Kroatia: Tucepi, Makarskan Riviera
Saapuminen Splitin lentokentälle oli järkyttävä kokemus. Pieni kenttärakennus oli tupaten täynnä. Passintarkastusjono kiemurteli ulos asti ja eteni TUS-KAS-TUT-TA-VAN hitaasti. Matkalaukkuhallissa samoille hihnoille tuli useiden eri lentojen laukkuja. Omat laukkumme löytyivät hihnalta, jolla AY:tä tai Helsinkiä ei mainittu lainkaan. Näin alkoi perheemme (isä, äiti, 6-vuotiaat kaksospojat) matka Kroatiaan juhannuspäivänä.
Hotelliin kuljettavassa bussissa oli lottovoitto parkkeerata takapuoli linja-auton oikealle puolelle (ei kuljettajan puolelle!). Oikealla istuvat ihastelivat koko matkan Makarskaa ja Tucepia kohden saavuttaessa yhä upeammiksi muuttuvia merenrantamaisemia. Kuljettajan puolella saivat tyytyä ihmettelemään pelkkää tienpengertä.
Alkavaan viikkoon mahtuikin sitten paljon ihmeellistä: häkellyttävän upeita vesiputouksia, huijaava WC-mummo, uskomaton ukkonen, tuhansia simpukoita jne.
Lapsikohde ja rantakohde parhaimmillaan?
Kaikki Tucepin Bluesun-hotellit vaikuttivat erinomaisilta perheille. Esimerkiksi Algan suurin uima-allas (12 x 15 metriä) on syvyydeltään 80-160 cm. Lisäksi on pari pienempää allasta, poreallas ja varmasti keväällä hyödyllinen sisäallas. Algan ja Afroditan välissä on yleinen lasten leikkipuisto. Ilmapiiriltään Afrodita lienee Bluesun-hotelleista rauhallisin ja hienostunein, mutta silti lapsillekin hyvin sopiva. Ainakaan meillä huoneeseenkaan ei kuulunut mitään melua, ei naapurihuoneista eikä rantakadulta. Sen sijaan kuulin bussissa joidenkin valittavan Neptun-hotellin ”paperinohuita” seiniä.
Kaiken kaikkiaan Makarskan Riviera sopii erinomaisesti lomakohteeksi perheille, jopa pienillekin lapsille. Lentoaika on lyhyt, mutta valitettavasti lentokenttäkuljetus on pitkä (noin 1,5-2 tuntia). Vesijohtovesi on juomakelpoista. Meilläkin koko perhe joi vesijohtovettä matkan ajan ilman mitään mahavaivoja. Juuri missään muussa Välimeren kohteessa hanavettä ei ole uskaltanut juoda yhtä huolettomasti. Ja kaikkea uskalsi myös syödä katukioskeistakin, eikä tullut vatsanpuruja!
Vaikka uimarannat ovatkin soraa ja pikkukiveä, mitään kivikko- ja lohkarerantoja ne eivät ole. Itse asiassa rannat ovat mielestäni parempia kuin Rodoksella Falirakin hotellialueella. Uimatossuja kannattaa kuitenkin käyttää, etteivät pikkukivet ja mahdolliset merisiilit pistele jalkoja. Merisiilejä on erityisesti kalliorannoilla ja toisinaan niitä kulkeutuu sorarannallekin. Itse emme koko viikon aikana nähneet ainuttakaan merisiiliä, mutta oppaan mukaan edellisellä viikolla parikin suomalaista oli astunut merisiilin päälle. Välttämättä uimatossuja ei tarvitse raahata mukana Suomesta, sillä ainakin kesäkuussa niitä näytti olevan suhteellisen edullisesti myynnissä yhdessä jos toisessakin rantakojussa.
