Zakinthos: Kalamaki
Keskiviikko 1.7.: Saapuminen paratiisiin
Saapuminen Zakinthokselle ja Crystal Beach -hotelliin (http://www.crystalbeach.gr, hotellista tarkempia tietoja tämän matkakertomuksen lopussa). Heti uimaan ja sitten syömään!
Torstai 2.7.: Water Village -vesipuisto
Aamupäivän meressä uinnin jälkeen hurautimme taksilla lyhyen matkan (8 km Kalamakista, 4 km Tsilivistä) Sarakinadon kylän Water Village -vesipuistoon ( http://www.zantewatervillage.com ). Tämä Zante Water Park (40 000 neliömetriä) on pienempi kuin esimerkiksi Rodoksen Falirakin vesipuisto, mutta silti vesipuisto on erittäin monipuolinen ja toimiva.
Ihmisiä puistossa oli melko vähän, joten mihinkään ei tarvinnut jonottaa pitkään. Pienille lapsille on oma alueensa, ns. mustekalalaguuni, omine vesiliukumäkineen.
Lapset tykkäsivät kovasti myös 300 metriä pitkästä Lazy River -joesta, jonka hitaassa virrassa kelluttiin kumirenkaiden mukana.
Isoihin liukumäkiin alaikäraja oli 8 vuotta, joihinkin jopa 14 vuotta. Puiston oman mainoksen mukaan The Boomer Bowl on maailman jännittävin vesiliukumäki. Aikuisia houkutteli myös 800-neliöinen uintiallas, jonka keskellä olevalla saarella oli myös iso (mutta teholtaan varsin heikko) poreallas.
Vesipuiston portilla aikuisten liput olisivat maksaneet (kesä 2009) 18 euroa ja lasten liput 14 euroa, mutta Aurinkomatkojen oppaalta liput sai aikuisille 17 eurolla ja lapsille 8,50 eurolla. Siis varsinkin lasten liput tulivat oppaalta hankittuina huomattavasti edullisemmiksi kuin portilta. Lisäksi säilytyslokero oli maksanut muistaakseni 3 euroa (+ 2 euron pantti), mutta sitä emme tarvinneet. Aurinkotuolit ja -varjot olivat ilmaisia. Sen sijaan trampoliinilla pomppimisesta olisi pitänyt maksaa lähes ryöstöhinta 4 euroa 15 minuutista. Baarista sai kohtuuhintaan virvokkeita, pizzaa ja jäätelöä. Omia juomia ja muita eväitä vesipuistoon ei edes saanut tuoda.
Ilmeisesti myös Laganasissa Perkes-hotellin vieressä on jonkinlainen pieni vesipuisto, samoin Laganasin Agios Sostis -rannalla Maestro Fish Tavern -ravintolan edustalla. Nämä ovat kuitenkin vain kuulopuheita. Itse emme näissä käyneet. Jos joku teistä lukijoista on näissä käynyt, laittakaa kommenttia tähän kirjoitukseeni. Kiitos!
Perjantai 3.7.: Seikkailu Skoda Octavialla
Aamupäiväuinnin jälkeen tilasimme hotellin vastaanotosta taksin. Hotellin eteen kurvasi uusi Skoda Octavia. Saimme tingittyä puoli päivää kestävän taksiretken kokonaishintaan 75 euroa: ajo Askokseen saaren pohjoisosaan (40 km Kalamakista), tunnin tauko Askoksessa, ajo vuoristoalueen kautta lounaisrannikolle, haaksirikkoutuneen laivan kuvaus ylhäältä päin ja lyhyt jäätelötauko sekä paluumatka takaisin Kalamakiin.
Askoksessa kohteenamme oli Askos Stone Park ( http://www.askosstonepark.gr ), jota sanoisin pikemminkin pieneksi eläinpuistoksi. Sen sanotaan olevan Lounais-Kreikan suurin puisto. Yllätykseksemme portilta sai suomenkielisen alueen kartan ja esitteen, jonka mukaan alueella voi nähdä Zakinthoksen koko kasviston ja eläimistön. Paikallisen lajiston lisäksi alueelle on tuotu Platonia-saksanhirviä (suojeltava laji), pesukarhuja Pohjois-Amerikasta sekä vuohia ja lampaita Afrikasta. Lähes kaikki eläimet elävät alueella vapaana. Puistossa on myös perinteisiä kivirakennelmia: maan valumista estäviä muureja, kivisiä eläintalleja, vesisäiliöitä kallion sisällä jne.
