Tuottaminen

Toimitaan Google Classroomissa omassa ryhmässä, jossa voidaan tuottaa esimerkiksi seuraavanlaisia tekstejä:

• kertomuksia omasta arjesta,

• tietotekstejä, joissa kuvataan ja analysoidaan ilmiötä ja kerrotaan siitä lähteiden perusteella,

• oppimispäiväkirjoja itsearvioinnin tueksi,

• omia fiktiivisiä tarinoita,

• kertomuksia ja kuvauksia omista havainnoista,

• ilmaistaan omia mielipiteitä ja

• sosiaalisen median tekstejä.

Toimitaan Google Classroomissa omassa ryhmässä, jossa voidaan muokata eri oppiaineissa tuotettuja tekstejä esimerkiksi seuraavilla keinoilla:

• erilaiset fontit ja fonttikoko,

• lihavointi, kursivointi, alleviivaus,

• tekstin värin vaihtaminen,

• kuvien sijoittaminen osaksi tekstiä,

• kappalemuotoilu,

• otsikkotyylien käyttäminen kirjoittaessa esim. sisällysluetteloa varten,

• selittävän ja/tai täydentävä kuvateksti,

• tekstien muokkausvalikot eri ohjelmissa ja

• symbolikirjoituksen, emojien ym. kuvakirjoituksen käyttö.

• Pikanäppäinten harjoittelu muun opetuksen ohessa. Tulostettava moniste luokkaan.

• Puhesyötön käyttö tietokoneella ja mobiililaitteella.

• Paperille kirjoitetun tekstin muuntaminen digitaaliseksi skanneriohjelmistolla tai valokuvaamalla.

• Pistekirjoitusta käyttäville pistekirjoitusnäppäimistöllä kirjoittaminen.

Muutamia vinkkejä terveelliseen työskentelyyn:

• vaihda asentoa ja työskentele sopivissa jaksoissa,

• tee taukojumppaa,

• jos käytät tablet -kynää, käytä sitä kuin paperille,

• kiinnitä huomiota niskan ja hartioiden asentoon työskennellessä - vältä liian "mutkalla" olevia asentoja laitetta pidellessäsi ja

• vältä alaspäin tuijottamista ➔ nosta laite niin, että pään asento on luonnollinen

Työturvallisuus keskuksen artikkeli aiheesta, jossa myös kuvia aiheeseen liittyen.

Toimitaan Google Classroomissa omassa ryhmässä, jossa voidaan käyttää ympäristön välineitä (Docs, Slides) esimerkiksi seuraaviin tarkoituksiin:

• kerrotaan kuvilla yksittäisistä tapahtumista tai tilanteista,

• ilmaistaan kuvilla tunnelmia ja tunnetiloja,

• pohditaan, mitä erilaiset kuvat katsojalle kertovat ja

• kerrotaan kuvilla tapahtumasarjoja tai tarinoita.

Kuvaamiseen liittyviä harjoiteltavia asioita voisivat olla esimerkiksi:

• kuvan tarkentaminen,

• sopivan kuvakulman valitseminen,

• kuvan muokkaaminen mobiililaitteella sekä tietokoneella,

• kuvan rajaaminen,

• valotuksen säätäminen ja

• otetun kuvan löytäminen laitteelta.

Mobiililaitetta voi käyttää arjessa esimerkiksi seuraavilla tavoilla:

• dokumentoidaan omaa ja luokan arkea

• käytetään kuvia itsearvioinnin tukena

• koostetaan kuvista oppimispäiväkirjaa

• käytetään kameraa muistiinpanovälineenä ( esim. läksyt, opettajan taulupiirrokset)

Skannaamiseen liittyvät esimerkiksi seuraavat asiat:

• skannaaminen mobiililaitteella (esim. Google-lensin avulla),

• tallennus eri muodoissa (esim. kuva- tai pdf-tiedostona)

• skannausten muokkaaminen mobiililaitteella ja tietokoneella

Elokuvaan voi tutustua seuraavilla tavoilla:

• pohditaan, mitä erilaiset kuvat katsojalle kertovat,

• kerrotaan elokuvalla tarinoita,

• kuvataan elokuvaa ilman leikkauksia,

• harjoitellaan kuvakäsikirjoitusta ja ei-lineaarista kuvaamista.