Tucepin (ja Makarskan) rannat ovat myös erityisen tunnelmallisia, koska aurinkovarjoja on vähän. Luonnollista – ja ilmaista – suojaa antavat rannan ylle kaartuvat pinjat ja aleponmännyt. Kesäkuussa rannoille mahtui vielä hyvin, mutta pahimpaan sesonkiaikaan heinä- ja varsinkin elokuussa rannan lähes jokainen neliösenttimetri on kuulemma levitelty täyteen pyyhkeitä makuualustoiksi. Merivesi on täällä myös lämpimämpää, puhtaampaa ja paljon kirkkaampaa (näkyvyys vedessä 10-30 metriä!) kuin monella muulla Välimeren alueella tai Mustallamerellä.Kaiken kaikkiaan Makarskan Riviera ja erityisesti Tucepi on Ihana Elämys kaikille. Makarska on perinteisempi Välimeren pikkukaupunki. Sen sijaan Tucepi on aivan erityinen: henkeäsalpaavan viehättävä kylä kapealla kaistaleella vuorten ja Adrianmeren (Välimeren lahden) välissä. Tunnelma on levollisen rauhallinen, koska rantakatu on pyhitetty vain kävelijöille. Liikenteen melu ei häiritse. Vain silloin tällöin viuhahtaa ohitse jokunen skootteri. Ja se rantakatu on tosiaankin rannassa, vain kivenheiton päässä merestä. Puut varjostavat myös rantakatua siten, ettei se päivälläkään ole tuskastuttavan aurinkoinen. Pienet ravintolat levittävät terassinsa melkein uimarannan päälle. Kaikki on pientä, rauhallista ja kaunista! Auringonlasku on lähes joka ilta uskomattoman upea!
Makarskassa lapsiakin kiinnostava nähtävyys on simpukkamuseo (Malakoloski muzej), jonka sanotaan olevan yksi maailman merkittävimmistä simpukka- ja kotilokokoelmista. Pariin pieneen huoneeseen on ahdettu noin 3000 uskomattoman värikästä simpukkaa ja kotiloa sekä joitakin fossiileja ja koralleja. Sesonkiaikaankin museo on auki vain pari tuntia aamupäivällä ja pari tuntia siestan jälkeen. Makarskan pääaukion vierellä on myös vaatimaton kala- ja rapumuseo, jossa kummastellaan täytettyjä Välimeren lajeja.
Ostoksille on lähdettävä suurempiin kaupunkeihin, esimerkiksi Splitiin. Englanninkielisillä retkillä pääsee esimerkiksi Dubrovnikiin, Biokovon vuoristoon 1762-metriselle Sveti Jure-vuorelle (puolipäiväretki, oiva tapa nauttia esimerkiksi viimeisestä lomapäivästä, kun huoneiden luovutus on jo klo 11 ja lähtö hotellilta lentokentälle vasta noin klo 16) tai merirosvojen vanhaan Omis-kaupunkiin, jossa virtaa Cetina-joki sanoin kuvaamattoman upeassa kanjonissa. Laivoilla pääsee lähisaarille.
Krkan kansallispuisto – maisemallisia luontoelämyksiä koko rahan edestä
Krkan kansallispuisto (http://www.npkrka.hr) monine karstimaahan muodostuneine vesiputouksineen 16 kilometrin päässä Sibenikin kaupungista on huimin Makarskan Rivieran lähistöllä sijaitseva luonnonnähtävyys. Putousten sanotaan olevan huomattavasti näyttävämpiä kuin Plitvicen kansallispuistossa.
Kokopäivän (lähtö 7.40, paluu noin klo 17-18) retki vie lumoaville Skradinski Buk -putouksille. Ne ovat kansallispuiston suurimmat putoukset (putousta kaikkiaan 45,7 metriä 17 eri portaassa, viimeisimmän putouksen läpi kulkeva vesimäärä keskimäärin 55 kuutiometriä sekunnissa, runsaiden sateiden jälkeen jopa yli 350 kuutiota sekunnissa).
