Add Headings and they will appear in your table of contents.
Käsitettä opetussuunnitelma pidetään erityisesti suomalaisessa keskustelussa opettamisen ja oppimisen ohella keskeisenä käsitteenä. Didaktiikka on teoriaa siitä, miten opetetaan ja mitä opetetaan. Usein puhutaan myös opetussuunnitelmateoriasta, jonka tehtävänä on antaa yleiset periaatteet opetussuunnitelmien laatimiselle ja arvioinnille. Esittelemäni sivistysteoreettinen didaktiikka - erityisesti Klafkin didaktinen analyysi – on temaattisesti lähellä suomalaista opetussuunnitelmateorian konseptiota.
Siinä missä sivistysteoreettisen didaktiikan näkemys opetussuunnitelman problematiikasta palautuu viimekädessä ihmisen ja kulttuurin välisen suhteen (sivistys) tarkasteluun, on suomalainen opetussuunnitelmateoria huomattavasti maanläheisenpää. Opetussuunnitelma on erään komiteamietinnön mukaan:
suunnitelma siitä, mitä on tarkoitus koulussa opettaa oppilaille
ennakolta laadittu kokonaissuunnitelma kaikista niistä toimenpiteistä, joilla pyritään koulukasvatukselle asetettuihin päämääriin.
On kuitenkin syytä erottaa toisistaan kolme näkökulmaa opetussuunnitelmaan
kirjoitettu (so. etukäteen laadittu) opetussuunnitelma
toteutunut opetussuunnitelma
piilo-opetussuunnitelma ja oppilaiden elämä kokema opetussuunnitelma
Kirjoitettu opetussuunnitelma on enemmän tai vähemmän julkinen asiakirja, jonka ensisijainen tehtävä on esittää opettajalle se, mitä hänen tulee opettaa. Se antaa valtakunnalliset ja kuntatason puitteet kouluopetukselle. Useimmiten nämä ovat selkeästi hallinnollis-juridisia asiakirjoja.
Toteutunut opetussuunnitelma on puolestaan yksittäisen opettajan tulkinta opetussuunnitelmasta (vrt. Klafkin kategoriaalinen sivistysteoria!). Olennaista on, etteivät kaikki kirjoitetun opetussuunnitelman sisällöt voi välittyä käytäntöön. Opettaja joutuu aina tekemään valikointia. Didaktisen professionaalisen osaamisen näkökulmasta tämä on keskeinen opettajan tehtävä.
Piilo-opetussuunnitelman käsitteellä viitataan lähinnä koulun institutionaalisiin arkikäytänteisiin ja siihen, kuinka ne määrittävät ja ohjaavat oppimisprosesseja huomaamattomasti.
Koulun yleisen työsuunnitelman ja yksittäisten oppituntien tuntisuunnitelmien laadinnassa pyritään konkretisoimaan julkilausuttua opetussuunnitelmaa. Tuntisuunnitelmien tehtävänä on auttaa opettajaa hahmottamaan yksittäisten opetustuntien tavoitteet ja rooli koulun opetuksen kokonaiskentässä. Koulun työsuunnitelmissa hahmotellaan esimerkiksi erilaisia koulun mahdollisia erityispainotuksia.
Opetuksen tavoitteet määritellään opetussuunnitelmassa.
Päämäärät tai tavoitteet voidaan erottaa toisistaan asbtraktisuusasteensa mukaan. Kasvatuspäämäärä ovat abtsrakteja yleisiä tavoitteita esim: oppilaan kokonaispersoonallisuuden kehittyminen,
Välitavoitteet. Luonteeltaan ainekohtaisia lukuvuotisia tavoitteita
Opetustavoitteet. Koskevat yksittäistä opetustilannetta
Opetustavoitteet voidaan jakaa kognitiivisiin, affektiivisiin ja psykomotorisiin tavoitteisiin.