Tiedonhallinta

Tutustutaan yksityiskohtaisesti omaan laitteeseen:

• Mistä kaikkialta voi löytää “haku” / “suurennuslasi” tai “hae” -kuvakkeen?

• Ohjelmien ja sisältöjen hakemista.

• Android-laitteessa Googlehaku saattaa etsiä samalla haulla myös Internetistä.

Tunnistakaa nettiselaimen (Chrome ja laitteen oma, kuten Safari tai Samsung Internet) hakumahdollisuudet ja sijainnit:

• suoraan osoiteriviltä (missä ja mikä se on?)

• hakukoneen kenttä ( Google, Bing - mistä tietää mikä on hakukoneen nimi? - logo!).

Etsikää ja paikantakaa omassa Drivessä suurennuslasi! / hakupaikka.

• Hakuleikki omasta Drivesta: ope jakaa kaikille kansion, jossa on useita erinimisiä tiedostoja → niiden joukosta pitäisi löytää haluttu (ääni, kuva, elokuva, kirjoitus...).

• Käytetään laitteen hakua eri ohjelmiin: löydä sovellus laitteelta aina hakusanalla.

• Hakuleikkejä netistä: kuka löytää “hyvää ruokaa”, “eläimiä”, “ajoneuvoja”, “työkoneita”, “soittimia”, “vihanneksia”, “kenkiä”, “leluja”...

  • nämä kannattaa tehdä esim. Google Docsin turvatulla hakuselaimella (suodattaa offensiiviset materiaalit automaattisesti)

• Avataan luokan näytölle erilaisia sivustoja joista voi hakea - etsitään yhdessä hakualueita: missä näkyy suurennuslasi, missä lukee “hae” jne.

• Opettaja voi julkaista nettisivuksi Docsilla tehdyn rikaskielisen tekstin, jonka sisältä voi tehdä selaimella esim. “Kuinka monta auto-sanaa tekstissä löydät” -hakuja (toki miltä tahansa verkkosivulta voi hakea näin).

Hakutulosten muuttuminen hakusanaa muuttamalla. Kokeillaan omalta laitteelta etsiä “DO” hakusanalla tai sitten jatketaa “DOC” ja “DOCS” Tuloksena voi olla esim. YhteystieDOt

Hakutulosten tutkiminen nettihaussa:

• Haetaan oman harrastuksen kuvia esim. Docs -ohjelman “Tutki” -työkalulla. Kokeillaan muutoksia tuloksiin:

• Voitko löytää parempia kuvia hakusanaa muuttamalla?

• Voinko tehdä liian “ison” hakusanan, niin että tuloksia ei tule kunnolla?

Haetaan oman harrastuksen tietoja esim. Docs -ohjelman “Tutki” -työkalulla. Kokeillaan muutoksia tuloksiin: esim. hiih tai hiiht tai hiihto tuottavat hyvin erilaisia tuloksia:

• parhaimmat ja osuvimmat osumat ensimmäisenä, jos täyttävät hakusanan merkit täysin

• koskettamalla tuloksen sinistä otsikkoa, siirrytään sivustoon mistä tulos kertoo (tärkeä hahmottaa!)

• Docsin tutki-työkalulla voidaan tehdä lähdeviite hakutulokseen

• Lisäksi voi olla hyvä kokeilla opettajajohtoisesti esim. lausehakuja tai teemahakuja, kuten Hiihtämisen tekniikka, joka taas antaa paljon tarkempaa ja erilaista tulosta.

Varaudutaan konkreettisesti erilaisten luokassa luettuen / oppilaiden lukemien kirjojen / katsomien lasten ohjelmien / näkemien mainosten jne. käsittelyyn ja esitetään kysymyksiä tekstiin/julkaisuun littyen:

• Kuka on julkaisun tehnyt?

• Milloin se on julkaistu?

• Mistä/missä tähän julkaisuun pääsee käsiksi? (ns. alkeellinen lähdeviite)

• Miltä julkaisu näyttää, mitä siitä voidaan sanoa (tekstin ja kuvien määrä, tyyli jne.)

• Onko julkaisussa jotain henkilöhahmoja?

• Onko julkaisussa tarina?

• Mitäköhän julkaisu haluaa kertoa sinulle? (vertaillaan esim. lyhyitä kieltoja/käskyjä ja pidempiä tekstejä)

• Alkaako julkaisu naurattamaan tai pelottamaan vai millaisia tuntemuksia siitä herää?

Esimerkkitekstejä: Oppikirjat, koulun nettisivut, ilmoitustaulu, info-TV…

Aiheesta lisää Mediakasvatuksen nettisivuilla.