Retkellä Krkan kansallispuistoon sai tutustua omatoimisesti kolmen tunnin ajan. Tuossa ajassa ehti kiertää noin kahden kilometrin luontopolun, pulahtaa uimaan virkistävään veteen ja herkutella lettukojun letuilla. Luontopolku on lähes koko matkan puiden varjostamaa lankuista rakennettua kulkureittiä (paljon leveämpää kuin pitkospuut), jotka mutkittelevat vesiputousten välissä. Korkeuseroa ja portaita ei ollut järkyttävän paljon lukuun ottamatta uimapaikan ja lähdön välissä olevia noin sataa porrasta. Paikoin pienten lasten kanssa on syytä kulkea käsi kädessä, koska kaiteita on vain parissa kohdassa estämässä putoamista veteen. Reitin voi kiertää kumpaan suuntaan tahansa, joko portaita pitkin alas uimaan ja uimapaikalta luontopolkua pitkin takaisin alkuun tai päinvastoin.
Itse ajattelimme järkevämmäksi kulkea ensin luontopolun. Sen jälkeen uimme ja söimme letut ja kiipesimme portaita pitkin takaisin lähtöön. Polun ehtii hyvin kiertää kumpaankin suuntaan, jos jättää uinnin väliin.
Lähtöpaikasta hiukkasen portaille päin on pikkuravintola (täältä saa juomia pullossa mukaankin) ja maksuton wc. Portaiden alapäässä (portaat alas ja sillan jälkeen oikealla) on uintipaikka. Sen läheisyydessä sijaitsevat myös ravintola (mm. hampurilaisia), letunmyyntipiste ja maksullinen wc. Uintipaikalla ei ole pukukoppeja, vaan uima-asut kannattaa pukea jo aamulla muiden vaatteiden alle tai vaihtaa pyyhkeen sisällä (tai hieman kauempana wc:ssä). Uintipaikalla on lohkareinen kivikkopohja ja pienoinen virtaus. Pulahdus yllättävänkin lämpimähköön veteen oli virkistävä kokemus, josta erityisesti lapset nauttivat ääneen nauraen, kunhan veteen oli taiteiltu hieman jyrkältä ja mutaiselta joen penkalta.
Kansallispuistossa on myös runsaasti eläimiä ja kasveja. Monet niistä ovat endeemisiä eli niitä ei tavata missään muualla koko maapallolla kuin tällä tällä alueella. Esimerkiksi kalalajeista kymmenen on endeemisiä. Kaloja kansallispuistossa esiintyy kaikkiaan 18 lajia, samoin lepakkoja 18 lajia ja lintuja 222 lajia. Kevät- ja syysmuuton aikaan paikka on tärkeä lintujen pysähdyspaikka. Itse näimme lähinnä kaloja, perhosia, sudenkorentoja ja sammakoita. Kulttuurihistoriallisesti kiinnostavia olisivat olleet laajan kansallispuiston (109 neliökilometriä) luostarit, katakombit, kirkot ja myllyt. Niihin olisi päässyt tutustumaan, jos olisi ollut aikaa osallistua kahden tai neljän tunnin risteilyille Krka-joella.
Krkan kansallispuistoretkellä pysähdyttiin tunniksi myös Trogirin kaupungissa, joka vuonna 1997 pääsi Unescon maailmanperintökohteeksi. Kaupungin tärkein nähtävyys lienee Sveti Lovron katedraali kellotorneineen (Cathedral of St. Lawrence, Katedrala Sveti Lovre, rakennettu 1213-1610). Ulko-ovea ympäröivät venetsialaismestari Radovanin vuonna 1240 tekemät veistokset, mm. Aatami ja Eeva vain viikunanlehdet suojanaan – mikä lienee ollut keskiajalla varsin radikaalia! Raamatun tapahtumien lisäksi veistoksissa kuvataan vuoden kiertokulkua. Sisällä katedraalissa on hienoja maalauksia, joita ovat taituroineet esimerkiksi Firentinac ja Duknovic. Samalla pääsymaksulla (15 kunaa) sai kiivetä myös 45-metriseen kellotorniin. Portaat olivat jyrkät, kapeat ja lapsille jopa vaaralliset, mutta näkymä yli kaupungin oli vuodatettujen hikipisaradesilitrojen arvoinen.