Kaiken kaikkiaan Askos Park on hyvin karu ja kivinen, mistä ilmeisesti tuleekin nimitys kivipuisto, vaikkei kiviä muuten erityisesti esitelläkään. Puisto itse mainostaa alueelle muualta tuotuja omena-, luumu- ja kiivipuita, mutta silti alue näyttää hyvin karulta, vaikka paikoitellen onkin hieman varjoisempia paikkoja. Aurinkoisia reittejä kävellessä lipun hintaan (aikuiset 7,5 euroa, lapset 3 euroa) sisältynyt ilmainen vesipullo tuli tarpeeseen. En ole varma myöskään kaikkien eläinten hyvinvoinnista, vaikka puisto itse mainostaakin luonnonmukaisuutta. Esimerkiksi vesikilpikonnat näyttivät olevan aivan väärässä ympäristössä täällä karussa vuoristossa.
Aikuiselle Askos Park on melko karu ja mitätön paikka. Itseäni tosin olisi kiinnostanut päästä tutustumaan villiin, luonnonvaraiseen puiston osaan. Tämä olisi onnistunut vain oppaan mukana ja etukäteissopimuksesta puiston kassanhoitaja kanssa (myös säävaraus). Mielenkiintoista oli kuulla puiston kävelyreitin varrella noin 10-minuuttinen eläintenhoitajan englanninkielinen esittely eläimistä. Hänen opastuksellaan pääsimme myös itse syöttämään pesukarhuja, mikä lasten mielestä oli ehkä koko Zakinthoksen-loman kohokohta!
Kaikkiaan vietimme Askos Parkissa taksinkuljettajan kanssa etukäteen sovitun tunnin, mikä osoittautui juuri sopivaksi ajaksi. Puistossa oli hyvin tyhjää. Lisäksemme siellä oli alle kymmenen muuta matkailijaa. Varsinaista baaria tai myymälää puistossa ei ole lainkaan ja se sijaitsee melkoisen hyvin korvessa. Täältä olisi voinut olla vaikea päästä pois, ellei taksi olisi ollut odottamassa.
Palumatkalla kävimme ylhäältä käsin näköalatasanteelta katsomassa saaren ehkä kuuluisinta nähtävyyttä, Agios Giorgioksen hylkyrantaa (Navagio, Shipwreck). Tiettömän tien päässä oleva hiekkaranta jyrkästi merestä kohoavien kallioiden välissä yli 200 metriä alapuolellamme näytti upealta. Näkymän tekee mystiseksi vuonna 1983 haaksirikkoutuneen laivan ruostunut hylky. Alus on kuulemma salakuljettajien laiva, joka kesken tupakan salakuljetuspuuhien haaksirikkoutui myrskyssä konevian seurauksena. Kylän asukkaat saivat lastista paljon poltettavaa tupakkaa, kunnes viranomaiset takavarikoivat saaliin. Joidenkin huhujen mukaan laiva ei olisikaan haaksirikkoutunut, vaan se olisi upotettu tahallaan vakuutusrahojen saamiseksi ja kapteeni eläisi rikkaana miehenä Kööpenhaminassa.
Lauantai 4.7.: Kirurginteipille käyttöä ja jalat sananmukaisesti pikimustiksi
Lepopäivä altaalla ja rannalla. Hotellihuoneen vessaan alkoi tulla jatkuva muurahaisvirta ovenkarmin ja lattian välissä olevasta raosta. Teippasin raon kirurginteipillä. Tämän jälkeen muurahaisia ei enää näkynyt.
Crystal Beach -hotellin edessä olevalla rannalla kahdebn aurinkotuolin ja yhden aurinkovarjon päivävuokra oli tänään 7 euroa (joinakin päivinä 8 euroa). Vajaan 200 metrin päässä taverna Stanin edustalla hinta olisi ollut 5 euroa. Hotellin omalla altaalla tuolit ja varjot olivat ilmaisia.
Alkuillasta jalanpohjat tulivat rannalla pitkään kävellessä aivan mustiksi. Tämä johtuu kuulemma merenpohjassa olevista pikilähteistä, joista ajautuu joskus pikeä pieninä möykkyinä esimerkiksi haaksirikkoutuneen laivan rannalle, harvemmin Kalamakiin asti. Pikeä oli todella vaikea irrottaa jalkapohjista ja rantasandaalien pohjista. Myöhemmin kuulin, että apuna olisi kannattanut käyttää oliiviöljyä. Onneksi pikiongelma kesti vain yhden illan.
