"Australiassa talvi on lämmin, ja sitä vietetään eri aikaan kuin Suomessa. Eläimemme ovat myös aivan erilaisia suomalaisiin eläimiin verrattuna. En ole koskaan käynyt Suomessa ja haluaisin kovasti oppia suomalaisesta talvesta ja talvieläimistä! Voisitteko te auttaa minua oppimaan?

T. Pete-tonttu Australiasta"

Alla olevassa linkissä kuvia Petestä, joita voi käyttää Peten viestien yhteydessä. Kuvat ovat tehty pixabayn vapaiden kuvien pohjalle ja tonttu kuvattu omasta tontusta. Kuvia voi käyttää vapaasti.

https://www.canva.com/design/DAG5-Ba8ggY/Pip-nhRyLvXW9hOxjYez5w/edit?utm_content=DAG5-Ba8ggY&utm_campaign=designshare&utm_medium=link2&utm_source=sharebutton 

Monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa tarkoituksena on eheyttää opetusta. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (2014) mukaan monialaisen kokonaisuuden idea on luoda merkityksiä opiskeltavien asioiden keskinäisille suhteille. 

Tarinallisissa opetusmenetelmissä on tarkoitusta motivoida oppilaita tarinan avulla. Opetuspakettimme kietoutuu Pete-tontun ympärille: australialainen tonttu, kuka haluaa kuulla oppilailta lisää Suomen talvesta. Koska tonttu on australialainen, hän haluaisi mielellään kuulla oppilailta nimenomaan englanniksi. Oppituntien teemat ja tehtävät kiteytävät sen ympärille, että Pete-tontulle tulee aina informoida, mitä tunnilla ollaan opittu. Tarinallisuus tuo kielen osaksi oppilaiden arkea ja lisää autenttisia kokemuksia vieraan kielen oppimiseen. 

Oppimisen tapana on toiminnallinen oppiminen: oppija on se toimija, joka osallistuu aktiivisesti opetukseen. Opetuksessa hyödynnetään monikanavaisuutta, ja sitä toteutaan käyttäen ääntä, liikettä ja kuvia oppimisen tukena. Ensimmäisellä luokalla tärkeintä Salon (2025) mukaisesti kielen tuottaminen, tulkitsemis, tulkitsemis- ja tuottamistaidot, vuorovaikutustaidot ja meditaatio osana opetuksellista vuorovaikutusta.

Kielenopetusta on pyritty kokonaisuudessa jäsentelemään neljän vaiheen avulla oppitunneilla: 1. Kuuntele ja toista, 2. Toimi 3. Tunnista ja tuota ja 4. Sovella. Yksittäisten sanojen oppimiseen hyödynnetään Salon (2025) TYTSY-mallia. T (tunnistaminen), Y (ymmärtäminen), T (työstäminen), S (soveltaminen) ja Y (yhdessä uuden luominen).

Opetuksessa on tärkeää käyttää opettajana englantia, sillä oppilaat käyvät eri puheen ymmärtämisen vaiheita päässään kuullessaan vierasta kieltä. Salon (2025) mukaan havaitsemisvaiheessa kuuntelijan huomio kiinnittyy puheeseen, jäsentelyvaiheessa kuulija kuulee merkityksellisiä kokonaisuuksia ja hyödyntämisviaheessa kuuntelija osaa soveltaa kuulemaansa. Tämä kannattaa ottaa huomioon ohjeistuksissa oppitunneilla. Esimerkiksi sanomalla "sit down" tai "listen", hyödyntäen eleitä. 

Samaa eleiden hyödyntämistä käytetään myös laulutunneilla. Seitsemännellä oppitunnilla on tarkoitus laulaa talvieläimiin liittyvä laulu. Kun kappaletta aletaan käymään läpi, voidaan luoda eläimille omat eleensä, mitkä totetutetaan kappaletta laulaessa. Tämä auttaa oppilaita muistamaan sanat, sekä muodostamaan merkityksiä annetuille eleille. Eleet siis tukevat oppilaan muististrategioita (Salo, 2025) laulamisessa myös toistetaan kappaletta, mikä tukee oppilaan muististrategiaa osana vieraan kielen oppimista. Toistoa tapahtuu myös oppitunnilta toiselle, esimerkiksi talvivaatteita ja talvieläimiä käydään yhdessä useaan otteeseen läpi. 

