Sanasto
Katso myös Selkokeskus: työelämäsanasto.
Ammattiala
Suomessa ammattikouluissa
voi opiskella 10 eri alan ammatteja:
Kasvatus:
liikenneopettajaHumanistiset ja taidealat:
esim. muusikko, sirkusartisti tai tanssijaYhteiskunnalliset alat:
kirjastovirkailijaKauppa ja hallinto:
esim. merkonimi, lähiesimies ja yrittäjäLuonnontieteet:
esim. luonto-ohjaaja ja ympäristönhoitajaTietojenkäsittely ja tietoliikenne:
esim. elektroniikka-asentaja ja IT-tukihenkilöTekniikka:
esim. automyyjä, leipuri-kondiittori, koneistaja,
laborantti, prosessinhoitaja, talonrakentaja,
kylmäasentaja, ompelija tai suutariMaa- ja metsätalous:
esim. eläintenhoitaja, kalastaja,
puutarhuri tai metsäkoneen kuljettajaTerveys- ja hyvinvointi:
esim. lähihoitaja, nuoriso-ohjaaja ja lääketeknikkoPalvelu:
esim. kampaaja, tarjoilija, kokki,
vartija ja autonkuljettaja
Ammatillinen koulutus
Ammatillinen koulutus tarkoittaa,
että opiskelee ammattikoulussa.
Suomessa ammattikoulu on
toisen asteen oppilaitos eli koulu.
Se tarkoittaa, että nuoret hakevat
ammatilliseen koulutukseen peruskoulun jälkeen.
Hakea voi myös lukion tai muun koulun jälkeen,
tai aikuisena.
Lue lisää: Ammatillinen koulutus
Ammatillinen perustutkinto
Ammatillinen perustutkinto on
ammattikoulun tutkinto
sellaisille ihmisille, joilla ei ole
työkokemusta samalta alalta.
Perustutkinnossa opiskellaan
ammatin tärkeimmät asiat.
Ammattitutkinto
Ammattitutkinto on
ammattikoulun tutkinto.
Se sopii ihmisille, joilla on
työkokemusta omalta alalta.
Tutkinnon voi tehdä näytöllä
tai oppisopimuksella.
Tutkinnon jälkeen voi hakea
ammattikorkeakouluun tai
yliopistoon.
Arviointi, osaamisen arviointi
Lue lisää: Osaamisen arviointi
ePerusteet
ePerusteet on internetsivu, jolta voi lukea
kaikkien Suomen päiväkotien, esikoulujen,
peruskoulujen, lukioiden ja ammattikoulujen
tutkinnon perusteet.
Tällä sivulla ovat kaikki
ammatillisen tutkintojen perusteet:
https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/selaus/kooste/ammatillinenkoulutus
Erikoisammattitutkinto
Erikoisammattitutkinto on
ammattikoulun tutkinto,
jossa täytyy osata oman ammatin
vaikeimmat työt.
Tutkinnon voi tehdä näytöllä
tai oppisopimuksella.
Tutkinnon jälkeen voi hakea
ammattikorkeakouluun tai
yliopistoon.
HOKS
Lue lisää: HOKS
Itsearviointi
Itsearviointi tarkoittaa, että
opiskelija tai työntekijä ajattelee itse,
mitä työn asioita hän osaa hyvin
ja mitä hänen täytyy oppia lisää.
Kun ammattiopiskelija tekee
itsearviointia,
hän katsoo tutkinnon perusteita
ja kertoo, mitä hän osaa ja mitä ei.
Koulutuskorvaus
Kun työpaikalla on opiskelija,
jolla on oppisopimus,
hän tarvitsee ohjausta.
Työnantaja saa rahaa siitä,
että opiskelijaa ohjataan.
Rahan nimi on koulutuskorvaus.
Rahan maksaa oppisopimustoimisto
tai koulu, joka järjestää oppisopimuksen
Koulutussopimus
Lue lisää: Koulutussopimus
Näyttö, näytön arviointi
Näyttö on testi, jossa opiskelija
tekee työpaikalla normaalia työtä
osana työpaikan työprosessia.
