Baletti on musiikin säestyksellä näyttämöllä esitetty tanssimuoto. Sen juuret ovat renessanssin (1400-luvun) Ranskan ja ja Italian hoveissa. Tuohon aikaan hoviväen perussivistyksen kuulunut tanssitaito oli eräs tapa erottautua tavallisesta kansasta.
Baletin musiikeista on tullut niin suosittuja, että niitä saatetaan esittää nykyisin yksistään orkesterikonserteissakin.
Balettiteoksissa vuorottelevat solistiset osuudet sekä balettikuoron esittämät ryhmätanssit. Usein teoksissa on pääpari (ballerina ja hänen partnerinsa), joiden esittämissä kaksintansseissa nähdään pisimmälle vietyä tanssi-ilmaisua ja teknistä taituruutta.
Balettitanssin liikkeessä pyritään keveyden ja painottomuuden illuusioon. Tätä korostaa ballerinojen tanssi varpaiden kärjillä, ylväs ryhti ja jalkojen aukikierto. Baletille tunnusomaista on kurinalaisia sääntöjä noudattava liikekieli. Koreografit koostavat balettien koreografiat pääosin tyylilajin valmiita liikkeitä yhdistelemällä.
Baletissa on teknisen taituruuden ohella tärkeää tyylillinen oikeaoppisuus, joka saavutetaan vain nuorena aloitetulla järjestelmällisellä ja tiukalla koulutuksella.
Etenkin venäläiset säveltäjät ovat kunnostautuneet balettien säveltäjinä. Tunnetuimpia baletin säveltäjiä lienevät Pjotr Tšaikovski, Sergei Prokofjev, Igor Stravinsky Kuuluisia teoksia ovat esimerkiksi:
Joutsenlampi (Tšaikovski)
Pähkinänsärkijä (Tšaikovski)
Romeo ja Julia (Prokofjev)
Kevätuhri (Stravinsky)