• Tehdään aistihavaintoja ja kirjoitetaan niitä ylös. Tämän jälkeen arvioidaan niiden luotettavuutta ja mietitään miksi niistä voi olla eri mielipiteitä tai minkälaiset havainnot ovat kaikille yhteisiä?

• Kirjoitetaan tai muuten tallennetaan omin sanoin jokin koulussa opiskellusta asiasta niin, että sen voi lukea/kuunnella/katsella toistuvasti uudelleen. Omasta tuotoksesta voidaan esittää kysymyksiä, kuten saako siitä selvää, pitäisikö jotain muuta sanoa jne. Tämän jälkeen kaikki voivat koettaa täydentää toistensa tuotoksiin tietoja keksimällä/löytämällä jotain lisää.

• Voidaan lukea ääneen opettajan, kirjailijoiden tai vaikka oppilaiden sepittämiä hullunkurisia tarinoita ja miettiä niiden kohdalla että mistä tietää, että ne eivät ole totta tai mikä niissä ehkä voisi olla totta?

Aiheesta lisää Mediakasvatuksen nettisivuilla.

• Mainoksia tulvii paljon ihmisen aisteihin ja niiden luokittelusta voisi aloittaa. Niitä voitaisiin jakaa esim. “TV- ja radiomainoksiin, netti-/pelimainoksiin, lehtimainoksiin (myös postitse jaettavat) ja sitten mikäli on mahdollisuus abstraktimpaan ajatteluun, niin “piilomainoksiin”. Näitä luokkien nimiä voi syntyä myös oppilailta itseltään!

• Mainoksia on hyvä etsiä, paikantaa ja esitellä toisille. Olisi hyvä oppia hahmottamaan mitä mainoksessa mainostetaan ja onko se sähköisessä muodossa toiminnallinen (jos kosket, niin joudut johonkin sivustolle tms.).

Kysymyspaketti:

• Missä mainoksen näit?

• Mitä mainostetaan?

• Kuka mainostaa?

• Miltä mainos tuntuu?

• Erilaisia tiedonkeruun ja tiedon tallentamisen muotoja on syytä ihan eritellä:

• Tarvitsemme kieltä, että voimme puhua tiedosta, asioista, ihmisistä, kirjoista, kuvista jne.

• Kielellä voimme sopia vaikka mitä aistihavaintotietomme meille kertoo.

  • kirjoitettu tieto, tunnemme sanat

  • elävä kuva ja ääni

  • yleiset aistihavainnot

• Voimme järjestää tiedonkeruutapahtumia, esim:

  • Lukeminen + ylöskirjoittaminen

  • Kuunteleminen + muistiinpanot (esim. yksinkertainen haastattelu)

  • Yhteinen jutustelu aiheesta X + muistiinpanot

  • Katseleminen + muisteleminen/ylöskirjoittaminen (elokuva / kuva / ympäristö)

• Harjoitellaan löytämään laitteelta oma “DRIVE” ja luodaan sinne:

  • Oma oppimiskansio

  • Mahdollisia alikansioita, mikäli alikansion idea ymmärretään

• Kun kansio on luotu, tallennetaan sinne esimerkiksi valokuvia omalta laitteelta. Voidaan valokuvata esimerkiksi KUVATAIDETÖITÄNI -nimiseen kansioon säännöllisesti omat kuvataidetuotokset talteen.

• Harjoitellaan Classroomin käytössä se periaate, että tehtävän voi aina avata uudelleen ja sieltä löytyy tehdyt tehtävät aina!

• Opetellaan avaamaan Classroomissa video ja sen myötä oppia videolla opetettu asia (esim. video, jossa opetetaan joku yksinkertainen ja konkreettinen loru, viittoma, liike jne.)

  • tärkeä osata videon idea: saa katsoa uudelleen ja uudelleen

• EKSTRA: Harjoitellaan löytämään Drivestä CLASSROOM-kansio ja sieltä eri kurssien tehtäväkansioita. Siellä on tallessa omat palautetut tehtävät ja muut tiedostot. Tämän kanssa ei sovi kiirehtiä, koska saattaa aiheutta hämmennystä, sillä Classroomista pääsee näihin tiedostoihin kyllä!

• Opetellaan luomaan uusi kirjoitusdokumentti DOCS-ohjelmaan omalla laitteella:

  • avaa Drive ja haluttu kansio

  • plusmerkistä lisää uusi → DOCS

• Kirjoittaminen kannattaa pitää esim. saneluna tai näppäimistön tutustumistasolla alkuvaiheessa.

• Opetellaan kirjoittamaan Classroomissa viestejä toisille oppilaille tai opettajalle. (Tämä onnistuu Classroomin Streamissa plus-merkistä oikealta alhaalta).