Opiskelija näyttää, että hän
osaa ne asiat, jotka tarvitsee osata
tutkinnon osassa, jota hän opiskelee.
Lue lisää: Näyttö ja näytön arviointi
Ohjaaja, työpaikkaohjaaja
Lue lisää: Työpaikkaohjaaja
Ohjaava opettaja
Ohjaava opettaja on
opiskelijan koulun se opettaja,
joka kertoo ohjaajalle,
mitä opiskelijan tarvitsee oppia.
Hän keskustelee ohjaajan kanssa,
mitä töitä opiskelija tekee työpaikalla.
Hän arvioi ohjaajan kanssa,
osaako opiskelija työtä niin hyvin,
että opiskelijalla voi olla näyttö.
Hän arvioi opiskelijan näytön
yhdessä ohjaajan kanssa.
Ohjaus, ohjaaminen
Opiskelijalla on oikeus saada
opetusta ja ohjausta
myös silloin, kun hän opiskelee työpaikalla.
Työpaikalla opiskelijalla täytyy olla
työpaikkaohjaaja.
Opiskelijalla on oikeus saada palautetta
siitä, mitä hän on oppinut.
Palautetta antavat
esimerkiksi työpaikkaohjaaja ja opettajat.
He kertovat, mitä opiskelija osaa hyvin,
mitä täytyy harjoitella lisää
ja miten opiskelija voi oppia.
Samalla opiskelija oppii myös,
miten hän voi arvioida itseään.
Lue lisää: Työpaikkaohjaaja
Oppisopimus
Lue lisää: Oppisopimus
Osaamispiste (osp)
Osaamispiste (lyhenne: osp) on yksikkö, joka kertoo,
kuinka suuri ammatillinen tutkinto tai tutkinnon osa on.
Se on numero, joka kertoo,
kuinka paljon opiskelijan täytyy opiskella,
että tutkinto on valmis.
Ammatillinen perustutkinto on 180 osp.
Ammattitutkinto on 120 tai 150 osp.
Erikoisammattitutkinto on 180 osp.
Yksi vuosi opiskelua on noin 60 osp.
Se tarkoittaa, että kestää noin 3 vuotta
opiskella ammatillinen perustutkinto.
Opiskelija voi myös valmistua
hitaammin tai nopeammin.
Tutkinnon osa
Tutkinnossa on monta tutkinnon osaa.
Tutkinnon osa voi olla ammatillinen tai yhteinen.
Ammatilliset tutkinnon osat tarkoittavat
ammatin eri asioiden opiskelua.
Silloin esimerkiksi rakennusmies opiskelee,
miten tehdään talon seinä.
Yhteiset tutkinnon osat ovat esimerkiksi
kieliä, matematiikkaa tai tietoa työelämästä.
Nämä tutkinnon osat ovat samat kaikissa ammateissa.
Ammatillisessa perustutkinnossa on
145 osp ammatillisia tutkinnon osia ja
35 osp yhteisiä tutkinnon osia.
Opiskelija voi opiskella koko tutkintoa
tai vain tutkinnon osia.
Tutkinnon perusteet
Tutkinnon perusteet on teksti,
joka kertoo,
mitä asioita esimerkiksi
ammattikoulun tutkintoon kuuluu.
Tutkinnon perusteissa kerrotaan,
mitä ovat tutkinnon osat
mitä opiskelijan täytyy osata ja oppia
= ammattitaitovaatimukset,millä tavalla opiskelija voi näyttää,
mitä hän osaamillä tavalla opiskelijaa arvioidaan
Kaikki tutkinnon perusteet ovat
internetissä ePerusteet-sivulta.
Työelämässä oppiminen
Työelämässä oppiminen tarkoittaa,
että ammattikoulun opiskelija tekee
työtehtäviä oman alan työpaikalla
ja opiskelee samalla ammattia.
Lue lisää: Opiskelija työpaikalla