Hotelli Bluesun Afrodita
Afroditan uima-allas on kooltaan noin 11 x 27 metriä, siis kohtuullisen hulppea ja hotellin vuodepaikkamäärään nähden erittäin riittävä. Noin puolet altaasta on syvyydeltään 92 cm ja toinen puoli 162 cm. Allas soveltui erittäin hyvin uinnin opetteluun. Molemmat pojat oppivatkin uimaan jo toisena päivänä! Altaassa on myös kolme erilaista hierovaa suihkua, jotka toimivat ajoittain yleensä yksi kerrallaan. Lisäksi ulkona on erillinen pieni lastenallas (käytännössä vauvojen kahlailu- ja lotrausallas) sekä satunnaisesti toimiva poreallas. Altaissa oli makeaa vettä, vaikka hotellin nettisivuilla toisin sanottiinkin. Sisällä on maksullinen sauna sekä sen yhteydessä poreallas.
Meillä oli Afrodita-hotellista neljän hengen huoneisto, joita hotellissa on montaa sorttia (osassa makuutilat parvella jyrkkien portaiden päässä). Meidän huoneistossamme oli kaksi erillistä huonetta, kylpyhuone ja iso parveke/terassi (parvekemainen, mutta lähes maanpinnan tasossa). Toisessa huoneessa oli parisänky ja ilmainen, koodilla toimiva tallelokero. Toisessa oli kaksi erillistä vuodetta, sohva, pieni pöytä ja televisio. Minibaari oli sinetöity nauhalla. Pelkkä sinetin avaaminen olisi aiheuttanut maksuseuraamuksen, vaikkei minibaarin antimia olisi nauttinutkaan! Kumpaisessakin huoneessa oli erillinen ilmalämpöpumppu (jäähdytys ja lämmitys) sekä kylpyhuoneessa poistoilmapuhallin ja sähköllä lämpiävä pyyhkeenkuivausteline. Manasimme jo tulikuumaa kylpyhuonetta, kunnes huomasimme pyyhetelineen lämmityksen katkaisimen wc:n oven ulkopuolella. Parveketerassilla oli kokoon taitettava pyykinkuivausteline.
Afroditan lisämaksullinen puolihoito (buffetillalliset perushintaan sisältyvien buffetaamiaisten lisäksi) osoittautui edulliseksi ja laadukkaaksi. Sesongin ulkopuolella pöydän saa valita vapaasti. Meidät ohjattiin heti loman aluksi nimikkopöytään, jossa oli istuttava kaikilla aterioilla. Illallisella otetaan seisovasta pöydästä alkupalat, pääruoat, lisukkeet ja jälkiruoat. Juomat tilataan ja maksetaan erikseen. Tilaamalla saa myös cappuccinoa. Ranskalaisia perunoita oli tarjolla aina, mutta muuten ruoat vaihtelivat. Aina oli jotakin perunaruokaa, jotakin pastaa tai riisiä, paria laatua liharuokaa (usein kalkkunaa eri muodoissa), paria laatua kalaa yms. Kaksi kertaa viikossa on juhlavampi illallinen, jolloin saa erikoisempiakin ruokia, esimerkiksi mustekalaa ja simpukkalasagnea. Jälkiruokana on pienehkö valikoima leivoksia, hedelmiä, vanukkaita ja erillisessä altaassa myös jäätelöitä.
Kannattaako puolihoitoa varata? Vaikka Kroatiassa hintataso muuten lähenteleekin Suomen luokkaa, ruokailu on selvästi edullisempaa. Afroditassa puolihoidon hinta oli 28 euroa viikolta. Samalla hinnalla tai halvemmallakin olisi varmasti syönyt viikon ajan illallisiksi perusruokaa rannan kävelykadun tunnelmallisissa pikkuravintoloissa, jotka ainakin lämpimään kesäaikaan ovat miellyttäviä ruokailu- ja istuskelupaikkoja. Toisaalta Afroditan illallisbuffetit olivat niin monipuolisia, että vastaavaa ruokamäärää ja laadukasta makuvalikoimaa 28 eurolla muualta ei olisi löytänyt. Suosittelen siis puolihoidon varaamista, ellei välttämättä halua joka ilta syödä eri ravintoloissa.