• Opetellaan avaamaan Classroomissa opettajan jakama tehtäväliite ja jos käytetään mobiililaitetta, osataan erottaa aukeaako tiedosto piirtämistilassa vai DOCS-tilassa. Tässä videossa nähdään kuinka oppilas avaa tiedoston piirtämismuodossa.

• Osallistutaan luokan yhteisiin tiedonkoostamistilanteisiin kosketusnäytön ääressä:

  • oppilaat vuorollaan käyvät digitaululla merkitsemässä / piirtämässä tietoja

  • koostettu tieto voidaan esim. tulostaa luokan seinälle

• Ttaululla voidaan siirrellä valmiita sanoja/kuvia, värittää, yliviivat, kirjoittaa, rastittaa jne. Tärkeää on yhteisen työn tekeminen ja “palkinnon”, eli esim. tulosteen saaminen näkyvään muotoon seinälle muistuttamaan tärkeästä opiskeluhetkestä.

• Kokeillaan käsitekarttaohjelmia tabletilla (Popplet, FreeMind jne.) tekemällä yksinkertaisia karttoja, kuten “Sukupuu”, “Harrastukseni”, “Lukemani kirjat”

• Voidaan harjoitella opettajajohtoisesti siten että ope avaa MindMup -käsitekartan Driveen ja hän käyttää karttaa, mutta oppilaat käyvät taululla kirjoittamassa vuorollaan sisällön (tai sitten ope kirjaa oppilaan vastauksen perusteella) MindMupin pallukoihin. Lopuksi taas voidaan tulostaa kartta “muistutukseksi jne”.

• Aiheina voi olla esim. “Luokkamme harrastaa”, luontotutkimusaiheet, “parittomia lukuja”...

• Ope voi tehdä driveen kansion, jossa näkyvillä kuva, video, ääni, DOCS, SLIDES, WORD, POWERPOINT sekä PDF -tiedostot. Näitä voidaan availla ja tutustua sekä vertailla, esim. Miksi PDF-ei ole muokattava? Mikä on pikakuvake ja mikä esikatselukuva? Missä näkyy tiedoston pääte?

• Tuotetaan kirjoitus /kuvausperusteisia dokumentteja oppimisympäristöön:

  • valokuvataan kameralla ja paikannetaan kuvatiedostot sen jälkeen Galleriasta

  • pohditaan mitä kuvalle voidaan tehdä (jakaminen, muokkaaminen, nimeäminen)

  • kirjoitetaan Docsilla/Slidesilla jotain ja sen jälkeen koetetaan löytää juuri kirjoitettu työ Drivestä (huomataan, että viimeisimmät näkyvät ylimäpänä)

• Harjoitellaan uuden tiedoston luomista ohjelmilla DOCS ja SLIDES. Vasemmassa yläreunassa nähdään “NIMETÖN DOKUMENTTI” ja se pitäisi muuttaa.

• Tehdään tästä rutiini: aina jos luot tiedoston itse, nimeä se!

• Tiedoston nimeämisessä tärkeää on laittaa nimi niin, että siitä muistaa suurin piirtein mitä tiedosto sisältää - ilman avaamista.

• esim: Tutkimus kissasta_2018

• Kuva tai elokuvatiedostot usein saavat automaattisesti nimen, joten niitä harvemmin tarvitsee nimetä erikseen (niiden esitkatselukuva näyttää sisällön)

• Harjoitellaan Drivessa tiedostojen järjestelyä. Kannattaa ensin tehdä joitakin kirjoitus/kuvaus ja muita tehtäviä niin, että tiedostot on siirretty Driveen, jonka jälkeen voidaan laatia UUSIA KANSIOITA ja SIIRRELLÄ TIEDOSTOJA OIKEISIIN KANSIOIHIN.

• Kansioille kannattaa opetella antamaan tunnistettavat nimet.

• Huomaa, että CLASSROOM-kansioihin ei kannata koskea (siirrellä), mutta sisältöjä voi tutkia.

Oman kansion laatiminen Driveen:

• Kansiot voidaan nimetä miten kukin sopii, kuten “Matematiikka” “Kuvataide” “Liikunta”...

• Oppilaan tulee oppia siirtämään kuvia, videoita, ääniä ja muita tiedostoja tähän oppimiskansioon omalta laitteeltaan

• Oppilaan tulisi harjaantua siirtämään myös Driveen automaattisesti tulevat DOCS ja SLIDES -tiedostot tähän kansioon Driven sisällä, “SIIRRÄ” toiminnon avulla.

TÄRKEÄÄ: Driveen automaattisesti syntyvän Classroom-kansion sisältöjä ei tarvitse alkaa siirrellä omaan oppimiskansioon vaan Classroom- kansio toimii automaattisena Classroom-oppimiskansiona, josta voi löytää kaikki Classroomissa palautetut tehtävät!