Pyöräilyn terveellisyys

Terveellisyys

Suomalaisista vain joka kolmas liikkuu terveyden kannalta riittävästi. Elintapamme ovat muuttuneet huonompaan suuntaan vuosi vuodelta, eikä päivittäisten toimien kautta enää saada tarpeeksi liikuntaa ja ruumiinrasitusta. Kun ennen mentiin pitkä matka kouluun pyörällä tai talvella hiihtäen, nyt lyhyempikin matka taitetaan julkisilla kulkuneuvoilla tai omalla autolla. Suomalaisten työmatkaliikunta ja arkiliikunta onkin vähentynyt viimeisen 30 vuoden aikana huomattavasti. [1]

Ehdottomasti paras ratkaisu terveyden ja kunnon kohentamiseksi olisikin suosia työmatka- ja arkiliikuntaa. Jos työpäivän päätteeksi ei ole aikaa kuntoilla, miksei tätä aikaa ottaisi sitten suoraan työmatkasta ja kuntoilisi töihin? Työmatkaliikunta onkin helppo tapa säästää aikaa, kun työpäivän päätteeksi kotiin tultuaan ei välttämättä tarvitse enää lähteä kuntoilemaan. Aikaa säästyy myös siksi, että polkupyöräily on tunnetusti lyhyillä matkoilla autoakin nopeampi liikkumisväline. Työmatkaliikunta polkupyörällä piristää myös oloa kummasti ja parantaa työtehoa. Kun kunto ja terveys kasvavat, myös sairastaminen ja poissaolot kouluista sekä työpaikoilta vähenevät.

Pyöräilyssä etenkin suuret lihasryhmät tekevät työtä, jolloin sekä sydän että verenkiertoelimistö vahvistuvat tehokkaasti. Onkin vaikea keksiä toista liikuntamuotoa, joka voisi yhtä hyvin yhdistää työmatka- ja arkiliikunnan sekä tehokkaan ja terveellisen kunnon kohentamisen. Pyöräily on myös siksi hyvä liikuntamuoto, että siinä ei tule aivan älytön hiki ajoviiman takia. Mitä kovempaa poljet, sitä suurempi on tuulen viilentävä vaikutus. Kunnon vaatetuksella pyöräillessä ei välttämättä tule ollenkaan hiki.

Säästöt sosiaali- ja terveysmenoissa

Viisaat ovat joskus laskeneet, että pyöräilyn kaksinkertaistuessa ovat säästöt terveys- ja sosiaalimenoissa yli 66 miljoonaa euroa vuodessa. Se olisi siis reilut 13 euroa henkilöä kohden, joka tuntuu aika vähältä. Jos pyöräily kaksinkertaistuu ja onnettomuudet lieventyvät, säästöt henkilöauto-onnettomuuksien kustannuksissa ovat tästä summasta vuositasolla noin 27-56 miljoonaa euroa.[3]

Tanska ja Hollanti ovat esimerkkimaita polkupyöräilyn edistämisestä. Tanskassa viidesosa matkoista kuljetaan pyörällä, Hollannissa lähes joka kolmas. Suomessa pyöräillään laiskemmin ja vain joka kymmenes matka kuljetaan pyörällä.[2] Olisikin kiva tietää, miten näiden pyörämaiden sosiaali- ja terveysmenot eroavat Suomen vastaavista.

Lähde: PyöräilyWiki