Sunnuntai 5.7.: Kaunistakin kauniimpi Kefalonia (Kefallonia)
Suomenkieliselle Kefalonian-retkelle ilmoittautui vain 11 osallistujaa, joten retki toteutui kansainvälisenä. Aluksi ajoimme linja-autolla vajaan tunnin pohjoiseen Agios Nikolaoksen (St. Nicholas) satamaan, jossa oli lyhyt aamukahvitauko. Sitten nousimme omatoimisesti autolauttaan, johon myös bussimme tuli mukaan. Matka lautalla Kefaloniaan kesti puolitoista tuntia. Lautalla oli suhteelliseen väljää ja mahdollisuus oleskella joko sisällä tai aurinkokannella. Wc:kin oli kohtuullisen hyvää ja virvokkeita sai ostaa baarista. Kovalla tuulella (isossa aallokossa) lautta ei liikennöi, joten retken toteutumisessa on säävaraus. Joskus lauttamatkalla saattaa kuulemma nähdä delfiinejäkin. Ajanvietteeksi lauttamatkalle voi varata esimerkiksi lukemista, pelejä tai pientä evästä.
Kefaloniassa lautta saapui Pesadan satamaan, jossa siirryimme taas linja-autoon ja ajoimme Kapteeni Corellin mandoliini -elokuvan maisemissa reilun puolen tunnin matkan vuorten rinteillä kiemurtelevaa reittiä Drogaratin tippukiviluolille. Ne sijaitsevat 3 km Samin kylästä ( http://www.sami.gr ), 120 metriä merenpinnan yläpuolella, 95 metriä maanpinnan alla. Luolassa on kuulemma ympäri vuoden tasainen noin 18 asteen lämpötila. Drogarati-luolien sanotaan kuuluvan Kreikan hienoimpiin. Luolan koko oli valtavat 65 x 45 metriä ja korkeus 20 metriä. Kävelyreitin kiertäminen luolassa vei noin varttitunnin ja oli helppoa, vaikka rappusia kuulemma olikin 118. Tippukivet (katosta roikkuvat stalaktiitit ja pohjan stalagmiitit) olivat mahtavan upeita – yksi koko matkan kohokohdista!
Drogaratin jälkeen siirryimme bussilla kymmenen minuutin matkan osittain romahtaneelle maanalaiselle Melissani-järvelle ns. Nymfien luolaan.
Tämä luola, jossa liikuttiin soutuvenekyydillä, oli 160 m pitkä ja 40 m leveä. Veden syvyys on jopa 39 metriä. Katon stalaktiitit ovat 16 000 – 20 000 vuotta vanhoja. Luolassa tehdyissä kaivauksissa on löydetty esineitä kolmannelta ja neljänneltä vuosisadalta eKr, esimerkiksi pieniä naispatsaita.
Kymmenen minuutin bussimatkan jälkeen oli 1,5 tunnin lounastauko Agia Evfimian rantakaupungissa. Lounaan jälkeen busseilimme Myrtoksen rannan ohi. Sitä pidetään Euroopan valokuvatuimpana ja yhtenä kauneimmista rannoista. Meilläkin oli lyhyt valokuvaustauko, jolloin saimme ikuistaa rannan ylhäältä päin. Tämän jälkeen linja-auto ajoi pääkaupunki Argostoliin, jossa oli reilun tunnin ostos- ja kahvitauko. Suurin osa liikkeistä tosin oli sunnuntain takia kiinni, mutta jäätelöbaarin annokset maistuivat mahtavilta.
Lautta Pesadan satamasta Zakinthokselle lähti kello 18, perillä Zakinthoksella olimme klo 19.30 ja omalla hotellillamme klo 21. Matkalla Agios Nikolaoksen satamasta Kalamakiin saimme seurata vielä jännittävää tosinäytelmää, metsäpaloa vuoristossa. Kuusi palolentokonetta ja ainakin yksi helikopteri noukkivat jatkuvalla syötöllä vettä merestä ja kuljettivat sitä paloalueelle.
