaan myös estosuunnassa.
Käyttö
Koska zenerdiodin zenerjännite voidaan valmistusvaiheessa asettaa melko hyvällä tarkkuudella, zenerdiodeja käytetään
jännitereferensseinä erilaisissa säätöpiireissä, kuten regulaattoreissa. Lisäksi niitä käytetään
ylijännitesuojina.
Jännitereferenssikäytössä estosuuntaisen zenerin läpi syötetään virtaa sarjavastuksen kautta, jolloin zenerin ylitse vaikuttaa sen zenerjännite. (kuva oikealla)
Ominaisuudet
Zenerdiodi on suunniteltu toimimaan tilanteissa, joissa tavallinen diodi yleensä tuhoutuisi.
Suurilla negatiivisilla jännitteillä tavallinen diodi särkyy – sen ominaiskäyrä kääntyy jyrkkään laskuun, jolloin tapahtuu läpilyönti.
Zenerdiodissa tämä ilmiö ei aiheuta komponentin rikkoutumista vaan purkaus tapahtuu hallitusti jos virta on rajoitettu.
Zenerjännitettä Uz vastaavaa nimellisvirtaa merkitään yleensä symbolilla In. Nämä molemmat suureet ilmoitetaan diodin teknisissä tiedoissa.
Zenerdiodin ominaiskäyrä:
Esimerkkidiodi:
DIODE ZENER 1W 12V DO41
Zener Voltage Vz Typ:12V
Power Dissipation Max:1W
Operating Temperature Range:-65°C to +200°C
Diode Case Style:DO-41
No. of Pins:2
SVHC:No SVHC (15-Dec-2010)
Package / Case:DO-41
Termination Type:Axial Leaded
Test Current:21mA
Kapasitanssidiodit (varaktorit):
Estosuunnassa olevassa diodissa kaikki varauksenkuljettajat on imetty pois rajapinnan läheltä.
Tämä alue toimii eristeenä ja diodi on siis kondensaattori.
Tähän käyttöön valmistettuja diodeja kutsutaan varaktoreiksi.
DIODE, VARICAP 16V SPA
Capacitance Cd Max @ Vr F:12.99pF
Repetitive Reverse Voltage Vrrm Max:16V
Diode Case Style:SPA
No. of Pins:2
Capacitance @ VR1:37.45pF
Capacitance @ VR2:12.99pF
Capacitance Ratio Min Cvr1/Cvr2:2.2
Diode Type:Variable Capacitance
Package / Case:SPA
Reverse Voltage Vr Max:16V
Reverse Voltage Vr1:1.6V
Reverse Voltage Vr2:7.5V
Termination Type:Through Hole
Eristävän alueen (tyhjennysalueen) leveys riippuu:
jännitteestä
Diodi toimii siis jännitteellä säädettävänä kondensaattorina.
Kapasitanssidiodin kuvaaja:
Schottky-diodit:
Schottky-diodi on saanut nimensä saksalaisen fyysikon Walter H. Schottky mukaan.
Schottky-diodin ominaisuutena on, että
sen myötäsuuntainen jännitehäviö on pieni.
Tavalllisella diodilla se on 0,6 - 1,7 V, kun se Schottky-diodilla on 0,15 – 0,45 V.
sen myötävirta katkeaa hyvin nopeasti, kun myötäjännite muuttuu estosuuntaiseksi.
Aika tavallisella diodilla on satoja ns,
nopeilla diodeilla se on luokkaa 100 ns,
kun Schottky-diodilla se on noin 100 ps.
Rajapinta tyhjenee tavallista nopeammin varauksenkuljettajista, joten
estosuuntainen elpymisaika on myös nopea.
Yleisesti estojännite on pieni noin 45V...100V
Schottky-diodin käyttökohteena voi olla
pienien häviöiden takia virtalähteissä, tasasuuntaajissa ja vielä enemmän sitä käytetään hakkurivirtalähteissä
tasasuuntaus suurilla taajuuksilla ja
kytkimenä toimiminen suurilla taajuuksilla hakkurin tehonlähteissä ja nopeissa mikropiireissä
Schottky Barrier Rectifiers Google haku.
Features
• 1.0 ampere operation at TA = 75°C
with no thermal runaway.
• For use in low voltage, high frequency
inverters free wheeling, and polarity
protection applications.
Fotodiodit:
Piirrosmerkki:
Fotodiodi on valolle herkkä diodi, joka pimeässä toimii tavallisen diodin tapaan, mutta valon vaikutuksesta johtaa myös estosuuntaisena.