Viidennellä oppitunnilla on tarkoitus hyödyntää ainoastaan parityöskentelyä osana opetusta. Tämä tukee oppilaiden sosiaalisia strategioita osana vieraan kielen oppimista (Salo, 2025). Kysymysten avulla voidaan saada korjauksia tai selkeyttä omaan toimintaansa. Sosiaaliseen strategiaan kuuluu myös vieraan kulttuurin ymmärryksen lisääminen ja tietoisuus muiden ihmisten ajatuksista ja tunteista. 

Opetuspaketin lopussa kymmenennellä oppitunnilla käsitellään australialaista kulttuuria sosiokulttuurisen kielenoppimisen näkökulmasta. Salon (2025) mukaan deklaratiiviseen tietoon perustuu kulttuurienvälinen tietoisuus, eli se, miten kielenkäyttäjinä tiedostamme eri kulttuurien samankaltaisuuksia ja eroavaisuuksia. Koulun nuorempien kanssa on tärkeää käsitellä kulttuurin kysymyksiä heidän ikäluokkaansa sopien: millaista tietoa oppilailla on entuudestaan ja mitä uutta tietoa oppilaille on tarve opettaa. 

Lähteet

Opetushallitus (2014). Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet.

Salo, O-P. (2025). Kielikasvatuksen perusteet.

Arvioinnin kohteena ovat oppimiskokonaisuuden oppiaineiden tavoitteet. Englannin kielen tavoitteissa T3 ja T5 arvioidaan oppilaan osallistumista, kykyä toimia ryhmän jäsenenä. T9 arvioidaan oppilaan kykyä tunnistaa sanastoa eri aktiviteeteissa. T11 arvioidaan oppilaan suullisen tuottamisen yrittämistä. Musiikin tavoitteissa T2 ja T5 arvioidaan oppilaan osallistumista yhteiseen lauluun ja musisointiin (yrittääkö oppilas laulaa ja tehdä liikkeitä mukana). Liikunnan tavoitteessa T1 arvioidaan oppilaan osallistumista leikkeihin sekä oppilaan kykyä ymmärtää ja reagoida englanninkielisiin sanoihin leikin aikana. T8 arvioidaan oppilaan kykyä kuunnella ja noudattaa ohjeita sekä oppilaan kykyä toimia turvallisesti ja kannustavasti. Ympäristöopin tavoitteissa T5 ja T7 arvioidaan oppilaan kykyä tunnistaa eläimiä kuvista sekä nimetä niitä. 

Opettaja toteuttaa formatiivista arviointia. Arviointikohteiden arviointi perustuu opettajan systemaattiseen havainnointiin oppitunneilla. Opettaja havainnoin oppilaan osallistumista, toimintaa ryhmän jäsenenä sekä kykyä työskennellä itsenäisesti annettujen ohjeiden mukaisesti. Keskeisiä pedagogisia periaatteita ovat opetuksen vahvistaminen ja välitön palaute oppilaiden vastausten jälkeen. 

Oppimiskokonaisuuden aikaiset kirjalliset tuotokset (esim. pistetyöskentelyn tehtävät) voidaan sisällyttää englannin oppiaineen arviointiin (T9).

Oppilaan itsearviointia toteutetaan oppituntien lopuksi. Oppilas arvioi peukkuäänestyksellä omaa työskentelyään, oppimistaan ja mielialaansa yksinkertaisten väitteiden/kysymysten avulla, kuten "Lauloin muiden mukana"; "Opin uuden sanan englanniksi"; "Noudatin ohjeita".  

Oppilaille sanallistetaan seuraavat tavoitteet ensimmäisellä oppitunnilla:

1. Käytän englantia rohkeasti.

2. Toimin opettajan ohjeiden mukaisesti.

3. Osallistun lauluun ja leikkeihin.

4. Opin uusia englanninkielisiä sanoja.

Oppilaita muistutetaan tavoitteista pitkin oppimiskokonaisuutta: oppilailta voi esimerkiksi oppituntien peukkuäänestyksessä kysyä tavoitteiden onnistumisessa kyseisellä oppitunnilla. 

