Hans Aebli on esittänyt teoksessaan Opetuksen perusmuodot (saksalainen alkuteos 1963) 12 erilaista opetuksen perusmuotoa. Systemaattinen professionaalinen opettaminen on hänen mukaansa vain jatkumoa niille normaaleille menettelytavoille, jotka ovat meille kaikille tuttuja jo omasta elämästämme.
Aebli toteaa teoksensa johdannossa:
"Opetusvalmius koostuu luontaisista menettelytavoista, jotka ovat syntyneet käytännön kokemuksen myötä. Sen osasina olevat toiminnot ovat meille kaikille tutuja jokapäiväisestä kanssakäymisestä. Jokainen on joskus kertonut toisille ihmisille omista kokemuksistaan, jokainen on näyttänyt , miten jotakin työkalua tai laitetta käytetään, jokainen on kiinnittänyt toisen tarkkaavaisuuden johonkin, mitä tämä ei ole tarkastelun kohteessa tai kuvassa nähnyt tai tekstissä havainnut, ja jokainen on antanut toiselle vihjeen, miten jokin asia voitaisiin sanoa tai kirjoittaa paremmin. Samoin on jokainen joskus pohtinut ongelmalliseksi muodostuneen toiminnon rakentumista. Saman tapainen pohdiskelu on ollut tarpeen myös suoritettaessa matemaattisia operaatioita, jotka eivät ole tahtoneet noin vain onnistua. Varmaan jokainen on myös kiistellyt toisen kanssa käsitteiden sisällöstä ja miettinyt niiden olemuksen ydintä. Jokainen on yrittänyt parantaa suorituksiaan harjoittelemalla ja soveltanut opittua uusiin tilanteisiin.
Niinpä opetuksen perusmuotoja ovat
Kertominen ja selostaminen: Opettamisessa on kysymys kielellisestä kommunikaatioprosessista, jossa kertoja yrittää sanoa jotakin itselleen tärkeää ja merkityksellistä ja välittää oman perspektiivinsä toiselle.
Demonstraatio: opettaja esittää ja näyttää jonkin asian tai toiminnan niin, että oppilas voi jäljitellä opettajaa. Kysymys ei ole symbolisesta välittymisestä vaan toimintatiedon välittymisestä
Havainnointi ja tarkkailu ovat sisäisiä osittain nopeasti eteneviä prosesseja. Opettajan tehtävänä on tarvittaessa tehtävä opetettava asia havainnolliseksi niin, että oppilas voi suuntautua siihen. Konkreettinen esimerkki on vaikkapa on havaintovälineiden käyttö
Yhdessä lukeminen: Tekstin ymmärtämisen harjoittelu. Perehdytään yhdessä johonkin asiaan tekstin välityksellä
Kirjoittaminen: opetetaan ymmärrettävän tekstin laatimista
Toimintaskeeman konstruointi: Opetetaan jonkin toiminnan yleinen periaate ja eteneminen. Esimerkkinä voisi olla vaikkapa elintarvikkeen valmistusvaiheiden opettaminen.
Operaation konstruoiminen: Operaatiot ovat abstrakteja toimintoja. Esimerkiksi matemaattiset laskusäännöt ovat operaatioita: oppilaalle opetetaan vaikkapa symbolisen esityksen (3+4=?) taustalla oleva operaatio tai ajattelumalli.
Käsitteen muodostaminen: Käsitteet ovat ajatuksellisia työvälineitä, joiden avulla voimme ymmärtää ja analysoida maailmaa. Tuotetaan välineitä, joiden avulla oppilaan on mahdollista puhua konkreettisista asiasisällöistä käyttämällä abstrakteja käsitteitä.
Ongelmia ratkaiseva konstruointi: Autetaan oppilasta aktiivisesti ratkaisemaan jokin omakohtainen ongelma
Syventäminen: Tarkoituksena on lisätä opittujen asioiden käyttökelpoisuutta ja sovellettavuutta uusien tilanteisiin.
Harjoittelu ja kertaus: Näiden tehtävänä on mahdollistaa tietojen ja taitojen automatisoituminen. Harjoittelu merkitsee aina toistoa.
Soveltaminen: Opittujen taitojen itsenäinen soveltaminen aitoihin elämäntilanteisiin.