Kuvaamiseen liittyviä näkökulmia voi harjoitella seuraavilla tavoilla:

• käsivarakamera vs. kamerajalalla kuvaaminen,

• kameran liikkeet ja kamera-ajot,

• valaistuksen ja äänen huomioon ottaminen,

• horisontaalikuva vs. vertikaalikuva,

• kuvakoko, -rajaus ja kuvan zoomaus.

Elokuvan ja videon muokkautusta voi harjoitella esimerkiksi seuraavien näkökulmien avulla:

• linkitetään elokuvaus omaan elämään, kiinnostuksiin tai ympäristöön,

• kamerakynäpedagogiikka: videota käytetään ympäristön havainnointityökaluna tai havainnon  tallentimena" tai rajaajana/kohdentajana,

• video päivittäisessä vuorovaikutuksessa,

• viittomakieliselle kanava harjoitella viittomakieltä, 

• opettajan tekemien opetusvideoiden (hyvin lyhyet, yksinkertaiset sisällöt) kokeileminen (esim.  Miten tietty kirjain kirjoitetaan? Miten matematiikan mittavälinettä käytetään? Jne.)

• videovälitteinen vuorovaikutus

Ääntä voi hyödyntää oppimisessa esimerkiksi seuraavilla tavoilla:

• oma puhe ja toisen henkilön puheen äänittäminen

• ympäristön äänien havainnointi ja äänittäminen

• musiikin äänittäminen

• oma laulu (tallenna ja palauta opettajalle)

• musiikin äänittäminen moniraitatekniikan avulla

• virtuaali-instrumenttien käyttö

• MIDI-teknologiaan tutustuminen

• mobiililaitteilla soittaminen ja soiton taltiointi

• Erilaisten kuuntelumateriaalien (äänikirjat, äänisadut) käyttö

• toisten haastatteleminen koulutöitä varten

• ympäristön äänistä oppiminen havainnoimalla ja äänittämällä

• itse tehdyt tarinat, ohjeet, ilmoitukset, kuunnelmat, ääntämisharjoitukset, efekti äänet

• oma musisointi, laulu, riimittely, rytmittely

• ääntämisen harjoittelu

• moniraitaäänitysten miksaus, masterointi ja tallennus

• äänimaisemat, kuunnelmat, digitaaliset ja analogiset efektit

• ääniefektien lisääminen ääniraidoille

• jako tiedostona ja fyysisenä äänitteenä

• Pelillistäminen sisältää minkä tahansa toiminnan muuntamista yhteisillä säännöillä, palauterakenteella (tietyistä asioista seuraa X) ja palkinnoilla ohjautuvaksi.

• QR-koodien tai vastaavien linkittävien tägien käyttäminen toiminnallisesti oppimisympäristössä.

• Oppimispalkintojen / merkkien käyttämistä koulutehtävissä ja itsearvioinnissa sekä innostavaan "tasolta seuraavalle etenemiseen" johdattamista.

• Oppilaiden aktivoiminen kertaamaan ja toistamaan opittuja asioita pelillisillä vastausjärjestelmillä: esim. Kahoot, Quizlet.

• Paikkatietoon perustuvia pelisovelluksia, kuten Action Track ja Seppo.

• Käyttämällä virtuaalitodellisuutta, voidaan harjoitella peliä pelaamalla erilaisia fyysisiä tai sosiaalisia taitoja,

• Käytetään hyväksi havaittuja pelejä kielellisten ja matemaattisten taitojen edistämiseen.

• Harjoitellaan algoritmisen ajattelun perusteita ja yhteydestä koodaamiseen toiminnallisesti.

• Pelataan pelejä, joissa harjoitellaan sosiaalisiataitoja.

• Algoritmisen ajattelun käyttäminen erilaisten fyysisten robottien ohjelmoimiseen graafisella kielellä siten, että ohjelmoinnilla ratkotaan esim. oppiaineisubstanssin tavoitteita (esim. robotti rakentaa sanan  kirjainmatolla tai kulkee geometrisen muodon).

• Käytetään pelejä, jossa on vapaus luoda ja keksiä (esim Minecraft Education)

• 
  

• vuorovaikutustaitojen kehittäminen pelaamalla

• vuorovaikutetaan pelien kautta; esitellään muille omia valintoja pelien ratkaisuissa

• yhteisöllinen tiedonrakentaminen oppimispelien avulla

• yhteisöllinen ongelmanratkaisu