Retki Kefaloniaan oli pitkä (klo 7.35-21.00) mutta missään tapauksessa ei pitkästyttävä.Lauttamatkat katkaisivat bussissa istumisen kivasti ja bussimatkalla oli mielenkiintoisia taukoja sopivin väliajoin. Jopa 7-vuotiaat kaksospojat jaksoivat koko päivän hyvin ja muistelivat jälkikäteen tätä retkeä (erityisesti tippukiviluolaa) yhtenä matkan kohokohdista. Suosittelen ehdottomasti Kefalonian-retkeä kaikille Zakinthoksen-kävijöille!
Maanantai 6.7.: Oikeaa lepolomaaUimista, herkuttelua ja tuliaisostoksia.
Tiistai 7.7.: Sukellusvenekyydillä kilpikonnia katsomaan
Zakinthoksen kesän 2009 uutuus oli Zante Sea Discoveryn vene nimeltään Yellow Submarine ( http://www.youtube.com/watch?v=eG8Yjp6J0RQ ). Se ei ole oikea sukellusvene, vaan siinä on sekä aurinkokansi että kuusi jalkaa vedenpinnan alapuolella oleva sukellusvenemäinen osa.
Yellow Submarinen lähtöpaikka on Laganasin Agios Sostis -satama (viimeinen vene aivan satamalaiturin kärjessä). Maksoimme 50 minuutin ajelusta 15 euroa aikuiselta ja 10 euroa lapselta (6 vuotta nuoremmat ilmaiseksi). Näiden väitettiin olevan erikoistarjoushintoja (normaaliliput kympin kalliimpia?). 50 minuutin ajelusta puolet sai olla sukellusveneosassa ja puolet aurinkokannella. Lähtöjä oli klo 11, 13, 15 ja 17, mutta lähtöaikoja kuulemma muokataan kysynnän mukaan. Heillä on valmius tarvittaessa vaikka lähtöihin joka tunti. Ajomatkaa tulee vain muutama sata metriä, sillä vene pysähtyy Laganasinlahdella sellaiseen kohtaan, josta löytyy kilpikonnia. Lisätietoja ja mahdolliset ennakkovaraukset puh. 6988619681.
Aluksen ollessa vielä satamassa näimme joitakin (melko värittömiä) kaloja. Matkalla näkyi pohjassa useita meritähtiä. Kohokohta oli kuitenkin Caretta caretta -valekarettikilpikonnien näkeminen. Upeaa katsella isojen kilpikonnien uintia veden alta! Suosittelen! Tosin herkästi päänsärystä kärsiville kokemus ei ehkä sovi. Värimaailma, äänet ja liikehdintä olivat sellaisia, että voisin kuvitella niistä tulevan herkästi päänsärky.
Valekarettikilpikonnat ovat aikuisina noin 85 cm pitkiä (maksimi noin 1,2 m) ja 100-115 kg painavia. Zakinthos on näiden harvinaisten kilpikonnien tärkein pesintäalue koko Välimerellä. Kreikassa arvioidaan olevan 60 % kaikista Välimeren alueen valekarettikilpikonnien munintapaikoista ja näistä 40 % on Laganasinlahdella (Laganasin-Kalamakin alueella) Zakynthoksella. Zakinthoksen lisäksi niitä voi nähdä esimerkiksi Kreetalla, Peloponnesoksella ja Turkissa.
Valekarettikilpikonnien muninta alkaa toukokuussa (80-120 munaa rantahiekkaan noin 40-60 cm:n syvyyteen ilta/yöaikaan). Sama naaras käy munimassa 2-4 kertaa kesässä yleensä joka toinen vuosi. Munat kehittyvät 55-60 vuorokautta ja kuoriutuvat yöaikaan heinäkuun puolivälistä syyskuuhun, jolloin poikaset suuntaavat mereen kirkkaimman valon eli kuunvalon perusteella. Siksi kilpikonnien suosimilla ranta-alueilla ei saa käyttää kirkkaita valoja, eikä yölentoja sallita. Suurin osa poikasista kuolee ennen lisääntymisikää. Arviolta yksi tuhannesta elää 30 vuoden hedelmälliseen ikään. Maksimi-ikä on yli 80 vuotta.
Kalamakissa esimerkiksi Crystal Beach -hotellin edessä olevalla rannalla oli toistakymmentä kilpikonnien munintapaikkaa, jotka on ympäröity puu- tai metallikehikoin. Vapaaehtoiset kilpikonnien suojelijat ympäröivät munintapaikat, etteivät turistit vahingossa tallo tai kaiva niitä. Kilpikonnien takia myös Crystal Beach -hotellin edustalla oleva ranta suljetaan yöajaksi noin kello 19-20.Lisää tietoa valekarettikilpikonnista voi lukea niitä suojelevan vapaaehtoisjärjestö ARCHELONin sivuilta http://www.archelon.gr .