Toiminta:
Estosuuntaan esijännitetyn puolijohdediodin pn-liitosrajapinta on tyhjä varauksenkuljettajista. Niinpä diodin läpi ei juuri kulje virtaa. Jos tähän puolijohteen tyhjennysalueeseen tulee valokvantti, joka absorboituu ja käyttää energiansa elektronin nostamiseen valenssivyöltä johtavuusvyöhön, syntyy vapaa varauksenkuljettaja, joka aiheuttaa sähkövirran diodin läpi. Näin diodin vuotovirta on suoraan verrannollinen valon fotonivuohon (intensiteettiin). Jos diodin yli ei ole esijännitettä, synnyttävät valon generoimat varauksenkuljettajat diodin napoihin jännitteen. p-puoli (anodi) on positiivinen napa. Tällä tavoin käytettyä diodia kutsutaan myös valokennoksi tai aurinkoparistoksi.
Kaikki PN-liitokset ovat luonnostaan herkkiä valon vaikutukselle, mutta fotodiodeissa on järjestetty esteetön valon pääsy puolijohdepinnalle pienen linssin kautta joka keskittää valon rajapintaan.
Fotodiodeista käytetään myös nimitystä valodiodi, mutta tätä nimitystä käytetään toisinaan arkisesti myös LEDeistä eli hohtodiodeista.
Fotodiodeja voi käyttää esimerkiksi:
aistimaan valon heijastumia:
Näin tehdäänkin ns. hipaisupainikkeissa, jotka huomaavat valon heijastuvan esimerkiksi sormesta, kun se tuodaan lähelle, tai
optisissa palovaroittimissa.
Käyttökohteena voi olla myös valovoimakkuuden mittaukset sekä
valaistuksesta riippuvien kytkentöjen ohjaaminen ja
valopulssien ilmaisu.
CCD-kenno (engl. Charge-Coupled Device)
on valoherkkä kenno, joita käytetään valon tai infrapunasäteilyn muuntamiseksi digitaaliseksi signaaliksi:
video- ja digitaalikameroissa,
kuvanlukijoissa ja
kaukoputkissa.
Kennon valoherkät fotodiodit eivät näe värejä, vaan ne muodostavat kohteesta säteilyn voimakkuuden pohjalta harmaasävykuvan. Värit syntyvät valoherkkien diodien päällä olevista värisuotimista. Värisuotimet ovat yleensä punainen, vihreä ja sininen. Digitaalikameran CCD-kennossa voi olla myös smaragdin värinen (emerald) suodin jo mainittujen lisäksi.
CCD-kennon yksi pikseli on hyvin pieni:
kuuden megapikselin (2816 x 2112) CCD-kennossa pikseli on tyypillisesti 2 µm leveä ja korkea.
Ledit:
LED:in rakenne:
Kun tavallisissa diodeissa kulkee myötävirta, sen sisäisen resistanssin muodostama jännitehäviö muuttuu lämmöksi, Ledissä tuo tehohäviö näkyy valaistuksena.
Ledien etuja hehkulangallisiin lamppuihin on:
pienempi koko,
pieni tehontarve ja
pieni toimintajännite, sekä
pitempi toimintaikä. Ledit luokitellaan huoltovapaiksi: vaihtoväli on tyypillisesti yli 10 000 tuntia
ja nykyään jopa 100 000 tuntia.
Ledin väri riippuu siitä mistä puolijohdemateriaalista se on valmistettu.
MUISTA AINA MITOITTAA ETUVASTUS LEDILLE. Etuvastus mitoitetaan niin, että:
Ledin kynnysjännite vähennetään käyttöjännitteestä jonka
erotus jaetaan valmistajan suosittelemalla viralla, mutta jos sitä ei tunneta niin oletusarvona käytetään 10mA eli 0,01A.
Ledien kynnysjännitteet:
Infrapuna noin 1.0 V
Punainen noin 1.8 V
Vihreä noin 2.1 V
Keltainen noin 2.0 V
Sininen noin 3..3.5 V
LED:ien käyttö:
Merkkilamppuina
Ajoneuvovalaistus
Hälytysajoneuvojen vilkkuvalot toteutetaan enenevässä määrin ledeillä, samoin
liikennevalot. Jopa
uusien autojen etuajovaloja valmistetaan LED-tekniikalla.
Taka- ja sivuvaloissa LED-tekniikkaa on käytetty jo yli kymmenen vuotta.
kaukosäätimissä (infrapuna LED).
ulkoilmatapahtumissa käytetyt videoseinät (LED-Screen) on toteutettu LED-tekniikalla.
LED-TV
Sisävalaistus: 38 ledin lamppu
Diodin vianhaku
Vika:
Diodin tuhoaa:
Vianhaku:
diodi ei enää toimi
liian suuri myötäsuuntainen virta
liian suuri estosuuntainen jännite
yleismittarilla dioditestausasennossa
Yleismittarimme manuaalista ohje diodin testaamiseen:
TESTING DIODE
Connect the black test lead to COM jack and the red test lead to the VΩHz jack.
(The polarity of red lead is "+")
Set the rotary switch at diode testing position and connect red lead to the anode,
black lead to the cathode of the diode under testing .
The meter will show the approx. forward voltage of the diode.
If the lead connection is reversed, only figure "1" displayed.