Brittiläisen matkanjärjestäjä Thomas Cookin asiakaspalautteiden perusteella Afrodita on valittu Välimeren alueen (Kroatia, Italia, Ranska, Portugali, Bulgaria, Egypti, Algeria, Tunisia, Marokko, Israel) parhaaksi hotelliksi neljän ja viiden tähden hotellien kategoriassa.
Sää ja ilmasto
Joskus Makarskan Rivieralla puhaltaa voimakas boratuuli, erityisesti talvella, harvemmin kesälläkin. Silloin pyyhkeitä saattaa lentää ilmassa korkeimpienkin kerrostalojen yläpuolella. Tuon tuulen mukaan yksi Volkswagen-mallikin on saanut nimensä.
Kesäkuun alku oli ollut poikkeuksellisen kolea ja sateinen Makarskan Rivieralla. Kesäkuun puolivälissä alkoivat helteet: pilvetöntä, päivälämpötilat +30, yölläkin reilusti yli 20. Meidän lomallamme näimme ensimmäiset pilvet kotiinlähtöä edeltävänä iltana, jolloin vuorilla näytti olevan kova ukkonen. Ihmiset makasivat pimeässä illassa uima-altaan ympärillä aurinkotuoleissa ja ihailivat vuorten yllä leimahtelevia salamoita. Sellaista valonäytelmää en ole Suomessa nähnyt! Tuuli yltyi lopulta sellaiseksi, että keveimmät allasbaarin pöydät lähtivät lentoon. Baarissa ihmiset tuijottivat kroatiankielistä piirrettyä Shrek-elokuvaa, bändi ja laulusolisti jatkoivat yksinäistä esiintymistään katoksen suojassa. Hotellille asti ukkonen ei tullut, mutta tämä vuorilla riehunut luonnonnäytelmä kruunasi viimeisen lomapäivän illan!
Kun lentokone kesäkuun toiseksi viimeisenä yönä laskeutui Suomeen, sää (+12 astetta, vesisadetta) muistutti lokakuuta. Parkkihallin P3 alimmalla tasolla automme vieressä meidät toivotti iloisesti virnistellen tervetulleeksi kotimaahan iso rotta. Saapuminen Helsinki-Vantaan lentokentälle oli järkyttävä kokemus...
Lisätietoja
http://tucepi.com/index.php?lang=en
http://www.dalmacija.net/tucepi.htm
http://www.visitcroatia.nu/finska/frame.asp
http://www.makarska-croatia.com
http://www.butterfly-diving.com
http://www.more-sub-makarska.hr
http://www.tucepi.hr/Panorama.asp (panoraamakuvia, klikkaa sinisiä pisteitä)
http://www.accuweather.com/fi/EUR/HR/HR000/Tucepi/quick-look.aspx (15 päivän sääennuste Tucepiin)
http://weather2travel.com/climate-guides/index.php?destination=makarska (Makarskan keskimääräiset kuukausittaiset ilmastotiedot)
PS. Jos tekee retken Dubrovnikiin, käymisen arvoinen paikka on ehdottomasti Trsteno Arboretum -niminen kasvitieteellinen puutarha, jonka kotisivut löytyvät osoitteesta http://www.trsteno.hr (25 hehtaaria, 30 km Dubrovnikista, Trstenon pikkukylässä, matka-aika Dubrovnikin satamasta noin puoli tuntia, myös järjestettyjä retkiä). Maisemat ja rikas kasvillisuus ovat upeita. Trstenon puistoalue on perustettu jo 1400-luvun ja siellä on mm. vuonna 1502 avattu renessanssipuisto, renessanssikirkko ja viisi pikkukappelia. Valitettavasti osa puistosta tuhoutui pommituksissa vuonna 1991 ja maastopaloissa vuonna 2000. Onneksi kuitenkin vanhimmat ja arvokkaimmat osat kärsivät tuhoista kaikkein vähiten. Arboretumin ylpeyksiä ovat kaksi 500 vuotta vanhaa idänplataania. Toisen puun korkeus on noin 45 ja toisen 60 metriä, molempien läpimitta noin viisi metriä.
kroatia, makarska, makarskan riviera, tucepi, bluesun afrodita, hotelliarvostelut, matkakertomukset, matkakertomus, valokuva, valokuvat