Keskiviikko 8.7.: Paluu Suomeen
Aamupala. Laukkujen pakkaaminen. Kuljetus hotellista lentokentälle klo 10.50. Lentokentällä yksi iso taxfree-myymälä ja mukavahko pikkukahvila (kahvia, leipiä, jäätelöä jne.). Lennon lähtö klo 13.45. Suomessa klo 17.15.
Hotelli Crystal Beach
7-vuotiaiden poikien mielestä Crystal Beach ( http://www.crystalbeach.gr ) oli maailman paras hotelli. Ja hyvä se olikin! Koskaan aiemmin en ole ollut näin lähellä rantaa olevassa hotellissa. Rantaan oli huonoltakin kivenheittäjältä vain kivenheiton matka. Ja mikä ranta se olikaan! Erityisesti lapsille ranta oli paras mahdollinen: hienoa hiekkaa ja matalaa kahluurantaa 9 kilometriä! Uimakengillekään ei ollut tarvetta, kun merisiileistä tai terävistä kivistä ei ollut tietoakaan. Myöskään meduusoja ei näkynyt, ja vesi oli kirkasta. Eräs snorklaaja tosin löysi yhden merisiilin, mutta kaukana varsinaisesta uintialueesta (kallioiden luota, Crystal Beach -hotellista rantaan tultaessa äärimmäisenä vasemmalla, 9-kilometrisen rannan päästä).
Myös hotellin uima-allas oli hyvä (syvyys 0,9-1,8 m) ja myös lapsille sopiva (vrt. Iberostar Plagos Beach -hotellin altaan syvyys 1,5-3,5 m). Lisäksi oli erillinen pieni lastenallas. Aurinkotuolit ja -varjot olivat ilmaisia. Kävimme altaalla kuutena päivänä. Vain yhtenä päivänä altaalta ei puolen päivän aikoihin löytynyt vapaita aurinkotuoleja. Uima-altaalla oli käytettävä omia pyyhkeitä. Sampoota huoneessa ei ollut.
Majoituimme kahteen kahden hengen huoneeseen. Toisesta huoneesta (117) oli täysi ja toisesta (119) osittainen merinäköala. Useimmat aurinkomatkalaiset saivat ainakin osittaisen merinäköalan. Vain viimeiseksi matkansa varanneet joutuivat tyytymään kuivan maan ja kadun puolella oleviin huoneisiin.
Huoneemme olivat konstailemattomia ja rauhallisia perushuoneita. Hotellin ulkopuolelta huoneisiin ei kuulunut ääniä lainkaan. Sen sijaan hotellin sisällä äänieristys oli perikreikkalaiseen tapaan melko heikko ja käytävillä kaikui voimakkaasti. Huoneet olivat kohtuullisen tilavia. Vaikka esitteessä varoitettiin, että lisävuode tekisi huoneesta ahtaan, lisävuode olisi kuitenkin mahtunut melko hyvin, paljon paremmin kuin moneen suomalaiseen hotelliin. Lisävuodesysteemi oli kätevä: aikuisten vuoteen alta vedettävä sänky, jossa oli jopa joustinpatja.
Maksullinen (10 e/vko) tallelokero oli vastaanoton lähellä (lokerikkoryhmä, avaimilla toimivat lokerot). Ilmastointi (käytännössä ilmalämpöpumppu) olisi ollut hyvin hintava, 10 e/vrk. Ilmastointia emme kuitenkaan ottaneet. Päivän 30 asteen helteistä huolimatta lämpötila huoneissa oli 24-26 astetta eli huoneissa oli siedettävämpi lämpötila kuin Helsinki-Vantaan lentoaseman lähellä olevan hotellin huoneessa (+ 29 astetta).
Iltaisin auringonlaskun jälkeen hyttyset hieman häiritsivät parvekkeella. Jos huoneen oven erehtyi jättämään auki, huonekin täyttyi ärhäkästä verenimijälaumasta. Tätä ongelmaa ei kuitenkaan ollut, kun iltaisin muisti pitää parvekkeen oven kiinni. Päiväaikaan ei näkynyt ainuttakaan hyttystä.