Jyväskylän kaupungin mukaan vuosiluokilla 1–2 on tärkeää vahvistaa oppilaiden myönteistä asennetta kielenoppimiseen, ja vahvistaa oppilaiden luottamusta omiin kykyihin oppia kieltä. Opetuksessa korostuu toiminnallisuus, oppimisen ilo ja suullinen vuorovaikutus. Työtavat ovat oppialita osallistavia ja toiminnallisia. Työtavoissa korostuu leikinomaisuus, musiikki, pelit ja liike. 

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista (2014)

Englanti:  

• T3, Oppilas kehittää kielellisiä valmiuksiaan yhdessä muiden oppilaiden kanssa. 

• T5, Kieltä opitaan erilaisten tapojen kuten laulujen, tarinan ja toiston avulla. 

• T9, Oppilas oppii talvisanastoa, kuten vaatesanastoa, sekä värejä, jotka liittyvät myös oppilaiden arkielämään 

• T10, Oppilas harjoittelee englanninkielisten sanojen ja fraasien suullista tuottamista  

Musiikki: 

• T2, Talviaiheisten ja vieraankielisten laulujen laulaminen yhdessä muun luokan kanssa 

• T5, Talviaiheisten ja vieraankielisten laulujen laulaminen ja leikkiminen, jonka tavoitteena kannustaa oppilasta innostumaan aiheesta. 

Liikunta: 

• T1, Kokeillaan yhdessä uusia ja erilaisia liikuntaleikkejä, joihin yhdistyy myös englannin kieli 

• T8, Leikitään ja liikutaan yhdessä yhteisiä pelisääntöjä noudattaen hyvässä yhteishengessä 

Ympäristöoppi: 

• T5, Oppilas pohtii ja ihmettelee eläimiä oppien niistä uutta 

• T7, Opitaan tunnistamaan ja nimeämään suomalaisia metsän eläimiä sekä suomeksi että englanniksi 

Lähteet

Jyväskylän kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma

Opetushallitus (2014): Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet.

L1, Oppilas oppii uutta, sekä englannin kieltä tutuista ja arkisista asioista mm. leikkien ja laulujen, toiminnallisuuden sekä toistettavuuden avulla. 

L2, Oppilasta kannustetaan vieraan kielen opettelemiseen ja vieraan kielen käyttämiseen oppilaan oman kielitaidon puitteissa.  

L3, Oppilas oppii arkista sanastoa myös vieraalla kielellä. Muille turvallisen ilmapiirin luominen esimerkiksi paketin liikuntatunneilla. 

Opetuksessa eriyttäminen on tärkeää. Opetuksessa on tärkeää havainnoida oppilaiden englannin kielen taitoa. Opetuksessa voidaan ohjata taitavia oppilaita kehittelemään kokonaisia fraaseja: "Miten sinä sanoisit, että lumiukolla on hattu englanniksi", joista muut oppilaat pystyvät toistamaan. Opettaja voi myös ohjeistaa ryhmää englanniksi ja pyytää edistynyttä oppilasta selittämään ohje muille. Tätä kautta pystytään lisätä englannin kielelle altistumista opetusympäristössä sekä osallistaa edistynyttä oppilasta tämän tasolla. Parityöskentelyssä voidaan hyödyntää oppilaiden tasoa, jotta heikoimmat saavat tukea vahvemmilta kielen osaajilta. Vaihtoehtoisesti myös heikoimmat oppilaat voivat työskennellä yhdessä opettajan avustuksella. Tärkeää on, että tehtävät ovat tarpeeksi haastavia mutta eivät liian vaikeita motivaation ylläpitämiseksi (Salo, 2025). 

Opetuspaketin oppituntisisällöt mahdollistavat työskentelyn yhdessä parin tai pienryhmän kanssa, joten oppilaat saavat vertaistukea toisiltaan. Parityöskentelyn ja pistetyöskentelyn ryhmäjaot on mahdollista suunnitella oppilasryhmän mukaan joustavalla ryhmittelyllä. Ryhmittely on mahdollista tehdä esimerkiksi siten, että eri tasoisia oppilaita laitetaan yhteen pariin tai ryhmään, jolloin oppilaat voivat oppia toisiltaan, tai tehdä ryhmittely oppilaiden tason mukaan, jolloin opettajan on helpompi ohjata enemmän tukea tarvitsevia sekä esimerkiksi soveltaa oppituntien tehtäviä oppilaiden osaamisen mukaan.  

Lähteet

Salo, O-P. (2025). Kielikasvatuksen perusteet.