Crystal Beach on Kalamakin ainoa rantahotelli ja sen ympärillä on rakentamaton vyöhyke. Hotellin ulko-ovesta oikealle vajaan 100 metrin päässä on ensimmäinen minimarketti ja siitä alkavatkin pääkadun ravintolat ja pikkuputiikit. Vasemmalle lähdettäessä on heti kohta yksi ravintola ja noin 200 metrin päässä taverna Stani, jossa vietetään sunnuntaisin kreikkalaista iltaa. Taverna Stanin vieressä on myös minimarketti.
Kalamaki vai Tsilivi?
Ehdottomasti Kalamaki. Ainakin kuulopuheiden mukaan Tsilivin parikilometrinen ranta on erittäin täyteen ahdettu. Sen sijaan Kalamakissa on 9 km pitkä, rauhallinen ranta, joka matalana ja hienohiekkaisena soveltuu erinomaisesti lapsille. Crystal Beach -hotellin kohdalla ranta on ruuhkaisin, mutta sielläkin tilaa on hyvin, oppaan mukaan myös vilkaaimpaan aikaan elokuussa. Jos jaksaa vielä kävellä muutaman sata metriä Laganasin suuntaan (Crystal Beach -hotellista rantaan tultaessa oikealle), tulee tilaa vastaan yllin kyllin, kunnes sitten 4 km:n päässä alkaa Laganasin tiheään rakennettu ranta-alue.
Esitteessä varoitettiin lentomelusta Kalamakissa. Tästä ei kuitenkaan kannata huolestua. Hotelleista Louros Beach on pahasti lentokoneiden lentoreitillä (laskeutumis- tai nousureitillä). Kilpikonnien takia yölennot on kuitenkin kielletty. Lennot alkoivat aikaisintaan hieman ennen kuutta aamulla. Lisäksi päiväaikaankin lentoja on melko vähän. Esimerkiksi keskiviikkona, kun Finnairin paluulento lähti klo 13.45, seuraava lento lähti vasta klo 17.20.
Kalamaki ja Tsilivi ovat molemmat hyvin pieniä paikkoja, Tsilivi näistä hieman vilkkaampi. Kalamakissakin riittää kuitenkin esimerkiksi ravintolatarjontaa, eri ravintola vaikkapa kaksiviikkoisen matkan joka illalle, mutta ei paljon sen enempää. Kalamaki on pitkälti (britti)turisteille rakennettu kohde, jossa paikallista asutusta ja aitoa kreikkalaisuutta on vain nimeksi.
Varsinaisia illanviettopaikkoja tai diskoja Kalamakissa on 1-2. Sen sijaan 4 km:n päässä Laganasissa on valtavat määrät ravintoloita ja diskoja vieri vieressä. Isolta screeniltä katsotaan brittiläistä Big Brother -ohjelmaa keskellä päivää. Zakinthoksen ykkösklubiksi ja -yökerhoksi itseään mainostaa Zeros Club ( http://www.zerosclubzante.com ), jossa on 5 baaria, 3 kerrosta, kansainväliset dj:t, lasershow jne. Taksikuskin mukaan Laganas onkin kreisi brittituristien meluisa 24/7 biletyspaikka, jossa normaalit ihmiset eivät kauan viihdy. Kalamakia sen sijaan voi suositella lapsille, mummoille ja auringonpalvojille, jotka eivät odota hyviä ostos- ja juhlintapaikkoja. Retkimahdollisuudet ovat hyvät.
Ravintoloita
Ravintoloita oli riittävästi ja eri tasoisia. Lapset otettiin hyvin huomioon. Melko edullista hintatasoa ja ehkä samalla myös matalahkoa laatua edustavat Georgia ja sen vieressä oleva ravintola pääkadulla Crystal Beachin ja hotelli Meandrosin välissä. Georgiassa lapset saivat ilmaiset jäätelötikut jälkkäriksi. Sen sijaan esimerkiksi toisella puolella katua oleva Food Garden tarjosi aikuisille ilmaiset ouzot ja lapsille jäätelöannokset.
Taverna Stani 200 metriä Crystal Beachista Laganasiin päin oli arki-iltana melkoisen kuollut ja hiljainen paikka. Näköalat rantaan ja vuorille ovat kuitenkin alueen parhaimmat. Lapset saivat tikkarit. Sunnuntaisin on menoa, kun vuorossa on kreikkalainen ilta.
Oma ravintolasuosikkimme oli Hera hotelli Meandrosin vieressä. Miljöö on viihtyisä. Monenlaisia kreikkalaisia ruokia sisältävä Greek Plate -lautanen (7,50 e) on kokeilemisen arvoinen. Myös lapsille on oma special dish, joka sisältää kansainvälisempiä ruokia. Ilmaiseksi tarjottiin ruoan kanssa viinilasilliset ja jälkkäriksi ouzoa ja hedelmälautanen (vesi- ja hunajamelonia).
Mikä oli parasta?
Aikuisten mielestä parasta oli varmaankin rauhallinen rentoutuminen Crystal Beach -hotellissa ja sen edustan upealla rannalla. Ehdottomasti mieliin painuva ja suositeltava oli myös Kefalonian-retki!
Aikuisista näytti, että lapset nauttivat eniten Water Village -vesipuistossa. Lapset itse kuitenkin nimesivät matkan kohokohdiksi pesukarhujen syöttämisen Askos Park -puistossa ja tippukiviluolan Kefaloniassa.
Mitä jäi kokematta?
Monet ihmiset tuntuivat olevan sitä mieltä, että kansainvälinen jeeppiretki ympäri saarta oli koko loman ehdottomasti paras kokemus. Meiltä tämä retki jäi väliin.
Tarjolla olisi ollut monia muitakin kansainvälisiä retkiä, esimerkiksi purjehdus- tai sukellusretki. Päivän mittaisella retkellä olisi päässyt myös mantereen puolelle tutustumaan antiikin Olympiaan, olympialaisten syntypaikkaan. Kahden päivän retkellä olisi ehtinyt Ateenaan asti.
Myös Zakinthoksen eli Zanten pääkaupunki, sekin nimeltään Zakinthos eli Zante, jäi näkemättä, samoin monet Zakinthoksen-saaren upeat rannat ja luolat. Pitäisiköhän alkaa jo suunnitella uutta matkaa?
Muistoja
Nyt on kaksi kuukautta kulunut Zakinthoksen-matkasta. Seitsemänvuotias poikani kyseli:
”Millon mentäs taas Kreikkaan, kun Kreikan-matkoilla lentokoneessa saa niin hyvää ruokaa?”
(erityisen hyvää kuulemma oli perunasalaatti)
Tässä 7-vuotiaiden kaksosten muita arvioita Zakinthoksesta.
Paras ravintola (jos lentokonetta ei lasketa mukaan): Taverna Stani
”Sielä sai jälkkäriksi tikkarit.”
(muissa ravintoloissa ilmaisina jälkiruokina lapsille ”vain” jäätelöannoksia yms.)
Parasta vesipuistossa:
”Suihkut, joista lensi vettä naamalle ja tukkaan. Vesiliukumäet oli ihan lällyjä.”
(kotona suihkussa käynti on hirveän kamalaa, erityisesti mikäli kasvoihin menee vettä)
Kivointa koko matkalla:
”Pesukarhujen syöttäminen Askoksen puistossa.”
(kesti noin 20 sekuntia)
Kun pojat 5-vuotiaina olivat ensimmäistä kertaa astuneet lentokoneen sisälle, toinen heistä totesi näin:
”Muistakaa sitte, ettei lentokoneessa saa nukkua. Kapteenilla on valvontamittarit, joista kapteeni kattoo, ettei kukaan nuku.”
(olimme kotona lukeneet lasten lentokonekirjaa, jossa ohjaamon laitteina esiteltiin mm. valvontamittarit asiaa tarkemmin selittämättä)
Nyt kolmen matkan kokemuksella 7-vuotiaan pojan toive on tämä (vaikka Kreikan-matkoilla lentokoneessa on saanutkin hyvää ruokaa):
”Voitasko me ens kesänä mennä johonkin muualle kuin Kreikkaan? Haluaisin nähhä muitakin maita. Kreikkaan menen seuraavan kerran vasta omien lapsien kanssa, kun Kreikka on lapsille niin kiva paikka.”
Lisätietoja
http://www.accuweather.com/fi/gr/zakynthos/1889/weather-forecast/1889 (kuukauden sääennuste)
http://www.zakynthos-greece.com
kreikka, zakinthos, zakynthos, kalamaki, crystal beach, hotelliarvostelut, kokemuksia, matkakertomukset, matkakertomus, valokuva, valokuvat
